Hyppää pääsisältöön

Valtamerilaivalla Amerikkaan – pianisti Meri Louhos muistelee

kollaasi
– Min' olen meri minä, levoton myrskyinen. Oskar Merikannon Merellä-laulua olen saanut kuulla paljon. kollaasi Meri Louhos

Minä myös, Meri ajatteli, kun sai kuulla ASLA-Fulbright -stipendien hakemisesta Amerikkaan. Kielikoe suosi liukkaasti englantia puhuvaa pianistia, ja Meri oli mukana, kun 20 onnellista matkusti laivalla yli Atlantin. Meri Louhos kertoo lähdöstä stipendiaatiksi Amerikkaan syksyllä 1960.

Meri Louhos oli opiskellut kolme vuotta englantia Käpylän yhteiskoulussa 1943-46, mutta sota-aikana koulunkäyntiä oli ollut välillä vain osa vuotta. Meri paikkasi myöhemmin englantiaan mm. Steve Stone'n oppilaana.

– Stone oli tehnyt hyvän keksinnön, 6-osaisen systeemin, jossa ajatellaan englannin kieltä tavuina. Hän opetti lukemaan oikein, miksi sanotaan mind tai miksi mine, miksi kit tai kyte. Hän opetti ääntämään Amerikan valtioiden nimet ja tärkeät kaupungit, ettei tehnyt sellaisia mokia kuin Tsigago vaan lausui Chicago.

Englannille tuli käyttöä, kun Meri kuuli mahdollisuudesta hakea ASLA-Fulbright -stipendiä Amerikkaan.

– Ajattelin, että minä myös. Siellä oli valtava lauma pyrkimässä, varmaan 200 ihmistä eri aloilta, tutkijoita, kielten opiskelijoita, ties ketä. Järjestettiin ABC-kielikoe, jossa kruksattiin oikea vaihtoehto. Koetin onneani ja pääsin niiden 20 joukkoon, jotka valittiin.

– Oli ihan säkää, että pääsin. Puhuin kyllä liukkaasti englantia, puhuin paljon ja luin paljon, mutta se oli sellaista itse opittua, kun en ollut saanut kunnon opetusta.

Meri Louhos opettaa 1960. Oppilaana Ritva-Leena Pitkäpaasi.
Tämän valokuvan itsestään ja oppilaastaan Meri otatti Amerikkaa varten. Meri Louhos opettaa 1960. Oppilaana Ritva-Leena Pitkäpaasi. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi. Meri Louhos,ritva-leena pitkäpaasi
Väliotsikko: Petollinen amerikkalainen glögi
Väliotsikko: Petollinen amerikkalainen glögi kuvitus

Seuraavaksi valitut 20 stipendiaattia saivat kutsun Yhdysvaltain Helsingin tiedotustoimistoon. Paikalla oli mm. henkilöitä, jotka olivat olleet valitsemassa lähtijöitä.

– Minulla oli sinä maanantaina pitkä työpäivä Sibelius-Akatemialla, en ehtinyt syömään ollenkaan. Ihan yhtä putkea juoksin sinne Yhdysvaltain tilaisuuteen.

– Siellä tarjottiin glögiä ja jotain pikkupaloja. Kun en tiennyt amerikkalaisesta glögistä, se upposi minuun ja meni ihan hattuun, niin että olin hyvin vapautunut puhumaan englantia.

Valitsijat kiertelivät stipendiaatteja ja kyselivät: ”What is your greatest problem?

– Minä vastasin, että mitenkä saisin nuo rusinat tuolta lasin pohjalta. Sitten huomasin, että muut vastasivat aikovansa tutkia sitä ja tätä. Silloin säikähdin, etten pääsekään Amerikkaan.

Meri Louhos valtamerilaivalla matkalla New Yorkiin elokuussa 1960.
– Kungsholmin kannella keskellä Atlanttia. Meri Louhos valtamerilaivalla matkalla New Yorkiin elokuussa 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos
Meri Louhoksen ystävä valtamerilaivan kannella Atlantilla elokuussa 1960.
– Tuuli on kova. Tässä Merin ottamassa kuvassa on matkakumppani, Asla-stipendiatti Tulema Talvela. Meri Louhoksen ystävä valtamerilaivan kannella Atlantilla elokuussa 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos
Väliotsikko: Aina tuli ilmaiset juomat pöytääni
Väliotsikko: Aina tuli ilmaiset juomat pöytääni kuvitus

Elokuussa 1960 stipendiaatit lensivät Helsingistä Göteborgiin.

– Sieltä jatkettiin laivalla yli Atlantin valtameren. Ajatelkaa, laivalla Amerikkaan! Välillä poikkesimme jossain Saksan satamassa, mutta matka kesti kauan ja oli ihan ihmeellinen reissu!

Matka valtamerilaiva Kungshomilla Göteborgista New Yorkiin kesti kymmenen päivää.

– Meitä oli neljä henkeä tirskumassa samassa hytissä, kaikki ASLA-stipendillä.

– Joka aamu tuli postiluukusta päivän lehti, jossa kerrottiin, mitä laivalla tänään tapahtuu. Kauheasti oli ohjelmaa, yläkannella sitä, alakannella tätä, kilpailuja, vaikka mitä.

– Me istuttiin aina samassa pöydässä, samassa järjestyksessä ja tutustuttiin pyöreän pöydän joukkoon, mikä oli tosi hyvää kieliharjoitusta.

– Laivassa oli tietysti piano, eikä minua pidätellyt mikään, kun änkesin soittamaan sitä. Kun yökerhossa kerjättiin jotain tanssia, niin soitin, ja aina tuli ilmaiset juomat pöytääni. Olin kauhean suosittu. Eräs tanskalainen lääkäri, joka oli menossa Columbia Universityyn, soitti myös pianoa, ja soitimme yhdessä nelikätisesti. Se oli kivaa!

Meri Louhos pelastusliiviharjoituksessa valtamerilaivalla elokuussa 1960.
– Tulle "säädyllisesti" puettuna. Minä kokeilin alaslaskettuja olkapäitä. Meri Louhos pelastusliiviharjoituksessa valtamerilaivalla elokuussa 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos
Meri Louhos pelastusliiviharjoituksessa valtamerilaivalla elokuussa 1960.
– Pakollinen pelastusliiviharjoitus. Meri Louhos pelastusliiviharjoituksessa valtamerilaivalla elokuussa 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos

– Kerran pidettiin pelastusveneharjoitus. Kaikkien piti pukea liivit päälle ja mennä oikean veneen luokse. Otimme sen ihan pelleilynä. Kuka solmi mitenkin ne pelastusliivin nauhat. Henkilökunta oli aika vihaisena, kun keksimme, että ylhäältä kiinni tai alhaalta kiinni, tai mikä malli milloinkin.

– Kun näin myöhemmin Titanic-elokuvan, niin aloin kyllä kunnioittaa niitä harjoituksia.

Väliotsikko: Toivottu myrsky
Väliotsikko: Toivottu myrsky kuvitus

Meri oli koko ajan toivonut, että kokisi matkalla myrskyn.

– Myrsky tuli keskellä Atlanttia. Kun yritti mennä rappuja alas tai ylös, niin piti odottaa sopivaa aaltoa. Kun aalto tuli, niin nosti vaan jalkoja, ja aalto heitti.

– Laivassa oli uima-allas. Se lainehti niin, että huomasi uivansa seinällä. Hetken kuluttua, kun vesi oli siirtynyt, ui toisella seinällä. Ihmiset rupesivat voimaan huonosti, mutta minä olin onnellinen; olin saanut kokea myrskyn.

Väliotsikko: Eroon Muumi-mamman käsilaukusta
Väliotsikko: Eroon Muumi-mamman käsilaukusta kuvitus

– Sitten ajattelin, että teen jotain suurta, jonka muistan aina.

– Minulla oli inhottava suuri musta käsilaukku, sellainen Muumi-mamman laukku. Tyhjensin hytissä sen sisällön viltin päälle, menin kannelle ja heitin sen laukun valaskaloille.

New Yorkin Vapaudenpatsas laivasta nähtynä 1960.
New York häämöttää. New Yorkin Vapaudenpatsas laivasta nähtynä 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos
New Yorkin Vapaudenpatsas laivasta nähtynä 1960.
– Vapaudenpatsas eli täti joka pitää poppaa. New Yorkin Vapaudenpatsas laivasta nähtynä 1960. Kuva: Meri Louhoksen kotialbumi Meri Louhos

Tarina jatkuu! Lue seuraavaksi Merin syksystä 1960 keskellä amerikkalaista unelmaa, Rochesterin Eastman School of Music’issä.

Kuvitusta
Kuvitusta kuvitus,Meri Louhos

Lue myös - yle.fi:stä poimittua