Hyppää pääsisältöön

Keskustakirjasto Oodi on viesti siitä, millainen yhteiskunta haluamme olla - toimialajohtaja Tommi Laitio on toivoa täynnä.

Tommi Laitio
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio Tommi Laitio Kuva: Pertti Nisonen Tommi Laitio,kirjastot,Helsingin keskustakirjasto Oodi,Kirjasto auki!

Kirjasto oli Tommi Laitiolle nuoruudessa se paikka, jossa hän tutki sukupuoli-identiteettiään lukemalla Setan lehteä, jonka hän piilotti Suomen Kuvalehden väliin. Nyt Laitio juhlii Oodin avajaisia Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtajana.

Helsingin keskustakirjasto Oodi on tänään avattu yleisölle. Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio vastasi kysymyksiin omasta kirjastosuhteestaan ja kirjaston tulevaisuudesta. Hän on mukana Yle Teemalla ja Areenassa nähtävässä tv-dokumentissa Kohti tulevaisuuden kirjastoa.

Kun ihminen saa kirjastokortin, mitä siinä tilanteessa tapahtuu?

- Se on valtava luottamuksen osoitus yhteiskunnalta. Siinä saa luvan käyttää yhteisiä resursseja ja viedä kotiin yhteistä omaisuutta. Se on hyvä merkki hyvinvointiyhteiskunnasta.

Millainen merkitys kirjastolla on ollut omassa elämässäsi?

- Olen kasvanut Nummelassa. Muistan, kun olin epävarma teini-ikäinen, enkä tiennyt tykkäänkö pojista vai tytöistä. Tulin siihen tulokseen, että tykkään ehkä enemmän pojista. Kävin kirjaston lukusalissa lukemassa Setan silloista lehteä, kuitenkin niin, että piilotin sen Suomen Kuvalehden väliin. Kirjastossa oli mahdollista tutustua tähän itseäni koskevaan asiaan turvallisesti.

Keskustakirjasto Oodi avautuu Helsingissä. Kaupunkilaiset ovat osallistuneet sen suunnitteluun. Mitä unelmia Oodiin liittyy?

- Minusta kaunein Oodiin liittyvä asia on se, miten voimakkaan tuen se on saanut. Riippumatta sosiaaliluokasta tai iästä ihmiset ovat kokeneet, että tämä on viesti siitä, millainen yhteiskunta haluamme olla. Oodi kertoo siitä, että uskomme sivistykseen ja tasa-arvoon ja sellaisiin paikkoihin, joihin kaikki on tervetulleita.

Oodin ympärillä järjestettiin laaja kansalaiskuuleminen, eli kysyttiin ihmisiltä, mitä he kirjastolta haluavat. Vasta sen jälkeen rakennus ikään kuin tuli ja paketoi ne toiveet. Tämä on oikea järjestys, usein suunnittelu menee aivan toisinpäin.

Kun astut sisään kirjastoon, sinuun suhtaudutaan uteliaana ihmisenä.

Miten Oodi parantaa maailmaa?

- Oodin hienoin juttu on sama kuin koko kirjastolaitoksen ydin. Kun astut sisään kirjastoon, sinuun suhtaudutaan uteliaana ihmisenä ja tarjotaan kauniita tiloja, joissa oleskelua ei tarvitse perustella mitenkään. On hienoa, että tällainen rakennus on nyt kansakunnan arvokkaimmalla paikalla.

Mieleeni tulee eräs varsin hyväosainen tuttavani, jonka kanssa kävelimme Oodin rakennustyömaan ohi. Hän kysyi, onko hänkin tervetullut kirjastoon, vaikka hänellä on varaa ostaakin kirjoja.

Suomalaisen kirjastolaitoksen hyvä juttuhan on se, että se koskettaa kaikkia sosiaaliluokkia. Parhaimmillaan Oodissa on läsnä koko yhteiskunnan kirjo.

Mitä uhkia ja haasteita kirjastolla on?

- Suurimmat uhat kirjastoille liittyvät siihen, että meiltä häviää kosketus muihin ihmisiin ja että kirjastosta tulee vain jonkun tietyn porukan paikka. Jos meillä ei ole kosketusta itseämme huono- tai parempiosaisiin ihmisiin, päädymme ajattelemaan yhteiskunnan etua vain oman tuttavapiirimme kautta. Silloin meistä tulee itsekkäämpiä. Kapea todellisuus tuottaa julmia ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus on se, että meillä keskiluokka ajattelee, että on heidän oma etunsa pitää koko porukka mukana. Jos tämä yhteiskuntasopimus murtuu, hyvinvointiyhteiskunta ei enää kanna.

Kirjastossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja kirjojen lukeminen lisää empatiaa.

Ihmiset tulevat kirjastoon syistä, jotka he määrittelevät itse.

Mihin kirjastoa tarvitaan tulevaisuudessa?

- Mua ajoittain hiukan huvittaa, että kirjastosta on tullut ikään kuin uusi peruskoulu. Kirjaston halutaan hoitavan kaikki yhteiskunnalliset kriisit, yrittäjäkasvatus, digitalisaatio, demokratian tulevaisuus ja niin edelleen. Kirjastolla on näissä tietysti iso rooli.

Pitää kuitenkin muistaa, että ihmiset eivät tule kirjastoihin kasvatettaviksi vaan he tulevat syistä, jotka he määrittelevät itse. Ajattelen, että se on asia, jota kirjastoissa pitää varjella: mahdollisuus valita onko vuorovaikutuksessa toisten kanssa vai ei, haluaako osallistua vai olla rauhassa.

Kun yhteiskunnasta tulee vähemmän ennakoitava, tiettyjen taitojen merkitys kasvaa: kyky ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan, kyky olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kyky asettua toisten ihmisten asemaan ja ja kyky suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen.

Kirjasto vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä, eli kimmoisuutta. Kirjojen ja tilaisuuksien kautta se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu ja miten siitä voisi saada otetta

-otsikkoa muutettu 5.12. klo 17.50, toimialajohtaja Tommi Laition titteli korjattu.

  • Tarinoita korville – radiokuunnelma elää uutta nousukautta

    Tarinoita korville - radiodraaman uusi nousu

    Mobiilikuuntelun aikakautena radiodraama antaa kuulijalle oman tilan, mahdollistaa omat ajatukset ja mielikuvituksen käytön. Kuunnelma on kulkenut pitkän tien mm. Pekka Lipposen, Knallin ja sateenvarjon, Elmon ja Koe-eläinpuiston kautta nykypäivään. Radio oli ennen medioiden valtias. Se toi koteihin kuultavaksi koko maailman.

  • Parasta sirkuksessa on kaikki

    Taina Kopralle ja Jouni Kivimäelle sirkus on päivätyö.

    “Mun elämä on yhtä sirkusta", sanoo Sorin sirkuksen sirkustirehtööri Taina Kopra. Hän ja puolisonsa Jouni Kivimäki perustivat 80-luvulla pienen sirkuskerhon, joka on vuosikymmenten varrella kasvanut monipuoliseksi sirkuskouluksi. Tänä päivänä se tarjoaa sadoille lapsille ja nuorille taiteen perusopetusta. Teemalla nähdään Sorin sirkuksen upea joulushow 2018.

Yle Teema