Hyppää pääsisältöön

Muotisuunnittelija Jaakko Selin pukeutuu miten haluaa

Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä.
Muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin Jaakko Selin poseeraa Yle Radio 1:n käytävällä. Kuva: Lisa Enckell Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Monessa mukana ollut muotisuunnittelija ja matkatoimittaja Jaakko Selin rakastaa muodin monimuotoisuutta. Osto- ja myyntiliikkeen takahuoneessa syntyneenä hän puolustaa jokaisen ihmisen oikeutta kauneuteen ja tyyliin. Kuudenkympin kynnyksellä hän nauttii tyylien moninaisuudesta ja pukeutumisen vapaudesta.

Jaakko Selin kasvoi ja kävi koulunsa Lohjalla. Vanhemmat pitivät puutalossa Osto- ja myyntiliikettä, josta etelän paperitehtaisiin töihin tulleet löysivät koteihinsa kalusteet.

Kauneuden taju ja tietoisuus tyylien moninaisuudesta kehittyi vahvaksi perheen sisarussarjan kuopuksella, joka on edelleen ylpeä vanhempiensa elämäntyöstä.

– He tekivät kulttuuriteon auttaessaan näitä pohjoiskarjalasta tulleita sisustamaan kotinsa. Muistan kuinka he lähtivät liikkeen edestä Fiatin katolla olevan heiluvan kuorman kanssa ja kuinka äiti laittoi jonkun kukkaruukun tai ryijyn sinne mukaan. Kauneutta piti olla kotona.

Jo silloin supliikkimies Jaakko Selin viihtyi koulussa, mutta motivaatioita numeroiden ja arvosanojen metsästämiseen ei ollut.

Kuuden kansakouluvuoden jälkeen opettaja oli kuitenkin vakuuttunut, että fiksun pojan pitää päästä jatkamaan opintojaan. Hän puhui vanhemmille opintojen jatkamista ja niin opinnot jatkuivat oppikoulussa aina ylioppilaaksi asti.

Piirtämisen vimma ja estetiikan taju ohjasivat ammatinvalintaa

Osto- ja myyntiliikkeessä vanhojen huonekalujen ja tavaroiden keskellä kasvaneelle Jaakko Selinille kehittyi vahva estetiikan ja tyylien taju.

Koulussa hän rakasti erityisesti piirtämistä ja luovia aineita. Kun tuli aika päättää minne lähteä opiskelemaan, ei ollut olemassa kuin yksi vaihtoehto: Taideteollinen korkeakoulu.

– Mää halusin lähteä pois Lohjalta, mennä Helsinkiin. Taide-ala on ainoa sellainen ala mihin pystyin kuvittelemaan itseni, muistelee Jaakko Selin nuoren miehen tuntojaan.

Pääsykoe Elokuvataiteen ja lavastuksen laitokselle meni hyvin ja Jaakko aloitti opintonsa siellä. Mutta sopeutuminen silloiseen laitoksen maailmaan ja ilmapiiriin ei ottanut onnistuakseen.

Muutaman vuoden kuluttua hän pyrki ja aloitti vaatesuunnittelun opinnot Muotoilun laitoksella.

– Mutta kun olin ollut siellä vuoden tai pari, mikä oli ihan kivaa, sillä olihan siellä huomattavasti kansainvälisempää kuin elokuvataiteen laitoksella. Sitten syntyi Kaurismäki-ilmiö. Kaurismäen veljekset tulivat ohjaamaan moderneja eurooppalaisia elokuvia. He olivat erilaisia ja heidän kataisten seurassa olisin viihtynyt, kuvailee Jaakko Selin 1980-luvun suomalaisen elokuvamaailman muutosta..

Funktionaaliset työvaatteet saivat suunnittelijansa

Suomalaisella vaateteollisuudella meni 1980-luvulla hyvin kiitos Neuvostoliiton viennin. Uusille ideoille ja suunnittelijoille oli kysyntää ja pian Jaakko Selin löysi itsensä suunnittelemasta tuulipukuja ja työvaatteita.

– Olin kiinnostunut funktionaalisista vaatteista, materiaaleista ja tavoista rakentaa se vaate, kuvailee Jaakko Selin valintojaan. Lopulta hän päätyi myös kirjoittamaan muodista.

Valmistuminen taiteen maisteriksi kuintenkin kesti ja kesti. Vasta isänsä kuolinvuoteella hän antoi lupauksen valmistumistua

– Isäni sairastui aivosyöpään jäätyään eläkkeelle 65-vuotiaana ja kuoli vuoden sisällä. Siellä kuolinvuoteella tulin luvanneeksi isälleni että suoritan opinnot loppuun. Niinpä päälle nelikymppisenä istuin parikymppisten opiskelijoiden kanssa suorittaen loppuun kaikki kurssit. Ja sain itseni taiteen maisteriksi, kertoo Jaakko Selin hymyissä suin.

Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla
Jaakko Selin elämänkumppaninsa kanssa. Kaksi hymyilevää nuorta miestä Helsingin Senaatintorilla Kuva: Jaakko Selinin kotialbumista Kuusi kuvaa,Jaakko Selin

Rakkaus kantoi kolmekymmentä vuotta

Kuolema on vienyt viime vuosina Jaakko Seliniltä monia läheisiä. Lähes kolmekymmentä vuotta rinnalla kulkenut elämänkumppani ja puoliso kuoli muutamia vuosia sitten. Ääni karheutuu ja kyynel nousee vieläkin silmäkulmaan kun Jaakko muistelee rakastaan.

– Miesparina eläminen 1970–1980-luvulla ei ollut ollenkaan herkkua, tai itsestään selvää. Se oli välillä kuin päänsä seinään lyömistä. Mutta tiukka ote ja katse, hyvä ryhti, itsetietoinen olemus auttoivat. Ja sellainen suoraviivaisuus ”ettekö te tajua” – asenteella, hiljensi ihmisen kuin ihmisen, kuvailee Jaakko Selin silloisia toimintatapojaan.

Päätettyään, että kukaan ei saa sanella heidän elämäänsä Jaakon ja Simon saivat pitkän ja onnellisen yhteisen elämän.

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Hylätyksi itsensä tuntenut Jari Ahola koki fyysistä kipua, kun näyttelijyys uhkasi jäädä pelkäksi unelmaksi

    Näyttelijän ura oli Jari Aholan elämää suurempi unelma.

    Kun Jari Aholan ahdistava pääsykoepuristus Tampereen yliopiston näyttelijäntyön laitokselle 90-luvun lopussa karahti kiville aivan kalkkiviivoilla, nuori mies menetti toivonsa satojen roolien täyteisestä tulevaisuudesta. Hän harkitsi jopa omien päiviensä päättämistä. Itkuista puhelua äidille seurasi kuitenkin orastaneen Turan tärkeimpien mentorien tsemppaukset, joiden voimalla kapinallinen poika ponnisti ensiksi Teatterikorkeakouluun ja lopulta koko kansan rakastamaksi Mauno Pepposeksi Tampereen Työväen teatterin menestysmusikaalissa Vuonna 85.

  • Keskustele tässä peliteollisuudesta!

    Kesäkuun vieraana pelimiljonääri Timo Soininen

    Pelialalla liikkuvat suuret rahat. Viime vuoden suurin uutinen suomalaisessa pelimaailmassa oli Soinisen johtaman Small Giant Gamesin osake-enemmistön myynti 480 miljoonalla eurolla suurelle amerikkalaisyhtiölle, Miten pelialalla menestytään? Entä mikä peli yhdisti aikanaan Timo Soinisen ja toimittaja Juho-Pekka Rantalan?

  • Maahanmuuttajat - uhka vai mahdollisuus?

    Ihmiset kasaantuvat sinne minne pääomatkin.

    Rajanveto parempia elinoloja etsivien siirtolaisten ja turvapaikkaa tarvitsevien pakolaisten välillä hyvinkin vaikeaa. Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Matti Kääriäinen ruotii kirjoituksessaan maahanmuuton haasteita ja peräänkuuluttaa avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta.

  • Keskustele metsien hiilinieluista

    Miten voimme lisätä Suomen hiilinieluja?

    Voiko Suomi samaan aikaan sekä satsata biotalouteen että kasvattaa metsien hiilinieluja? Miten Suomen sinun mielestäsi pitäisi hoitaa metsiään?

  • ”Jos Akseli Gallen-Kallela eläisi, hän maalaisi Teidät”, sanoi rouva Aivi Sirén Ruoveden taiteilijakodissa, kun Esa Kallion tuohihatussaan näki

    Kotiseutuhistorian tuntija Esa Kallio vaalii vanhoja taloja.

    Orivedellä asuva monipuolinen kulttuuripersoona Esa Kallio tuntee Tuusulan Rantatien taiteilijakohteet kuin omat taskunsa. Aleksis Kivi, Pekka Halonen ja Eero Järnefelt ovat Esa Kallion taidesuosikkeja. Myös Akseli Gallen-Kallelan erämaa-ateljeessa hän on vieraillut usein. Esa Kallio kunnostaa vanhoja taloja, toimii puutarhurina ja tekee itsekin taidetta.

  • Toivo runoa, jossa piilee yllätys

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelma toteuttaa yllättäviä runotoiveita. Haastamme sinut toivomaan runoa, joka yllättää: johon liittyy yllättävä tarina, rytmi, kielikuvia, aihe tai jonka mukana haluat lähettää yllättävän viestin maailmalle. Kenet sinä haluaisit yllättää runolla? Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelma Yle Radio 1:ssä runon ja suven päivänä 6.7.

  • Suvi-Anne Siimekseltä!

    Kesäkuun vieraana Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes

    Miltä näyttää työeläkejärjestelmämme kestävyys? Entä mikä tekee Suvi-Anne Siimekselle kesän?

  • Työt Euroopan juutalaisten historia- ja holocaust-museoiden parissa pitävät professori Rainer Mahlamäen kiireisenä

    Arkkitehtuurin professori rakastaa monipuolista työtään.

    Arkkitehdin työ edellyttää kommunikointi- ja johtamiskykyä, sillä se on ennen kaikkea ryhmätyötä. Näin ajattelee pitkän uran tehnyt arkkitehti ja professori Rainer Mahlamäki. Viime vuosien mielenkiintoiset kansainväliset työt Euroopan juutalaisten historian ja holocaust museoiden myötä pitävät hänet kiireisenä.