Hyppää pääsisältöön

Jollei jouluna ole lunta? Luonto pärjää ilmankin, mutta monelle eläimelle lumettomuus voi koitua kohtaloksi

kärppä talvipuvussaan
Kärppä saa olla kärppänä, jos se vaihtaa talviturkin ennen lumentuloa. kärppä talvipuvussaan Kuva: Bitschnau Rainer kärppä

Lumeton alkutalvi 2018 jää aikakirjoihin erityisesti Lapissa. Vaikka pohjoisessa on nyt maa vihdoin valkeana, suuresta osasta Suomea lumipeite vielä puuttuu. Luonnonystävät ovat ymmällään, pärjääkö Suomen luonto ilman lunta. Monelle eläimelle lumettomuus voi olla kohtalokasta.

Lumettomuus on saanut meidät tekemään havaintoja säästä ja pohtimaan mahdollisia uhkia, jotka aiheutuvat lumettomien talvien yleistyessä.

Kysyimme Luonnovarakeskuksen tutkijoilta, pitääkö tämän talven lumettomuudesta olla huolissaan.

– Luonto on sopeutunut ja sen täytyykin sopeutua vaihteleviin olosuhteisiin, rauhoittelee erikoistutkija Esa Huhta.

Lumipeite on ennätysmyöhässä

Vastikään uutisoitiin, ettei Suomessa ole ollut koskaan näin vähän lunta loppuvuodesta. Ilmatieteen laitoksen digitoidun mittaushistorian mukaan luminen talvi on antanut odottaa itseään ennätyskauan.

Erikoistutkija Esa Huhta muistuttaa, että yleensä viimeistään keskitalven kuukaudet ovat normaaleja talvikuukausia, etelässä muutokset näkyvät kuitenkin jyrkemmin kuin pohjoisessa.

– Tänä talvena huolestuisin vasta, jos ei Pohjois-Suomessa olisi kunnon hankea vielä tammikuussakaan.

Kuurassa oleva köynnoshortensian kukka
Lumen sijaan kasveja koristaa kuura. Kuurassa oleva köynnoshortensian kukka Kuva: Henrietta Hassinen / Yle kuura,Kuura,talvi,marraskuu,Köynnöshortensia,Puutarha (musiikkialbumi),puutarhanhoito,pakkanen,Pakkanen

Lumi lämmittää ja antaa piilopaikkoja

Monessa metsässä vihertää vielä. Valkoisessa talvipuvussaan lumikot, kärpät, metsäjänikset ja pohjoisempana esimerkiksi riekko erottuvat ympäröivästä maisemasta ja ovat näin helppoa saalista pedoille.

– Eläimillä värin vaihtamisessa ajoitus on tärkeää, ja keskimäärin se onnistuu oikeaan aikaan. Jos väri vaihtuu liian aikaisin, pitää olla ketterät jalat, että pääsee saalistajia pakoon, kuvailee Esa Huhta.

valkoinen kärppä kurkistaa kivimuurin kolosta
Talviasuisen kärpän on pysyteltävä alati valppaana. valkoinen kärppä kurkistaa kivimuurin kolosta Kuva: Juha Laaksonen kärppä

Pikkunisäkkäät kuten myyrät ja hiiret hyötyisivät lumipeitteestä, joka antaa niille piilopaikkoja ja suojaa kylmyyttä vastaan. Lunta kaipaa myös isompi nisäkäs karhu. Nälkäinen tai paleleva kontio ei saa unta.

– Karhu nukkuu koiranunta. Eritoten usein avopesässä nukkuvat urokset hyötyvät lumesta eristeenä. Ensilumen sataminen vaikuttaa siihen, milloin ne menevät talviunille, mutta eläimet saattavat kömpiä maastoon takaisinkin. Havaintoja hereillä olevista karhuista on tehty aivan viime päivinä, kertoo tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

björnbspår i hindersby i lappträsk
Lumeton alkutalvi voi valvottaa karhua. björnbspår i hindersby i lappträsk Kuva: Leif Wallén

Puunjuuret tarvitsevat suojakseen lunta

Kasvikuntakaan ei ole immuuni lumenpuutteelle. Puut ovat kestäviä ja sopeutuneita lämpötilojen sekä lumipeitteen muutoksiin, mutta ihan kaikkea ne eivät siedä.

Lumettomuuden seurauksena kylmyys saattaa olla puiden juurille vahingollista, mikä koettiin karvaasti kolmisenkymmentä vuotta sitten.

– Pohjois-Suomessa oli kylmää ja satoi runsaasti lunta syksyllä 1986. Lumi suli kuitenkin pois ennen -35 asteen pakkasia. Kun ei ollut lunta, kylmä meni maahan, muistelee erikoistutkija Risto Jalkanen.

– Puiden juurikerroksessa oli jopa -25 astetta eli aivan liian kylmää juuriston kestokyvylle. Kesällä nähtiin sitten seuraukset: osa puista kuoli, kuivien kankaiden männiköt pudottivat neulaset, kasvu taantui ja koko maassa taimistot kärsivät pahoja tuhoja.

Juurakkoinen metsäpolku
Puunjuuret kaipaavat talvella lunta suojakseen. Juurakkoinen metsäpolku Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner Polku

Routa ja lumi pitävät ravinteet pelloilla

Routa pitää puut pystyssä syys- ja talvimyrskyissä, mutta roudan ja lumen puuttuminen aiheuttavat ongelmia vesistöille.

Normaalisti routa tekee pelloilla ilmaista maanparannustyötä, mutta Etelä-Suomessa joudutaan paikoin käyttämään maanparannusaineita, jolloin kemikaalikuormitus kasvaa ravinteiden valuessa paljailta pelloilta aina Itämereen asti.

Vinteråker i Pernå
Ravinteet huuhtoutuvat lumettomalta pellolta vesistöihin. Vinteråker i Pernå Kuva: YLE/Stella Brunberg pelto,Savi

Lumettomuus voi koitua saimaannorpan kohtaloksi

Lumettomuus on jo nyt vakava uhka ja voi aiheuttaa kuoliniskun ainakin yhdelle eläinlajille milloin tahansa.

Erittäin uhanalaisen saimaannorpan pesintä vaarantuu, jos lunta ei sada ajoissa. Paljaalle jäälle tai rannalle syntyessään kuutit ovat suojattomia petoja vastaan, ja siksi esimerkiksi Saimaalla on jo useana talvena peräkkäin kolattu lunta apukinoksiksi, joissa saimaannorppa voi pesiä.

Lunta ja jäätä tarvitsevat myös itämerennorppa sekä harmaahylje eli halli, mutta niiden kannat ovat aivan eri lukemissa kuin saimaannorpan.

Nuori harmaahylje.
Lumeton ja jäätön talvi pakottaa harmaahylkeen synnyttämään rannalle Nuori harmaahylje. Kuva: Yle/ Risto Salovaara hylje-eläimet,halli (hylkeet),vesieläimistö

Lumettomyys lyhentää karhun talviunta

Luonto kiittää lumesta, mutta mitä jos tulevaisuuden talvet muuttuvat pysyvämmin lumettomiksi?

Karhujen kohdalla muutos voi tarkoittaa karhun vuosirytmin muuttumista eli talviunen lyhenemistä.

– Esimerkiksi Etelä-Euroopassa karhut nukkuvat nyt paljon lyhyemmän aikaa kuin Pohjolassa. Muutos tulee kuitenkin olemaan hidas ja vie useiden karhusukupolvien ajan, pohtii tutkimusprofessori Ilpo Kojola.

Myös eläinten suojaväreihin tulee todennäköisesti pitkän ajan kuluessa evolutiivisia muutoksia.

– Lumettomuuden vaikutuksia eri eliöryhmille ei ole syvällisemmin vielä tutkittu, huomauttaa erikoistutkija Esa Huhta.

metsäjänis talvipuvussaan
Metsäjänis voi olla talviturkissaan helppo saalis. metsäjänis talvipuvussaan Kuva: Juha Laaksonen metsäjänis
Korkeasaari. Tunturipöllö
Tunturipöllö sulautuu maastoon vain lumisateiden jälkeen. Korkeasaari. Tunturipöllö Kuva: Thomas Hagström / YLE Korkeasaari,tunturipöllö

Lumeton maisema on väritön

Vaikka alkutalven lämpötiloissa tai lumitilanteessa tapahtuisi suuriakin muutoksia, valolla on niitäkin suurempi merkitys eläimille ja kasveille. Erikoistutkija Risto Jalkanen muistuttaa, ettei päivän pituus muutu, vaikka talvi ajallisesti lyhenisi.

– Valo määrää luonnon vuosirytmin säästä riippumatta. Valo säätelee esimerkiksi puiden valmistautumista talveen.

Dimma över åker
Talvi tuli, missä on lumi? Dimma över åker Kuva: Eila Haikarainen/ Yle sumu (sääilmiöt)

Lumettomuus vaikuttaa myös meihin ihmisiin. Tiedetään, että valolla on merkitystä mielialalle ja jaksamiselle.

Talvi tuntuu erityisen pimeältä ja synkältä silloin, kun lunta ei ole ja aurinkokin paistaa – silloin kun paistaa – matalalta. Vesi ja räntä eivät valaise maisemaa, josta katoavat värit.

Tässäkin mielessä lumi on Suomen luonnolle ja suomalaisille mittaamattoman arvokas valkoinen kansallisaarre.

Marraskuinen maisema uimarannalla
Vesistöt jäätyvät, mutta lunta vielä odotellaan. Marraskuinen maisema uimarannalla Kuva: Henrietta Hassinen / Yle kuura,Kuura,talvi,marraskuu,pakkanen,Pakkanen,rantaelämä,uimarannat,Espoo,sää

Lue lisää

Lumi puuttuu lähes koko Suomesta – meteorologi: "En muista uraltani tällaista tilannetta"
Kärpän lentomatka ja taistelevat ilvekset – lumijäljet kertovat monta tarinaa
Miltä lumi kuulostaa?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto