Hyppää pääsisältöön

Talvisota alkaa koulutytön uudessa kotikaupungissa Helsingissä – pianisti Meri Louhos muistelee

Merin koululuokka Käpylän luistinradan edustalla.
Merin luokka Käpylän luistinradan edustalla kevättalvella 1940. Meri seisoo takarivissä, vain vaaleat hiukset ja otsa näkyvät. Merin koululuokka Käpylän luistinradan edustalla. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos

Pääkaupunkiin muuttaneet Kotkan murretta puhuneet maalaistytöt laativat Helsinki-sanakirjan jotteivät vaikuttaisi moukilta. Muutaman kuukauden kuluttua muutosta elämä muuttui vaaralliseksi kun talvisota syttyi. Meri Louhos kertoo vuosista 1939-1940.

Louhosten nelihenkinen perhe muutti Helsingin Käpylään isän työn perässä. Isän vanhemmat asuivat jo siellä, kuten useat muutkin sukulaiset.

Ensimmäinen koti sijaitsi kerrostalossa osoitteessa Väinölankatu 34. Meri oli 12-vuotias koululainen ja pikkusisko Ritva kymmenen.

– Muistan että ensimmäinen tragediamme oli suuttuminen äidille. Äiti, joka oli lukenut paljon ja kehittänyt hyvää makua, ei sietänyt mitään kitschiä. Hän luki naistenlehtiä, osasi sisustaa, tiesi mitä vaatteita laitetaan eikä hänelle kelvannut keskinkertainen. Hänellä oli ehdoton maku. Vähän, mutta aina hyvää.

Meri Louhoksen äiti Minkka Louhos 50-vuotiskuvassaan.
Äiti 50-vuotiskuvassa. Meri Louhoksen äiti Minkka Louhos 50-vuotiskuvassaan. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos

– Suutuimme hirveästi kun äiti heitti menemään kaikki loistavat teatteripuvut, joita olimme ommelleet ikkunaverhoista. Myös kaikki Shirley Temple -kuvat, purukumeista kerätty kokoelma joka oli varmasti Kotkan suurin, kaikki olivat menneet roskalaatikkoon.

– Kyllä oli katkeraa! Meillä oli hirveä itku ja olimme pitkän aikaa vihaisia äidille.

– Toinen shokki oli miten ihmiset puhuivat eli Helsingin murre. Mehän olimme moukkia jostain maalta kun puhuimme Kotkan murretta. Teimme sitten sanakirjat, joihin kirjoitettiin helsinkiläisiä sanoja.

Väliotsikko Suomi varustautuu sotaan.
Väliotsikko Suomi varustautuu sotaan. kuvitus

Sotaan liittyvät huhut täyttivät Merin elämän ensimmäiset kuukaudet uudessa kotikaupungissa Helsingissä.

Toinen maailmansota alkoi Euroopassa syyskuun alussa 1939. Syyskuun lopussa Suomessa aloitettiin väestönsuojelutoimenpiteet ja lokakuussa annettiin käsky rakennusten pimennysvalmisteluista.

Suomen kaasusuojelujärjestön opastuspäivät Bio Rexin aulatiloissa syyskuun lopussa 1939. Suojavarustein ja apuvälinein varustautuneita koulupoikia rivissä.
Suomen kaasusuojelujärjestön opastuspäivät Bio Rexin aulatiloissa syyskuun lopussa 1939. Suomen kaasusuojelujärjestön opastuspäivät Bio Rexin aulatiloissa syyskuun lopussa 1939. Suojavarustein ja apuvälinein varustautuneita koulupoikia rivissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Bio-Rex (Helsinki),Suomen Talvisota 1939-40
Suomen kaasusuojelujärjestön opastuspäivät Bio Rexin aulatiloissa syyskuun lopussa 1939. Suojavarustein ja apuvälinein varustautuneita koulupoikia rivissä.
Suojavarustein ja apuvälinein varustautuneita koulupoikia rivissä. Suomen kaasusuojelujärjestön opastuspäivät Bio Rexin aulatiloissa syyskuun lopussa 1939. Suojavarustein ja apuvälinein varustautuneita koulupoikia rivissä. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Bio-Rex (Helsinki),Suomen Talvisota 1939-40

– Sotaan liittyviä huhuja liikkui koko ajan. Ihmiset liimasivat kaiken maailman liimapapereilla ikkunoihin kuvioita siltä varalta, että ilmanpaine rikkoisi lasit. Sillä yritettiin suojautua lasinsiruilta, että niitä ei lentäisi mihin sattuu.

– Myös pommisuojia rakennettiin ja välillä koulut pantiin kiinni. Me jouduimme lähtemään jonnekin maalle, mutta kun mitään ei tapahtunut, sotaa ei tullutkaan, niin tulimme takaisin.

Sirpalesuojia rakennetaan Esplanadin puistoon syksyllä 1939.
Sirpalesuojia rakennetaan Esplanadin puistoon syksyllä 1939. Sirpalesuojia rakennetaan Esplanadin puistoon syksyllä 1939. Kuva: SA-kuva. Suomen Talvisota 1939-40,Esplanadin puisto,sirpalesuoja
Poliisiaseman ikkunoita suojataan ennen talvisotaa Helsingissä.
Poliisiaseman ikkunoita suojataan Helsingissä. Poliisiaseman ikkunoita suojataan ennen talvisotaa Helsingissä. Kuva: SA-kuva. Suomen Talvisota 1939-40,poliisi
Ihmiset jonottavat pääsyä pois Helsingistä lokakuussa 1939.
Ihmiset jonottavat pääsyä pois Helsingistä lokakuussa 1939. Ihmiset jonottavat pääsyä pois Helsingistä lokakuussa 1939. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo. Helsingin päärautatieasema,Suomen Talvisota 1939-40,evakuointi
Väliotsikko Ensimmäiset pommikoneet saapuvat.
Väliotsikko Ensimmäiset pommikoneet saapuvat. kuvitus

Sekavan syksyn lopulla marraskuun 28. päivänä kouluhallitus määräsi koulut avaamaan ovensa uudelleen, mutta jo kahden päivän kuluttua talvisota syttyi.

Evakkoja Helsingin rautatieasemalla vain pari minuuttia ennen talvisodan ensimmäistä pommitusta 30. marraskuuta 1939.
Evakkoja Helsingin rautatieasemalla vain pari minuuttia ennen talvisodan ensimmäistä pommitusta 30. marraskuuta 1939. Evakkoja Helsingin rautatieasemalla vain pari minuuttia ennen talvisodan ensimmäistä pommitusta 30. marraskuuta 1939. Kuva: SA-kuva. Suomen Talvisota 1939-40,evakuointi,Helsingin päärautatieasema,Talvisodan pommitukset Helsingissä

Meri kävi Puu-Käpylässä yksityistä yhteiskoulua, joka toimi vuokratiloissa eri taloissa.

– Minäkin istuin siellä toisessa kerroksessa kun näimme pommikoneen tulevan. Tuli ensimmäinen hirveä pommitus ja silloin yhtäkkiä selvisi, että nyt on sota.

– Siihen loppui koulunkäynti ja kaikki lähtivät suin päin jonnekin.

Ensimmäinen ilmahälytys aamulla klo 9 marraskuun 30. päivänä 1939. Ihmiset siirtyvät sirpalesuojaan Esplanadilla.
Ensimmäinen ilmahälytys marraskuun 30. päivänä 1939 aamulla klo 9. Ihmiset siirtyvät sirpalesuojaan Esplanadilla. Ensimmäinen ilmahälytys aamulla klo 9 marraskuun 30. päivänä 1939. Ihmiset siirtyvät sirpalesuojaan Esplanadilla. Kuva: SA-kuva. Talvisodan pommitukset Helsingissä,sirpalesuoja,Esplanadin puisto
Venäläisen pommikoneen jäännökset Munkkiniemessä 30. marraskuuta 1939.
Venäläisen pommikoneen jäännökset Munkkiniemessä 30. marraskuuta 1939. Venäläisen pommikoneen jäännökset Munkkiniemessä 30. marraskuuta 1939. Kuva: SA-kuva. Talvisodan pommitukset Helsingissä,pommikoneet,Munkkiniemi,tulipalojen sammuttaminen
Ensimmäisen ilmapommituksen tuhoja Abrahaminkadun ja Lönnrotinkadun kulmassa 30 marraskuuta 1939.
Ensimmäisen ilmapommituksen tuhoja Abrahaminkadun ja Lönnrotinkadun kulmassa. Ensimmäisen ilmapommituksen tuhoja Abrahaminkadun ja Lönnrotinkadun kulmassa 30 marraskuuta 1939. Kuva: SA-kuva. Talvisodan pommitukset Helsingissä,tulipalot
Ensimmäisen ilmapommituksen jälkeen tyttöä pelastetaan Lönnrotinkadulla kerrostalosta 30. marraskuuta 1939. Koira katsoo ikkunasta.
Tyttöä pelastetaan Lönnrotinkadulla kerrostalosta. Koira katsoo ikkunasta. Ensimmäisen ilmapommituksen jälkeen tyttöä pelastetaan Lönnrotinkadulla kerrostalosta 30. marraskuuta 1939. Koira katsoo ikkunasta. Kuva: SA-kuva. Talvisodan pommitukset Helsingissä

– Me lähdimme erään perheen perässä Tammelaan, ja oli hirveä pakkastalvi. Nyt kun ajattelen tämän päivän pakolaisia, niin heillä on todella vaikeaa kun menevät ihan uuteen kulttuuriin ja törmäävät vieraaseen kieleen, josta ei ymmärrä mitään. Sitten on vielä uskonnolliset erot ja se, että heillä ei ole mitään mukanaan.

– Mutta silloin Suomen kansa oli niin yksimielistä, että kaikki auttoivat kaikkia. Aina löytyi paikka missä asua ja ruokaa ja aina saattoi mennä jonkun luokse kuuntelemaan radiosta uutisia. Se oli ihan ihmeellistä.

– Me asuimme pienessä mökissä jossa oli niin kylmä, että vesiämpäri saattoi yön aikana jäätyä pinnasta.

Väliotsikko Sota toi mukanaan säännöstelyn ja pula-ajan.
Väliotsikko Sota toi mukanaan säännöstelyn ja pula-ajan. kuvitus

Säännöstely alkoi vähitellen.

– Silloin kaikki meni kortille. Maitoa sai tietyn määrän ja leipää. Voiannos jaettiin kotona jokaiselle pieneen kuppiin. Viikon voin olisi hotkaissut hetkessä, ja minulle se oli kauhean vaikeaa. Söin aika nopeasti, siskoni Ritva otti aina pienen siivun, ja hänellä viikon annos riitti vaikka kuinka pitkälle.

– Kun kaikki oli kortilla, oli aina hirveä jonottaminen. Aina piti vaan mennä jonoon, että sai jotain. Tai jos meni ravintolaan, niin siellä luki tarkasti montako kuponkia mikäkin ruoka vaati.

– Oli erikseen sellaisia kuponkeja, jotka oli alleviivattu ja sellaisia joissa oli tähtiä. Ei niitä väärennetty, myyjä leikkasi niitä saksilla ja laittoi purkkiin. Kauheaa mikä leikkaaminen siinä oli. Ne palaset olivat pienempiä kuin postimerkit. Mutta niin sitä mentiin.

– Silloin elettiin pula-aikaa, mutta ei silloin ymmärtänyt että on pula. Ei ymmärtänyt että asioiden pitäisi olla jotenkin paremmin. Silloin ajatteli että nyt on näin, ja kun jotain ei ollut niin ei ollut.

Talvisodan päättymisen 13. maaliskuuta 1940 jälkeen Helsingin pommituksia paenneet perheet palasivat takaisin koteihinsa ja arki jatkui.

Evakosta palaavia ihmisiä Helsingin rautatieasemalla 1. maaliskuuta 1940.
Evakosta palaavia ihmisiä Helsingin rautatieasemalla maaliskuussa 1940. Evakosta palaavia ihmisiä Helsingin rautatieasemalla 1. maaliskuuta 1940. Kuva: SA-kuva. Suomen Talvisota 1939-40,Helsingin päärautatieasema,Välirauhan aika

– Sitten alkoi sellainen vaihe, että kerättiin lumppuja, paperia ja romua ja koulut kilpailivat keskenään. Kuorma-autoilla kierrettiin ja kerättiin kaikkea isänmaan hyväksi.

Koululaisia kuorma-auton lavalla kädessään iskulausekylttejä: "Romuista aseita ja ammuksia rintamalle."
Koululaisia kevättalvella 1942. Koululaisia kuorma-auton lavalla kädessään iskulausekylttejä: "Romuista aseita ja ammuksia rintamalle." Kuva: SA-kuva. romurauta,jatkosota
Lapset seisovat näyteikkunan edessä katsomassa ilmoitusta lumppukeräyksestä huhtikuussa 1942.
Huhtikuu 1942. Lapset seisovat näyteikkunan edessä katsomassa ilmoitusta lumppukeräyksestä huhtikuussa 1942. Kuva: SA-kuva. jatkosota,Yhteisvastuu-keräys

Tarina jatkuu! Lue seuraavaksi välirauhan ja sodan vuosista 1940-1943, jolloin pianoa Suomenlinnassa soittanut sotilaskotisisar sai kiinnityksen Sibeliuksen tyttären viihdytysjoukkoihin.

Kuvitusta
Kuvitusta kuvitus,Meri Louhos

Lue myös - yle.fi:stä poimittua