Hyppää pääsisältöön

Sotilaskotisisar pianistina Sibeliuksen tyttären viihdytysjoukoissa – pianisti Meri Louhos muistelee

Teinityttö, 14-vuotias Meri Louhos sotilaskotisisaren asussa vierellään pikkusisko Ritva.
Sotilaskotisisar, 14-vuotias Meri Louhos pikkusiskonsa Ritvan kanssa keväällä 1941. Ritva liittyi pikkulottiin. Teinityttö, 14-vuotias Meri Louhos sotilaskotisisaren asussa vierellään pikkusisko Ritva. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos,sotilaskotisisaret

Teinityttö Meri Louhos suoritti työvelvoitteensa sotilaskotisisarena myyden sumppia Suomenlinnassa. Välillä hän vilahti yläkertaan pianon ääreen, mikä johti työhön Katarina Ilveksen viihdytysjoukoissa. Myöhemmin hän tapasi itsensä Sibeliuksen. Meri kertoo välirauhan ja sodan vuosista 1940-1943.

Merillä on kädessään valokuva keväältä 1941. Kuvassa hänellä on yllään sotilaskotisisaren puku.

– Oikeastaan on liikuttavaa katsoa tätä vanhaa valokuvaa, tämä on otettu Väinölänkadun kotimme ovella. Minulla on todellakin sotilaskotisisaren puku.

14-vuotias sotilaskotisisar Meri Louhos siskonsa Ritvan kanssa.
– Olin niin ylpeä tuosta puvusta! 14-vuotias sotilaskotisisar Meri Louhos siskonsa Ritvan kanssa. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos

– Kangasta ei siihen aikaan ostettu niin vain. Piti olla joku lisenssi jos tarvitsi jotain kenkää tai vaatetta.

– Siis otettiin lakana ja onnistuttiin värjäämään se sopivan vihreäksi. Saatiin malli ja niin ompelija sitten ompeli tämän virkapuvun minulle. Koululaisilla oli työvelvollisuus ja minä pestauduin tällaiseen työhön.

Käpylän koulun kolmas luokka keväällä 1941.
Käpylän koulun kolmas luokka keväällä 1941. Meri seisoo joukossa keskellä. Käpylän koulun kolmas luokka keväällä 1941. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Väliotsikko Sumpinmyyjänä Suomenlinnassa.
Väliotsikko Sumpinmyyjänä Suomenlinnassa. kuvitus

Merin työpaikka oli Suomenlinnassa, joka oli sotilasaluetta. Sinne mentiin lautalla ja kulkemiseen piti olla lupa.

– Työskentelin sotilaskodissa, myyskentelin sumppia sotilaille, jotka sitten kiusasivat ujoa koululaista. Punastelin varmasti monet kerrat päivässä. Ne huomasivat heti, että tätä on kiva vähän narrata. Vapisevin käsin ojentelin siellä kahvikuppia.

– Siellä oli yläkerrassa piano ja tietysti livahdin sinne joskus soittamaan. Sinne tuli rouva Walden ja vasta myöhemmin ymmärsin, että kyseessä oli kenraalin vaimo. Hän ehkä laittoi merkille että minä soitan pianoa.

Meri ja kissa kesällä 1941.
Meri ja kissa Lopella jatkosodan kynnyksellä kesällä 1941. Meri ja kissa kesällä 1941. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Väliotsikko Sairaaloihin soittamaan.
Väliotsikko Sairaaloihin soittamaan. kuvitus

Välirauhan aikaan Sairaanhoitajaopisto, Punainen Risti ja monet Helsingin kouluista oli muutettu sairaaloiksi, joissa hoidettiin haavoittuneita sotilaita. Myös Helsingin ulkopuolella oli sairaaloiksi muutettuja kouluja.

– Sairaaloihin tarvittiin viihdykettä ja minähän muun muassa sävelsin, käsikirjoitin ja tein koreografiat mustalaistansseineen ja kiersimme "suurenmoisen" teatterini kanssa esittämässä sitä sairaaloissa.

– Esityksiin kuului musiikin ja tanssin lisäksi runonlausuntaa, vuoropuheluja ja soitin myös pianosooloja.

Merin kirjoittama kiertueohjelma.
Merin laatima kiertueohjelma... Merin kirjoittama kiertueohjelma. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,Sotasairaala,Välirauhan aika,päiväkirjat
Merin kiertue-esityksen analyysiä.
..ja analyysi kuinka kaikki sujui! Merin kiertue-esityksen analyysiä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Välirauhan aika,Sotasairaala
Väliotsikko Suurenmoinen teatterini.
Väliotsikko Suurenmoinen teatterini. kuvitus
Merin ja ystävien mustalaisesitys välirauhan aikaan. Meri keskellä esittää poikaa.
– Suurenmoinen teatterini. Merin ja ystävien mustalaisesitys välirauhan aikaan. Meri keskellä esittää poikaa. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Meri poikaroolissa omassa koreografiassaan välirauhan aikana.
Meri esitti poikaa laatimassaan mustalaisesityksessä. Meri poikaroolissa omassa koreografiassaan välirauhan aikana. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Merin laatimassa esityksessä mukana oli myös musiikkikirjailija Pekka Hakon äiti, tuolloin Airi Kettunen (oikealla).
Vuoropuhelussa olivat mukana Raili Ikonen ja musiikkikirjailija Pekka Hakon äiti, tuolloin Airi Kettunen (oik.), ”Pikku Kettu”. Merin laatimassa esityksessä mukana oli myös musiikkikirjailija Pekka Hakon äiti, tuolloin Airi Kettunen (oikealla). Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos
Merin pikkusisko Ritva esitti paholaista Merin koreografiassa.
Paholaistanssin pääroolissa esiintyi pikkusisto Ritva, josta sittemmin tuli tanssija ja huilisti. Merin pikkusisko Ritva esitti paholaista Merin koreografiassa. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos

Meri myös säesti, jos joku tuli esiintymään.

– Kerran oli sellainenkin tilaisuus, että Olavi Nyberg tuli laulamaan ja minulta kysyttiin voinko säestää. Minä vastasin voin! Ja tuli Josef Kaartinen soittamaan saksofonia pojille. Ja minä säestin.

– Jotenkin sitten huomattiin, että tässähän on käyttökelpoinen pianisti joka vielä korvakuulolta pistelee tuttua laulua. Silloin minut liitettiin Katarina Ilveksen viihdytysryhmään.

Väliotsikko Katarina Ilveksen oppiin.
Väliotsikko Katarina Ilveksen oppiin. kuvitus

Meri lähti mukaan sairaalakeikoille ja Katarina näytti miten "otetaan aina jotain mitä pojat halus".

– Hän oli hurmaava persoona, hänestä tulee mieleen äkkiseltään Birgitta Ulfsson, sellainen mainio, samalla kansanomainen ja reilu ja huumorintajuinen ja sellainen kiva pilke silmässä.

– Meillä oli erittäin hyvä yhteisymmärrys. Hän oli ihan loistava soittaja. Hän olisi varmasti soittanut klassistakin vaikka kuinka hyvin. Niin luontevasti sieltä tulivat mitkä tahansa Hei Karjalat tai mitä tahansa. Sellaisia lauluja ne silloin olivat.

– Katarina Ilves opetti että laulujen pitää olla aina iloisia ja reiluja. Näin me vuorottelimme ensin, hän sanokaamme ajoi sisään uuden työntekijän. Muutaman kerran olimme samassa tilaisuudessa ja sitten, sen mallin mukaan läksin minäkin "itsenäiseksi yrittäjäksi".

Katarina Ilves sekä lapset Jan ja Merike 1940-luvulla.
Katarina Ilves sekä lapset Jan ja Merike 1940-luvulla. Katarina Ilves sekä lapset Jan ja Merike 1940-luvulla. Kuva: Jaakko Ilveksen kuva-arkisto Katarina Ilves
Väliotsikko Seuraavat sivut ovat tämän päiväkirjan häpeä.
Väliotsikko Seuraavat sivut ovat tämän päiväkirjan häpeä. kuvitus

Sotasairaalakeikat työllistivät Meriä jatkosodan aikana. Yhdestä illasta kesältä 1943 löytyy teinitytön päiväkirjasta kuvasarja Ilta Viikin Latokartanon sotilassairaalassa.

Vaikka taiteilija itse harmitteleekin piirrosten aiheuttamaa päiväkirjan alennustilaa, kertovat sivut kuvineen ja teksteineen elävästi sotasairaaloiden viihdytysjoukkojen toiminnasta. Kuvasarjan lopussa seisoo suurin kirjaimin Onnistunut, ihana ilta!!! Ehkä juuri onnistuminen sytytti nuoren taiteilijan liekkeihin ja sai tarttumaan värikyniin.

Ote päiväkirjasta: Seuraavat sivut ovat ulkonaisella asullaan tämän kirjan häpeä.
Ote päiväkirjasta: Seuraavat sivut ovat ulkonaisella asullaan tämän kirjan häpeä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä.
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä.
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä.
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä.
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä.
Ote päiväkirjasta: Merin piirroksia ja tekstejä. Kuva: Meri Louhoksen arkisto. Meri Louhos,päiväkirjat,Sotasairaala,jatkosota
Väliotsikko Puusormi Anssi Blomstedt ja muita yhteyksiä Sibelius-perheeseen.
Väliotsikko Puusormi Anssi Blomstedt ja muita yhteyksiä Sibelius-perheeseen. kuvitus

Sotasairaaloiden viihdytysjoukkojen toimintaa johtanut Katarina Ilves ei ollut Merin ainoa yhteys Sibelius-perheeseen.

– Oikeastaan Sibeliuksen suku liittyi aika lailla minun työhöni. Opettajana muun muassa jouduin opettamaan Anssi Blomstedtia, joka oli aivan hurmaava persoona.

– Hänen Juhana-veljensä kuuli tämän lausahdukseni ja kertoi veljelleen että "Anssi oli minun laiskin oppilaani mutta charmantein". Anssia tämä miellytti. Hyvinhän se meni loppujen lopuksi. Elokuvantekijänä hän sanoi että hyötyi paljon pianonsoitosta. Mutta se oli kyllä sellainen puusormi se poika!

Opiskeluaikana Sibelius-Akatemiassa Meri kohtasi vielä kaksi Sibeliuksen tytärtä.

– Sibelius-Akatemian kansliassa oli töissä Margaret Jalas. Hän oli oikein sellainen neuvokas ja kiva ja virkeä. Ja Eva Paloheimo taas oli kiinnostunut oppilaskunnasta ja oli meille opiskelijoille sellainen suojeluspyhimys.

– Eva Paloheimo tuli meidän tilaisuuksiimme ja vei kerran Ainolaan yhden opiskelijajoukon. En minä nyt ihan pudistanut kättä, mutta olin siinä kun Sibelius tuli ulos siihen verannalle. Ja mitä jäi mieleen Sibeliuksesta niin nimenomaan ne kirkkaat silmät. Se ihana sininen katse. Kyllä hän oli karismaattinen ilmestys, se Sibelius siinä.

Tarina jatkuu! Lue seuraavaksi teinityttö Merin sota-ajan kirjeenvaihdosta, jossa ei pohdittu pommeja eikä puutetta.

Kuvitusta
Kuvitusta kuvitus,Meri Louhos

Lue myös - yle.fi:stä poimittua