Hyppää pääsisältöön

Karjakkona Pirttikoskella – pianisti Meri Louhos muistelee

Meri Louhos karjakkona. Taustalla Helsingin pommituksia pakenevia ihmisiä rautatieasemalla.
Meri Louhos karjakkona. Taustalla helmikuun 1944 suurpommituksia pakenevia ihmisiä Helsingin rautatieasemalla. Meri Louhos karjakkona. Taustalla Helsingin pommituksia pakenevia ihmisiä rautatieasemalla. Kuva: SA-kuva | Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos,Helsingin suurpommitukset

Kesällä 1944 Meri Louhos suoritti työvelvoitteensa karjakkona Pirttikoskella. Edellisenä vuonna olivat auenneet Sibelius-Akatemian ovet ja vaikka sota päättyi syyskuussa 1944, pula jatkui. Ylioppilaaksi Meri pääsi mustan pörssin eriparikengissä 1946.

Sotavuosien pula-aika kosketti kaikkia elämänalueita, myös vaatteita.

– Samoissa vaatteissa kuljettiin pitkiä aikoja. Kun tarvitsin uuden talvitakin, äidin takki käännettiin ja minä sain ”uuden” takin. Aikakin oli sellainen, ettei tytöiltä vaadittu mitään ihmeellistä. Ei meikattu, mitä nyt mansikkakaramellilla joskus laitettiin.

Merin luokkakuva keskikoulusta.
Seitsemännen luokan kuvassa Meri seisoo takarivissä kolmantena vasemmalta: "Sama raitapusero päällä kahdessa peräkkäisessä luokkakuvassa." Merin luokkakuva keskikoulusta. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Väliotsikko Lainavirsuissa lisenssi uusiin kenkiin.
Väliotsikko Lainavirsuissa lisenssi uusiin kenkiin. kuvitus

Jalkineet olivat puukenkiä, joiden päälliset oli tehty paperista.

– Ne olivat kaikesta huolimatta aika elegantteja ja hyvin hienojakin. Sai nauhakenkiä ja remmikenkiä, mutta ne kaikki olivat puuta ja paperia. Jos halusi uudet kengät, piti mennä Ritarihuoneelle. Siellä oli kansanhuollon piste, jossa piti esitellä huonot kenkänsä. Meidän talosta sai lainata esittelykengät, hurjat virsut, joilla tuli aina lisenssi uusiin kenkiin!

Väliotsikko Tilannekomiikkaa "kalakaupassa"
Väliotsikko Tilannekomiikkaa "kalakaupassa" kuvitus

– Yhdessä vaiheessa luokkamme oli laitettu käymään koulua erääseen alakerran kauppaan Koskelantielle. Ikkunat oli peitetty niin että ihmiset oikeasti luulivat että se oli kauppa. Kerran yksi nainen vetäisi oven auki kesken tunnin, tuli luokkaan ja kysyi onko kalaa tullut? Hyvä että se tunti ollenkaan jatkui! Kalakauppa oli se viereinen.

Väliotsikko Tilanne
Väliotsikko Tilanne kuvitus

– Seurustelukin oli ihan toisenlaista kuin nykyään. Minulla oli boyfrendi Jusu, jonka kanssa luistelimme Käpylän kentällä. Mitään musiikkia ei ollut, oli vain jäätä. Samasta remmistä pidettiin kiinni ja juteltiin. Jusu sanoi, että “jos sä joskus pidät konsertin niin mä annan sulle kivitalon”. Vaan eipä antanut.

Merin teiniaikainen poikaystävä Jusu.
"Siniset silmät ja savuiset keuhkot" luki abivuoden matrikkelissa Jusun kohdalla. Merin teiniaikainen poikaystävä Jusu. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Väliotsikko Pianotunteja päänsärkypulverin voimin.
Väliotsikko Pianotunteja päänsärkypulverin voimin. kuvitus

Keskellä sotavuosia 1943 Meri pyrki ja pääsi Sibelius-Akatemiaan soitettuaan sitä ennen pianoa yksityisesti.

– Käpylässä kulki talosta taloon yksi ainut opettaja, neiti Leppä, joka otti päänsärkypulverin ja lasin vettä voidakseen vetää tunnin. Hän puhui koko ajan, mutta läksyjä tuli, ja paljon tuli soitettua. Näillä tunneilla en oppinut ymmärtämään mikä ero on Bachilla, sonatiinilla tai etydillä. Ne olivat eri vihkoissa, mitään muuta minulle ei koskaan selvinnyt.

Välillä Merin soittotunnit olivat vaarassa, kun isä oli työttömänä.

– Jälkikäteen ihmettelen, että hain niinä vuosina Sibelius-Akatemiaan, mutta siihen yllytti kouluni laulunopettaja Toivo Elovaara.

Väliotsikko Koululaiskonsertteja sodasta huolimatta.
Väliotsikko Koululaiskonsertteja sodasta huolimatta. kuvitus

Jatkosodan vuosina Meri kuunteli pianoesityksiä radiosta ja ihaili Mannerheimia. Sodasta huolimatta koululaisille järjestettiin konsertteja. Meri kävi Jussi Jalaksen johtamissa sinfoniakonserteissa, istui oopperassa ja kuunteli Aulikki Rautavaaraa.

Syksyllä 1943 luokkatoveriksi ilmestyi Erkki Länsiö, säveltäjä ja kuoronjohtaja Tapani Länsiön isä.

– Erkin kanssa soitettiin luokkajuhlissa Beethovenia nelikätisesti. Eihän siitä kukaan tykännyt!

Väliotsikko Ryssä vierailee joka ikinen yö.
Väliotsikko Ryssä vierailee joka ikinen yö. kuvitus

Meri, pikkusisko Ritva ja äiti lähtivät evakkoon Pohjois-Pohjanmaalle Pyhäjoelle helmikuun lopulla 1944. Isä oli syksyllä mennyt Kivennavalle rakentamaan puolustuslinjaa.

– Helmikuussa oli hirveitä pommituksia. Päiväkirjaan olin kirjoittanut, että ryssä vierailee joka ikinen yö. Pahimmillaan oltiin Koskelantien takana pommisuojassa koko yö puoli kuuteen asti aamulla.

– Meidät laitettiin Ritvan kanssa Oulaisiin koulukotiin, missä oli muitakin koululaisia. Siellä oli taffelipiano ja luteita. Kävimme viikot koulua ja viikonloput vietimme äidin luona Pirttikoskella, missä oltiin lopulta koko kesä 1944.

Meri karjakkona 1944.
Päiväkirja kertoo karjakon työsuorituksesta 5. kesäkuuta: "Lypsin kaksi lehmää. Hoidin possua." Meri karjakkona 1944. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Väliotsikko Ludwig van Beethoven.
Väliotsikko Ludwig van Beethoven. kuvitus

– Oulaisissa sattui hyvin. Beethoven oli ollut ehdoton sankarini ja olin innostunut hankkimaan tietoa hänestä. En onnistunut saamaan muuta kirjaa kuin Romain Rollandin kirjoittaman tarinan, jossa Beethoven esitetään kovin romanttisessa valossa.

– Olin jo Käpylässä pitänyt esitelmän ja kun Oulaisissa piti kirjoittaa aine Eräs ihmiskohtalo, kohde oli selvä. Voi hyvä ihme sitä Beethoven-vuodatusta! Siellä kyllä ihmeteltiin millaisen aineen pystyin kirjoittamaan.

Pyhäjoelle kuultiin järkyttäviä uutisia Helsingistä: 600 pommikonetta! Yliopisto palaa!

Helsingin yliopisto palaa helmikuun pommituksissa 1944.
Yliopisto palaa! Helsingin yliopisto palaa helmikuun pommituksissa 1944. Kuva: SA-kuva. Helsingin yliopisto,Helsingin suurpommitukset,tulipalot
Helsingin yliopisto palaa helmikuun pommituksissa 1944.
Helsingin yliopisto palaa helmikuun pommituksissa 1944. Kuva: SA-kuva. Helsingin yliopisto,Helsingin suurpommitukset,tulipalot
Väliotsikko Ylioppilaaksi mustan pörssin eriparikengissä.
Väliotsikko Ylioppilaaksi mustan pörssin eriparikengissä. kuvitus

Sota päättyi viimein syyskuussa 1944. Pula-aika kuitenkin jatkui ja kun keväällä 1946 Meri vietti ylioppilasjuhlia, piti uudet kengät hankkia mustasta pörssistä eikä valinnanvaraa juuri ollut.

– Ei kenkiä silloin sovitettu, ne vaan maksettiin ja tavara tuli kotiin. Sain mustat nauhakengät ja vasta myöhemmin huomasin, etteivät ne olleetkaan pari! Toinen kenkä oli puolta numeroa pienempi, mutta kyllä niillä kuitenkin ylioppilaaksi pääsi.

Teksti: Abiturienttikuvaus Meristä, musisoi ja inspiroi, nero kaikissa taiteissa ja joissain tieteissäkin, Puolanne-girl.
Abivuosien perinne: abimatrikkeli. Teksti: Abiturienttikuvaus Meristä, musisoi ja inspiroi, nero kaikissa taiteissa ja joissain tieteissäkin, Puolanne-girl. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,abiturientit,penkkarit
Merin ylioppilaskuva.
Ylioppilas Meri Louhos 1946. Merin ylioppilaskuva. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos

Tarina jatkuu! Lue seuraavaksi kuinka koulutyttö Meri pyrki Sibelius-Akatemiaan ja pääsi erehdyksessä suoraan aikuiskoulutukseen.

Kuvitusta
Kuvitusta kuvitus,Meri Louhos

Lue myös - yle.fi:stä poimittua