Hyppää pääsisältöön

Kotoista Oskar Merikanto -juhlintaa

Oskar Merikannon syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 150 vuotta, mutta juhlahumusta en ole tehnyt havaintoja, lukuun ottamatta kollegani Outi Paanasen erikoisohjelmaa. Odotin enemmän, koska Merikanto tavoitti suomalaisen sävelkielen niin oivallisesti, että hänen teoksiaan pidetään kansanlauluina. Yksi juhlalevy on sentään julkaistu, ja sävyltään se on sopivan kotoinen.

Iäisen lemmen ääni
Iäisen lemmen ääni Uudet levyt

"Iäisen lemmen ääni" -levyn ovat tehneet ja julkaisseet nuori sopraano Tiia Maria Saari, kokenut baritonikanttori Kullervo Latvanen sekä pianisti Miikka Lehtoaho. Levyltä löytyvät Oskar Merikannon kaikki rakastetut duetot ja edustava valikoima yksinlauluja. Kolmikko on tarttunut musiikkiaarteistoon lämmöllä ja ammattitaidolla, mutta tietty kotikutoisuus kuuluu hyvässä ja pahassa.

Saaren kirkas, nuori ja vasta valmistunut sopraano ja Latvasen savuisen miehekäs, luonnonäänimäinen baritoni eivät ole tasasointisin yhdistelmä duettoihin. Yhteislaulu on puhdasta ja tyylikästä, mutta kuulostaa siltä että Merikannon salonkivieraat olisivat ryhtyneet iltansa iloksi laulamaan, miettimättä äänten yhtenäisyyttä. Yksinlauluissa sekä Saarta että Latvasta kuuntelee mielikseen - kenties Oskar Merikannon laulut sopivat tällaisille taitaville mutta kotoisille laulajille paremmin kuin valonhohtoisille lied-tähdille. Kun Saari kajauttaa Ma elän!, vibraton jännitteisyys alkaa haitata, vaikka elämäniloa riittää.

Levyn miellyttävää yleissävyä heikentää äänitys, johon lisätty huonolaatuinen sähkökaiku tarttuu joka ikiseen ässään ja sihauttaa niihin hirvittävää sihinää. Omakustanteen tuntua on myös puutteellisessa dokumentoinnissa, mutta sydämelliset esittelytekstit kääntävät puutteen kotoisuudeksi.

Hauskin ja omaleimaisin puoli levyllä on Miikka Lehtoahon pianismi. Improvisoinnistaan tunnettu Lehtoaho ottaa säestyksessä melko tavalla vapauksia, mutta tekee sen salonkityylillä, juuri niin kuin Merikanto itse olisi pianon ääressä musiikki-illanvietoissa tehnyt.

Iäisen lemmen ääni ei ole suuren levy-yhtiön ja tähtiluokan taiteilijoiden juhlalevy, jonka Oskar Merikanto ansaitsisi, mutta saattaa olla, että tällainen ruohonjuuritason vilpitön tekeminen sopii Merikannon juhlavuoteen jopa paremmin.

"Iäisen lemmen ääni", Oskar Merikannon duetot ja yksinlauluja. - Tiia Maria Saari, sopraano, Kullervo Latvanen, baritoni, ja Miikka Lehtoaho, piano.

Kuuntele Uudet levyt 4.12.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Särötöntä kuorokimmellystä, Latviasta tottakai

    Levyarvostelu

    Syksy on tullut äkkiä, ja sen mukana kuvitelma siitä, että joskus on hetki rauhallista aikaa, ja voi tuijotella sadetta ikkunasta, ajatella sekä melankolisia että syvällisiä asioita, ja kenties avata punaviinipullon. Tällaisten tilanteiden ääniraidaksi Ondine-yhtiö ja Latvian radiokuoro ovat julkaisseet levyllisen mystistä kuorominimalismia, jonka on säveltänyt espanjalainen Ramon Humet.

  • Heinz-Juhani Hofmannia suoneen pistettynä

    Levyarvostelu

    Kokemukseni perusteella voin annan sisältövaroituksen säveltäjä Heinz-Juhani Hofmannin ja sopraano-sellisti Piia Komsin uutuuslevystä: Sitä ei kannata kuunnella ennen nukkumaan käymistä. Sellon urahtelu ja sopraanon järkyttävät linjat kaiuttavat hyytävän suoria runotekstejä niin, että levy jää kalvamaan mieltä ja vie unen. Tämä ei tarkoita, että levy "Soita. Kirjoita joskus." olisi huono - päinvastoin. Piia Komsin tehokas, tarkka ilmaisu vankistaa Hofmannin mainetta modernistina, jonka äärimmäisyys tavoittaa kenet tahansa, joka uskaltaa kuunnella.

  • Kitaristi Osmo Palmu löytää henkilökohtaisen yhteyden Karjalasta Espanjaan

    Levyarvostelu

    Suomessa riittää klassisen kitaran osaajia ja heillä levyideoita, mutta kitaristiemme keskipolvea edustavan Osmo Palmun uutuuslevyn idea on mitä oudoin: Palmu yhdistää kitaran espanjalaisen ydinperinteen suomalaisen ja karjalaisen kansanmusiikin ikivihreisiin. Ennakkoluuloisesti ajattelin, että näin etäisten musiikkien pienin yhteinen nimittäjä ei voi kantaa, mutta olin väärässä. Espanja ja Karjala yhdistyvät Palmun persoonallisessa musiikkikokemuksessa sekä hän sovituksissaan, jotka tekevät kunniaa kitaran moninaiselle historialle.

  • Jousikvartettoja Itämerelle

    Levyarvostelu

    Toinen Suomen parhaista jousikvarteteista, Kamus-kvartetti, on omistanut kesällä julkaistun uutuuslevynsä Itämerelle. Levyn tuotoista osa menee Baltic Sea Action Groupille, vaikka nykyisessä musiikkitodellisuudessa näkyvyys kenties tukee hyvää asiaa merkittävämmin kuin raha. Kamusin valitsema ohjelmisto ei suoraan kimmellä saaristomerenä tai löyhkää levälauttana, mutta skandinaavisen kansallisromantiikan ja pehmeän jousimodernismin yhdistelmä keinuttaa kauniisti.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua