Liisa Vihmanen
Yle
Espanjan vinttikoira Kössi löytyi pentuna pahvilaatikosta Malagan moottoritieltä. Nyt 7-vuotiaana se on huippuunsa viritetty hajuerottelukoira, jonka kuono on valjastettu tärkeään tehtävään. Kössi nuuhkii näytepurkkeja ja pyrkii havaitsemaan niistä syövän. Koirat ovat syövän havaitsemisessa ylivertaisia verrattuna koneisiin.
Kössi olisi heti valmis hommiin, eikä malttaisi odottaa, että sille annetaan lupa. Se hössöttää kuin mikä tahansa koira, hyppää välillä toimittajan syliin ja nuolee naaman.
Sitten rata on valmis ja Kössi kutsutaan hommiin. Lattialla on rivi virtsanäytepurkkeja, joista yhdessä on syöpää sairastavan potilaan näyte. Kössin tehtävä on löytää tuo näyte. Kuuluu tuhinaa ja pöhinää ja kymmenessä sekunnissa Kössi on työntänyt nenänsä syvälle yhteen purkkiin. Nakkipalkka napsahtaa ja Kössi maiskuttaa tyytyväisenä.
Löytökoirasta tutkimusavustajaksi
Kössi on 7-vuotias espanjanvinttikoira. Se löytyi pentuna pahvilaatikosta Malagan moottoritieltä.
Sieltä se päätyi koiratarhalle, jossa löytökoiria pidetään elossa pari viikkoa, ellei niille löydetä uutta kotia. Sattumalta tieto Kössistä saavutti itselleen lemmikkiä etsineen Susanna Paavilaisen. Kukapa olisi voinut vastustaa luppasilmäistä koiranpentua?
Paavilainen oli 90-luvulla saanut oireita sisäilmasta. Siksi häntä kiinnosti, voisiko oman koiran kouluttaa homekoiraksi.
Kössi taas oli selvästi kiinnostunut hajuista, se kulki ulkona jatkuvasti kuono maassa. Kun Paavilainen kouluttautui hajukoiraohjaajaksi, hän ryhtyi selvittämään, mitä kaikkea koiran kanssa voisi tutkimusmielessä haistella.
Tällä hetkellä Kössi on huippuunsa viritetty hajuerottelukoira, joka työskentelee nakkipalkalla HUS:in syöpätutkimuksessa. Syöpähaistelun lisäksi Kössi käy Paavilaisen kanssa tarkistamassa myös asuntojen mahdolliset lude-epäilyt.
Pääsyvaatimuksena nakkihimo
Syöpäkoiran pääasiallinen tehtävä tällä hetkellä on merkata syöpänäyte. Koirat eivät työskentele laboratorioissa tai sairaaloissa vaan omassa yhdistyksessään, joka puolestaan tekee yhteistyötä eri tutkijoiden kanssa.
Paavilainen perusti yhdessä kurssikavereidensa kanssa Wise nose - Suomen hajuerottelukoirayhdistyksen. Syöpäkoiratoiminnassa hän korostaa vastuullisuutta ja tutkimusyhteistyötä.
Hajuerottelussa käytettävät koirat täytyy aina pätevöittää kaksoissokkotestillä. Wise nosen koirien hajuerotteluosaamisesta vastaavat eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman Helsingin Yliopistosta sekä kemian professori Jouko Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta.
Hajuerottelu on koiralle synnynnäinen taito. Koulutettavaksi valittavalta koiralta edellytetään vain, että haistelutaipumuksen lisäksi koira on perso makupaloille. Sopiva koira oppii helposti tunnistamaan syöpänäytteen parissa viikossa. Periaatteessa kaikilla koiraroduilla on kyky oppia hajuerottelu.
Myös vapaaehtoiset voivat tuoda näytteen
Tällä hetkellä Helsingin Viikissä toimivassa Wise nosessa on 12 koiraa, joista osa on vielä koulutuksessa. Harjoittelussa käytetään vapaaehtoisilta saatuja virtsanäytteitä.
– Koirien kanssa harjoiteltaessa on hyvä olla aina jotakin uutta, ettei hommasta tule rutiinia. Koirat myös kyllästyvät nopeasti, sanoo Paavilainen.
Jos koira yllättäen merkkaa vapaaehtoisen tuoman harjoitusnäytteen, siitä ilmoitetaan näytteen antajalle, mikäli hän on antanut siihen luvan. Sen jälkeen on näytteenantajan vastuulla, hakeutuuko hän tutkimuksiin.
– Yllättävät tulokset täytyy aina varmistaa jatkotutkimuksissa. Koirat eivät myöskään tunnista, mikä syöpä voisi olla kyseessä.
Mitä koira syövässä haistaa?
Tällä hetkellä mielenkiintoisin kysymys on, mitä koira oikeastaan haistaa, kun se merkkaa syöpänäytteen. Vielä tiedetä, mihin koira syövässä reagoi. Sen sijaan koiran antaman tuloksen varmuutta kemian professori Jouko Vepsäläinen ei epäile.
– Käytännössä hyvin koulutetun koiran kyky tunnistaa syöpänäyte on lähes sata prosenttia.
Vepsäläisen johtamassa tutkimuksessa Itä-Suomen yliopistossa etsitään syövän hajumolekyylia tai molekyyliseosta. Hajun lähdettä etsitään laimentamalla tutkittavan näytteen pitoisuutta.
Tutkimuksissa on havaittu, että koiralle riittää jo muutama kymmenen hajumolekyyliä kun taas instrumenttimenetelmät vaativat jopa miljoona kertaa enemmän. Jos koiran hajuaistia vertaa laboratorion laitteisiin, voittaja on helppo julistaa.
– Instrumenttimenetelmät vaativat noin rekka-autollisen hiekanjyviä, kouluttamaton koira haistaa kahvikupillisesta. Sen sijaan Kössille riittää, kun teelusikan kärkeen laitetaan muutama hiekanjyvä.
Ylivertaisuus aiheuttaa myös ongelmia. Jotta koirien tekemät hajuhavainnot voitaisiin todentaa, tekniikan pitää kehittyä. Tällä hetkellä tutkimuslaitteiden herkkyys ei pääse lähellekään koiran hajuaistia.
Jos ja kun syövän merkkimolekyyli löytyisi, merkitsisi se Vepsäläisen mukaan potilaiden elämänlaadun parantumista. Raskaat syöpähoidot voitaisiin lopettaa riittävän ajoissa, kun voitaisiin olla varmoja, että syöpä on poissa.
Koirien osallistuminen lääketieteelliseen tutkimukseen on vaatinut ennakkoluuloista luopumista. Koneet ja laitteet eivät aina olekaan parhaita, vaan joskus nakkeja rakastava lemmikki vie tarkkuudessaan voiton.
Wisenose on tähän saakka toiminut lähinnä lahjoitusten varassa ja Paavilainen pessyt harjoituksissa käytetyt purkit omin käsin, koska astianpesukoneeseen ei ole ollut varaa. Mutta nyt tilanne on nyt helpottumassa, kun apuun tuli Wihurin Säätiö ja Svenska Kulturfonden.
HUS:in Deducer -eturauhassyöpätutkimusta johtava urologi Antti Rannikko ajattelee, että koirien mukaantulo syöpätutkimukseen on mielenkiintoinen lisä.
Syöpäpotilaille pyritään nykyisin räätälöimään mahdollisimman yksilöllinen hoito, ja erityisen tärkeää se on eturauhassyöpää sairastaville, sillä syöpää on kahta lajia: Toinen on tappavan vaarallinen, toinen harmiton. Tällä hetkellä syöpätyyppien erottelu toisistaan ei kuitenkaan onnistu riittävällä varmuudella. Potilaille se aiheuttaa yli- tai alihoitamisen riskin.
Kössi ja muut Wise nosen koirat osaavat jo tunnistaa näytteestä syövän, mutta nyt tutkitaan muun muassa sitä, osaisivatko ne erottaa vaarallisen eturauhassyövän vaarattomasta. Se olisi suunnaton helpotus monelle potilaalle, sillä silloin säästyttäisiin turhilta, rasittavilta hoidoilta ja toisaalta syöpähoidot voitaisiin lopettaa oikeaan aikaan. Mutta siihen vaaditaan vielä aika monta nakkia.
Mitä koiran nenässä tapahtuu?
Koiran kirsu on normaalisti viileän kostea, mutta miksi koiran hajuaisti on niin hyvä? Ensiksikin kyse on nenän rakenteesta ja toiseksi siitä, että hajuaisti on koiran tärkein aisti. Kun ihmisen nenäonteloissa on 5 miljoonaa hajureseptoria, koiralla niitä on vähintään 200 miljoonaa.
Millainen koneisto piilee koiran kirsun uumenissa? Katso video:
Koiralla on normaalin nenän lisäksi myös toinen nenä, eli vomeronasaalinen elin, joka sijaitsee nenän ja kitalaen välissä.
Kun koira nuuskii ulkona toisen koiran takamusta tai kiimaisen nartun pissaa, se usein nuolaisee niitä. Silloin koira ottaa hajunäytteen, jonka se kuljettaa kielellään kitalaen taakse. Näin koira käyttää vomeronasaalista nenäänsä, joka liittyy hormoneihin ja seksualisuuteen.
Usein myös näkee, kun koira tai hevonen haistelee, niin niiden ylähuuli alkaa väpättämään ja koko nenä näyttäisi liikkuvan. Hielm-Björkmanin mukaan koira “näkee” sieraimillaan kolmiulotteisesti.
– Sen toinen sierain pyrkii selvittämään mistä hajun lähde tuli, toinen taas että miten hyvännäköinen narttukoira tässä tunti sitten oikein kävi ja mitä se oli syönyt.
Myös muita eläimiä käytetään haistamisessa
Koira ei ole ainoa eläin, jolla on poikkeuksellisia kykyjä. Hielm-Björkmanin mukaan afrikkalaista pussirottaa käytetään muutamissa Afrikan maissa melko yleisesti tuberkuloosin tunnistamiseen. Ampiaisen kouluttaminen haistamaan syövän vie vain kymmenisen tuntia.
Pienellä anturilla varustettuja ampiaisia ja mehiläisiä käytetään miinakentillä miinaharavina. Kun räjähteitä etsivä koira työskentelee henkensä uhalla, ampiaiset lentävät miinakentän yllä. Myös sialla on hyvä hajuaisti, sanoo Hielm-Björkman.
– Koiran etu muihin eläimiin verrattuna on, että sen kanssa on niin helppo kommunikoida. Koira haluaa myös miellyttää ihmistä.
Kun Kössi, saksanpaimenkoira Flickan ja bordercollie Ami harjoittelevat radalla, niiden keskittyminen on herpaantumatonta. Vaikeinta onkin saada ne odottamaan lupaa ryhtyä haisteluhommiin. Voisiko parempaa työntekijää olla?
Lue lisää:
Pidempää ikää ja kivunlievitystä – Viisi tapaa, joilla eläimet parantavat terveyttäsi
