Hyppää pääsisältöön

Ex Libris – New Yorkin kirjaston valaan vatsassa

Ex Libris on monumentaalinen dokumentti yhdestä Amerikan ja maailman suurimmista kirjastoista, joka on paitsi miljoonakaupungin korvaamaton instituutio myös rohkea ja ennakkoluuloton monialatoimija.
Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 9.12. klo 12.00. Areenassa 6 kk.

Senioritansseja, kirjailijatapaamisia, puhetta politiikasta, kosher-nakkien historiasta, teatterista kuuroille, opintomessuja, tietokoneiden lainausta, tietopyyntöjä, kokouksia, paperia, kirjoja, kirjoja, kirjoja.

Teeman kuukauden dokumenttina nähdään amerikkalaisen Frederick Wisemanin vuonna 2017 valmistunut Ex Libris: The New York Public Library, kolmetuntinen elokuva yhdestä maailman suurista kirjastoista. New Yorkin Manhattanin, Bronxin ja Staten Islandin alueella toimiva kirjasto on yksityisen säätiön ylläpitämä laitos, joka palvelee yli kolmea miljoonaa ihmistä ja jolla on USA:n toiseksi suurin kirjakokoelma, Gutenbergin painamasta Raamatusta viimeisimpiin bestsellereihin.

Eeyore ja Winnie-the-Pooh eli Ihaa ja Nalle Puh – kuuluisien hahmojen esikuvat eli Christopher Robin Milnen alkuperäiset pehmolelut esillä New York Public Libraryssä
Ihaa ja Nalle Puh – Christopher Robin Milnen oikeat pehmolelut kuuluvat kirjaston kokoelmien ylpeyksiin Eeyore ja Winnie-the-Pooh eli Ihaa ja Nalle Puh – kuuluisien hahmojen esikuvat eli Christopher Robin Milnen alkuperäiset pehmolelut esillä New York Public Libraryssä Kuva: Minna Joenniemi Ex Libris: The New York Public Library,teeman dokumentit

Veteraaniohjaaja Wiseman on jo 1960-luvulta lähtien tehnyt järjestelmällisesti kymmeniä dokumenttielokuvia, joissa seurataan erilaisten laitosten elämää. Hän on kuvannut sotilaita, kansanedustajia, poliiseja, koululaisia, lääkäreitä ja hoitajia, balettitanssijoita...

Wisemanin tyyliin kuuluu, että elokuvassa ei ole kertojaa, keskushenkilöitä eikä käsikirjoitettua kaarta. Se koostuu mitä erilaisimmista, viipyilevistä kohtauksista, jotka yhdessä muodostavat eräänlaisen läpileikkauksen tai otoksen siitä, mitä kaikkea miljoonakaupungin elintärkeässä kulttuuri-instituutiossa tapahtuu. Näin se tekee kouraantuntuvaksi asioita, joissa ei sinänsä ole mitään yllättävää mutta joita ei tule ajatelleeksi yhtä aikaa. Kokonaisuutena pienistä arkisista tapahtumista ja teoista piirtyy kuva instituutiosta, jota voi todella nimittää demokraattiseksi. Se palvelee kaikkia yhdessä ja erikseen.

Niinpä kirjasto tosiaan ei ole vain kirjojen lainauspaikka. Mikä on kirjaston vastuu kaupungin kodittomista? Miten muita asiakkaita tulisi ohjata suhtautumaan kirjastossa asioiviin asunnottomiin? Millaisia datayhteyksiä on järkevää tarjota lainatietokoneiden mukana?

Kullatun pinnan alla poreilee kantaaottavuuden ja kapinan henki― Minna Joenniemi

Minna Joenniemi vieraili viime kesänä New Yorkissa haastattelemassa NYPL:n johtajaa Tony Marxia ja tutustumassa kirjastoon. Hän näkee dokumentissa myös tulevaisuuteen:

– Kun katsoo tätä elokuvaa, joka on monumentaalinen ja viipyilevä, siinä on välähdyksinä hetkiä, jotka viittaavat siihen, millainen tulevaisuuden kirjasto on: esimerkiksi osallistava budjetointi.

– Lisäksi sinä nousevat esiin hetket, joissa katsojana tunsi itsekin olevansa mukana vaikka mustien historiaa käsittelevällä luennolla. Se kertoo siitä, miten kantaaottava kirjasto se on. Siellä poreilee koko ajan kullatun pinnan alla kantaaottavuuden ja kapinan henki. Haastattelussa Tony Marx puhui arvoista, demokratiasta ja sananvapaudesta poikkeuksellisen suurilla sanoilla.

NYPL on monella tavalla ja monesta syystä erilainen kuin suomalaiset kirjastot.

Se on ensinnäkin yksityinen laitos, ja tämä näkyy konkreettisesti seinillä: uljaan päärakennuksen sisätiloissa lähes kaikkia seinäpintoja peittävät marmoriin hakatut lahjoittajien nimet. Ja sen tehtävät ovat laajemmat kuin suomalaisilla kaupunginkirjastoilla.

– NYPL on yhdistelmä kansalliskirjastoa, kansallisarkistoa, SKS:ää – on karttoja ja kirjailijoiden arkistoja sekä tieteellisiä kokoelmia. Samalla se on hyvin paikallinen ja sillä on jopa toimintoja, joita meillä hoitavat lähinnä sosiaaliviranomaiset ja työvoimatoimistot.

Lahjoittajien nimiä New York Public Libraryn seinässä
Lahjoittajien nimet täyttävät kirjastorakennuksen seinät Lahjoittajien nimiä New York Public Libraryn seinässä Kuva: Minna Joenniemi Ex Libris: The New York Public Library,teeman dokumentit

Kirjasto on omaksunut aktiivisen roolin koulunkäynnin tukijana ja kurssittajana – maassa, jossa koulutusjärjestelmä on pitkälti yksityinen ja eriarvoistava. Dokumentissa nähdään, kuinka kirjastossa keskustellaan koulujen matematiikan opetussuunnitelman muutoksista ja pohditaan, millaisia matematiikan kirjoja kodeissa lähiaikoina tullaan tarvitsemaan.

NYPL on myös ennakkoluuloton kirjasto. Suomesta Minna Joenniemi nostaisi verrokkina esille Espoon kaupunginkirjaston, joka on rohkea kokeilija. Espoo palkittiin lokakuussa 2018 ensimmäistä kertaa jaetulla Vuoden kirjastokunta -palkinnolla.

Kolmetuntista dokumenttia voi joka tapauksessa antautua seuraamaan eräänlaisena slow tv -tapahtumana, joka kuvaa laitoksen elämää ja kiehtovaa työtä sellaisenaan.

– Ihanimpia kohtauksia on se, kun pääsee valaan vatsaan katsomaan, kuinka kirjat kiertävät.

  • Ex Libris: The New York Public Library. USA 2017. Dokumenttielokuva, ohjaus Frederick Wiseman

Yle Teema

  • Komisario Susikoski oli Ismo Kallion ensimmäinen elokuvarooli

    Kino Suomi esittää kaksi filmiä näyttelijän muistoksi.

    Ismo Kallio (1935–2019) aloitti pitkän elokuvauransa vuonna 1959 jännärissä Kolmas laukaus, suoraan pääosassa. Komisario Susikoski joutuu siinä lomamatkallaan selvittämään agronomin murhaa. Yrjö Nortan harvinainen rikoselokuva perustuu Mauri Sariolan romaaniin Rotat pois laivasta!

  • Eila vastaan Suomen valtio – Tove Idström kirjoitti irtisanotulle siivoojalle sankaritarinan

    Tove Idströmin muistoksi elokuva siivoojien taistelusta.

    Teeman Kino Suomi muistaa käsikirjoittaja Tove Idströmiä (1954–2019). Elokuva Eila on yksi Idströmille henkilökohtaisesti läheisistä, oman aiheen pohjalta tehdyistä alkuperäiskäsikirjoituksista. Tavallisen ihmisen sankaritarinan taustalla on Idströmin voimakkaasti kokema, vääryyden aiheuttama suuttumus. Teema tiistaina 19.2. klo 21.55.