Hyppää pääsisältöön

Hopeakuulat kolisevat taas

Kaverukset perustivat flipperihallin Tampereelle: “Tätä peliä ei voi laittaa kännykkään”

Flipperit ovat tehneet komean paluun – ainakin tänne Tampereelle. Harmaassa teollisuusrakennuksessa kaupungin laidalla sijaitsee kahden kaveruksen perustama pelihalli Ikuri Arcade. Omistajilla on paikan mainostamisessa erikoinen strategia: vain aidosti kiinnostuneet pelaajat saavat tietää, missä flipperihalli sijaitsee.

Ikuri Arcade, pelihalli joka on erikoistunut flippereihin ja klassikko-kolikkopeleihin. Paikka on huumaava vilkkuvine valoineen ja tunnelma ystävällinen: kaksi tuntia hurahtaa helposti pelejä pelatessa. Sopii koko perheelle!― Kaisa Järventie-Nyyssönen

Flipperit kilisevät, kolisevat, paukkuvat, piippaavat ja soivat. Joka puolella vilkkuu ja välähtelee. Kasarijuoma Hart-Sport pulputtaa automaatissa. Pelaajat seisovat vähän etunojassa flippereiden edessä ja tuijottavat keskittyneinä kuulien liikkeitä.

Ikuri Arcade sai alkunsa vuonna 2012, kun Janne Toukkarin ja Jussi Kaholan flipperit eivät mahtuneet enää heidän koteihinsa. Ei auttanut muu kuin perustaa pelihalli ja roudata flipperit sinne.

Jussi ja Janne ostivat sopivan tilan ja remontoivat sen. He hommasivat lisää vanhoja flippereitä ja kunnostivat niitä, apunaan flippereistä niin ikään innostunut vapaaehtoisporukka.

Aluksi flippereitä oli 15. Nyt niitä löytyy yli 30, ja lisäksi muutama muukin retropeli.

Janne vietti itse nuorena aikaa flipperihalleissa pelaten.

– Haaveenani oli perustaa samanlainen paikka ja tarjota eri-ikäisille niitä kokemuksia, mitä 1970-80 -lukujen pelihalleissa sai. Täällä voivat pelata kaikki, vauvasta vaariin, lapsillekin järjestetään omia pelitapahtumia, hän intoilee.

Pelaajia flipperihallilla.
Pelaajia flipperihallilla. Kuva: Yle / Rasmus Tåg flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,pelaajat,egenland_ikuri
Janne Toukkari ja Jussi Kahola istuvat sohvalla.
Janne Toukkari ja Jussi Kahola Janne Toukkari ja Jussi Kahola istuvat sohvalla. Kuva: Yle / Rasmus Tåg flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,Janne Toukkari
Flippereitä pelihallilla.
Flippereitä pelihallilla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,egenland_ikuri

Ikuri Arcade avattiin yleisölle tammikuussa 2015. Täällä järjestetään kaikille avoimia peli-iltoja suurin piirtein kerran viikossa. Niissä osallistuja maksaa kiinteän maksun, jolla pelihallin kaikkia pelejä saa pelata rajoituksetta koko illan.

Halli toimii vapaaehtoisvoimin ja kaikki tulot menevät toiminnan pyörittämiseen, pelien huoltamiseen ja kunnostamiseen.

Mutta miksi juuri flipperi? Mikä siinä vetoaa?

– Hienointa tässä on se, että flipperissä on fyysinen kuula ja fyysinen puuboksi. Tätä peliä ei voi laittaa kännykkään, se ei vaan muokkaudu siihen, Jussi toteaa.

Lähikuva flipperi-pelin pelikentästä ja siihen maalatusta naisen kuvasta.
Vanhat flipperit on kunnostettu taiten. Tämän 80-luvulta peräisin olevan Centaur-flipperin pelikentän on maalannut uudelleen Tuija Pihnala. Lähikuva flipperi-pelin pelikentästä ja siihen maalatusta naisen kuvasta. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,valot,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,egenland_ikuri
Piuhoja ja muita osia flipperin sisällä.
Tältä näyttää konepellin alla. Jussi ja Janne ovat korjanneet ja kunnostaneet itse kaikki flipperinsä. Vanhat flipperit vaativat myös jatkuvaa huoltoa. Piuhoja ja muita osia flipperin sisällä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,sähköjohdot,piirilevy,egenland_ikuri
Lähikuva vanhan flipperi-pelin pelikentästä.
Flipperi Magic City on vuodelta 1967. Lähikuva vanhan flipperi-pelin pelikentästä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,egenland_ikuri
Flipperin pallo on yhtä julma kaikille.― Jussi Toukkari

Retrobuumi toi pelaajat takaisin

Flipperien takominen on tuttua ainakin 1970 ja 80-luvuilla lapsuutensa ja nuoruutensa eläneille. Silloin niitä löytyi joka paikasta. Nykylapset ja -nuoret ovat saaneet kosketusta flippereihin vähemmän, eivät välttämättä ollenkaan.

– Tänne voi tulla tutustumaan ihan ekaa kertaa flippereihin tai verestämään vanhoja muistojansa niiden parissa, Jussi kertoo.

Kauppojen, baarien ja huoltoasemien nurkissa seisovat kolikkopelit vähenivät hiljalleen 1980-90 -luvuilla, kun kotona pelattavat konsolipelit koukuttivat lapset ja nuoret.

Flipperit olivat vaarassa kadota kokonaan, mutta aktiiviset harrastajat pelastivat vanhoja koneita ja kunnostivat niitä.

Nyt harrastus on elpymässä ja flipperihalleja perustetaan taas.

Urho Kekkosen kuva flipperihallin ovella.
Presidentti Kekkonen tervehtii Ikuri Arcaden ovella. Flipperiharrastajat pitävät Kekkosen aikana säädettyä lakia osin syypäänä siihen, että flipperit katosivat julkisilta paikoilta. Urho Kekkosen kuva flipperihallin ovella. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,Urho Kekkonen,Ovi,egenland_ikuri
Paula Pihnala ja Janne Toukkari pelaavat flippereitä.
Paula Pihnala ja Janne Toukkari pelaavat. Paula Pihnala ja Janne Toukkari pelaavat flippereitä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,pelaajat,Janne Toukkari
Hart-Sport -urheilujuomaa automaatissa.
Pelaamisen lomassa voi siemailla perinteikästä urheilujuomaa. Hart-Sport -urheilujuomaa automaatissa. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,Hart-Sport,egenland_ikuri
Flipperiliigan palkintopokaaleja vitriinissä.
Flipperiliigan pokaalit Ikuri Arcaden palkintokaapissa. Flipperiliigan palkintopokaaleja vitriinissä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula flipperi,pelit,Pelihalli,Tampere,Ikuri, Tampere,palkinnot,egenland_ikuri

Kun Kaisa Järventie-Nyyssönen kuuli Ikuri Arcadesta, halusi hän päästä heti kokeilemaan.

– Mulle tuli mieleen muistoja Jenkeistä, missä olen käynyt vastaavissa paikoissa pelaamassa 1980-luvun pelejä. Ihastuin ihan täysin tähän paikkaan. Että vau, Suomessakin on tällainen, tosi hienoa!

Kaisa kuuluu siihen sukupolveen, joka “retroilee”, eli palaa nyt lapsuutensa ja nuoruutensa harrastusten ja muistojen pariin.

– Meidän ikäpolvella on nyt varaa panostaa näihin harrastuksiin. Porukka pääsee toteuttamaan itseään ja omia intohimojaan. Niistä voi tehdä vaikka ammatinkin tai hienon harrastuksen, niin kuin täällä.

Täällä uskaltaa ääneen kommentoida omaa peliään, hihkua innosta ja olla oma itsensä pelatessaan.― Kaisa Järventie-Nyyssönen

Flippereillä pelataan myös kilpaa, muun muassa vuotuisessa flipperiliigassa. Jussi ja Jannekin ovat mitelleet kisoissa ja pelanneet myös toisiaan vastaan. Syksyllä 2018 Tampereella järjestettiin lajin EM-kisat, ensimmäistä kertaa Suomessa.

No, kumpi on kovempi pelaaja?

– Kyllähän toi Janne on aikamoinen pinball wizard, aloittaa Jussi ja nauraa.

Janne toppuuttelee: – Äläs nyt. Ehkä muutama vuosi sitten, kun vielä kisailin, niin olin hitusen parempi. Nyt kun oon jäänyt “eläkkeelle” ja hoidan enemmän tätä hallia ja harrastustoimintaa, niin kyllähän Jussi on parempi.

– Flipperin pallo on yhtä julma kaikille. Sä meet sen pelin ääreen ja lyöt pallon kentälle. Odotusarvot nousevat: nyt menee hyvin. Se pallo tulee... menee suoraan alas ja se on siinä. Sitten joudut luovuttamaan vuoron seuraavalle pelaajalle, Jussi kuvailee.

– Se kasvattaa kyllä ihmistä, kaikki ei ole aina niin helppoa, vaan onnistumisten eteen pitää tehdä oikeasti töitä.

Fortuna, Kekkonen ja tiltti – seitsemän faktaa flippereistä

Koriste
Koriste
  • Ensimmäinen varsinainen flipperi oli pelivalmistaja Gottliebin vuonna 1947 julkaisema Humpty Dumpty.
  • Sitä edelsivät muun muassa 1700-luvun bagatelli-peli, ja myöhemmin fortuna sekä sähköfortuna -pelit.
  • Flippereiden kulta-aikaa elettiin 1950-70 -luvuilla, jolloin flippereitä löytyi joka paikasta, muun muassa kaupoista, baareista ja huolto-asemilta.
  • Flipperien katoamiseen julkisilta paikoilta vaikutti osin Suomessa presidentti Kekkosen aikaan säädetty laki, jonka mukaan ainoastaan Raha-automaattiyhdistys sai pitää maksullisia peliautomaatteja. Laki kumottiin vuonna 1995.
  • 1990-luvulla flipperit vaipuivat unholaan ja uhkasivat hävitä kokonaan, mutta aktiivisten keräilijöiden ja harrastajien ansioista laji on ollut taas nousussa 2010-luvulla.
  • Pelaamisen termistöä: ”nudgettaminen” (pelin töniminen), ”tiltti” (kone lakkaa toimimasta rangaistukseksi tönimisestä) ja ”wizard mode” (pelin huipennus, jolloin voi kerätä erityisen paljon pisteitä).

video: Rasmus Tåg

Suomen kartta, jossa Tampere merkittynä.
Suomen kartta, jossa Tampere merkittynä. Kuva: Yle Tampere,kartat,egenland_ikuri

Egenland – kaksikielinen kulttuurimatkaopas Suomeen

  • Yleisö eli te olette päättäneet, mitä kulttuurilla tarkoitetaan.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 1400 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäisen kauden tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Toinen kausi 20.11.2018 alkaen Yle Teema & Fem -kanavalla ja Yle Areenassa.
  • Kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!
Kommentit