Hyppää pääsisältöön

Keskustakirjasto Oodi on viesti siitä, millainen yhteiskunta haluamme olla - toimialajohtaja Tommi Laitio on toivoa täynnä.

Tommi Laitio
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio Tommi Laitio Kuva: Pertti Nisonen Tommi Laitio,kirjastot,Helsingin keskustakirjasto Oodi,Kirjasto auki!

Kirjasto oli Tommi Laitiolle nuoruudessa se paikka, jossa hän tutki sukupuoli-identiteettiään lukemalla Setan lehteä, jonka hän piilotti Suomen Kuvalehden väliin. Nyt Laitio juhlii Oodin avajaisia Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtajana.

Helsingin keskustakirjasto Oodi on tänään avattu yleisölle. Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialajohtaja Tommi Laitio vastasi kysymyksiin omasta kirjastosuhteestaan ja kirjaston tulevaisuudesta. Hän on mukana Yle Teemalla ja Areenassa nähtävässä tv-dokumentissa Kohti tulevaisuuden kirjastoa.

Kun ihminen saa kirjastokortin, mitä siinä tilanteessa tapahtuu?

- Se on valtava luottamuksen osoitus yhteiskunnalta. Siinä saa luvan käyttää yhteisiä resursseja ja viedä kotiin yhteistä omaisuutta. Se on hyvä merkki hyvinvointiyhteiskunnasta.

Millainen merkitys kirjastolla on ollut omassa elämässäsi?

- Olen kasvanut Nummelassa. Muistan, kun olin epävarma teini-ikäinen, enkä tiennyt tykkäänkö pojista vai tytöistä. Tulin siihen tulokseen, että tykkään ehkä enemmän pojista. Kävin kirjaston lukusalissa lukemassa Setan silloista lehteä, kuitenkin niin, että piilotin sen Suomen Kuvalehden väliin. Kirjastossa oli mahdollista tutustua tähän itseäni koskevaan asiaan turvallisesti.

Keskustakirjasto Oodi avautuu Helsingissä. Kaupunkilaiset ovat osallistuneet sen suunnitteluun. Mitä unelmia Oodiin liittyy?

- Minusta kaunein Oodiin liittyvä asia on se, miten voimakkaan tuen se on saanut. Riippumatta sosiaaliluokasta tai iästä ihmiset ovat kokeneet, että tämä on viesti siitä, millainen yhteiskunta haluamme olla. Oodi kertoo siitä, että uskomme sivistykseen ja tasa-arvoon ja sellaisiin paikkoihin, joihin kaikki on tervetulleita.

Oodin ympärillä järjestettiin laaja kansalaiskuuleminen, eli kysyttiin ihmisiltä, mitä he kirjastolta haluavat. Vasta sen jälkeen rakennus ikään kuin tuli ja paketoi ne toiveet. Tämä on oikea järjestys, usein suunnittelu menee aivan toisinpäin.

Kun astut sisään kirjastoon, sinuun suhtaudutaan uteliaana ihmisenä.

Miten Oodi parantaa maailmaa?

- Oodin hienoin juttu on sama kuin koko kirjastolaitoksen ydin. Kun astut sisään kirjastoon, sinuun suhtaudutaan uteliaana ihmisenä ja tarjotaan kauniita tiloja, joissa oleskelua ei tarvitse perustella mitenkään. On hienoa, että tällainen rakennus on nyt kansakunnan arvokkaimmalla paikalla.

Mieleeni tulee eräs varsin hyväosainen tuttavani, jonka kanssa kävelimme Oodin rakennustyömaan ohi. Hän kysyi, onko hänkin tervetullut kirjastoon, vaikka hänellä on varaa ostaakin kirjoja.

Suomalaisen kirjastolaitoksen hyvä juttuhan on se, että se koskettaa kaikkia sosiaaliluokkia. Parhaimmillaan Oodissa on läsnä koko yhteiskunnan kirjo.

Mitä uhkia ja haasteita kirjastolla on?

- Suurimmat uhat kirjastoille liittyvät siihen, että meiltä häviää kosketus muihin ihmisiin ja että kirjastosta tulee vain jonkun tietyn porukan paikka. Jos meillä ei ole kosketusta itseämme huono- tai parempiosaisiin ihmisiin, päädymme ajattelemaan yhteiskunnan etua vain oman tuttavapiirimme kautta. Silloin meistä tulee itsekkäämpiä. Kapea todellisuus tuottaa julmia ratkaisuja.

Suomalaisen yhteiskunnan suuri vahvuus on se, että meillä keskiluokka ajattelee, että on heidän oma etunsa pitää koko porukka mukana. Jos tämä yhteiskuntasopimus murtuu, hyvinvointiyhteiskunta ei enää kanna.

Kirjastossa erilaiset ihmiset kohtaavat ja kirjojen lukeminen lisää empatiaa.

Ihmiset tulevat kirjastoon syistä, jotka he määrittelevät itse.

Mihin kirjastoa tarvitaan tulevaisuudessa?

- Mua ajoittain hiukan huvittaa, että kirjastosta on tullut ikään kuin uusi peruskoulu. Kirjaston halutaan hoitavan kaikki yhteiskunnalliset kriisit, yrittäjäkasvatus, digitalisaatio, demokratian tulevaisuus ja niin edelleen. Kirjastolla on näissä tietysti iso rooli.

Pitää kuitenkin muistaa, että ihmiset eivät tule kirjastoihin kasvatettaviksi vaan he tulevat syistä, jotka he määrittelevät itse. Ajattelen, että se on asia, jota kirjastoissa pitää varjella: mahdollisuus valita onko vuorovaikutuksessa toisten kanssa vai ei, haluaako osallistua vai olla rauhassa.

Kun yhteiskunnasta tulee vähemmän ennakoitava, tiettyjen taitojen merkitys kasvaa: kyky ilmaista omia tunteitaan ja tarpeitaan, kyky olla vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, kyky asettua toisten ihmisten asemaan ja ja kyky suhtautua positiivisesti tulevaisuuteen.

Kirjasto vahvistaa yhteiskunnan resilienssiä, eli kimmoisuutta. Kirjojen ja tilaisuuksien kautta se tarjoaa ihmisille mahdollisuuden ymmärtää, mitä maailmassa tapahtuu ja miten siitä voisi saada otetta

-otsikkoa muutettu 5.12. klo 17.50, toimialajohtaja Tommi Laition titteli korjattu.

  • Rockin palkkasoturit kertovat

    Bowien "sideman" Earl Slick jututtaa taustamuusikoita.

    David Bowien ”sideman” Earl Slick jututtaa taustamuusikoita uudessa dokumentissa.

  • Waldemar Januszczak Lännen tiellä – kolmeosainen sarja USA:n taiteesta

    Amerikan taiteen juurilla preerialla ja suurkaupungeissa.

    Teemalta tuttu taidehistorioitsija Waldemar Januszczak lähtee road tripille halki Amerikan mantereen ja USA:n taiteen historian. Teema 12.–26.2.2019 klo 20.00. Jaksot Areenassa 90 päivää Mistä on syntyisin todella amerikkalainen taide? Se on syntynyt itseään ja omaa ääntään etsivän uuden yhteiskunnan hurjasta energiasta.

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.

Yle Teema

  • Komisario Susikoski oli Ismo Kallion ensimmäinen elokuvarooli

    Kino Suomi esittää kaksi filmiä näyttelijän muistoksi.

    Ismo Kallio (1935–2019) aloitti pitkän elokuvauransa vuonna 1959 jännärissä Kolmas laukaus, suoraan pääosassa. Komisario Susikoski joutuu siinä lomamatkallaan selvittämään agronomin murhaa. Yrjö Nortan harvinainen rikoselokuva perustuu Mauri Sariolan romaaniin Rotat pois laivasta!

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.