Hyppää pääsisältöön

Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

Rämäkkä (näyttelijä Harri Hyttinen, noita-akka Anelma-Unelma ja Histamiini-hevonen aterioivat.
Histamiinin joulukalenterissa tallitonttu Rämäkkä, Histamiini-hevonen ja noita Unelma Anelma. Rämäkkä (näyttelijä Harri Hyttinen, noita-akka Anelma-Unelma ja Histamiini-hevonen aterioivat. Kuva: Leif Öster/Yle Histamiini (hahmo)

Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Histamiinin joulukalenterin jaksot Yle Areenassa

Mikä on, mikä on tämä veikeä aika?
Miten ois, miten ois pieni joulun taika?

TV1:n Lasten ja nuorten toimituksen tuottama Histamiinin ensimmäinen joulukalenteri esitettiin joulukuussa vuonna 1980. Sen päähahmo, marionettihevonen Histamiini, on ystävällinen, utelias ja puujalkavitsejä laukova turpaveikko, joka on auttamattoman allerginen heinälle. Histamiinia laulattaa usein ja välillä tämä laittaa tanssiksi kaviot kopisten.

Histamiinin joulukalenteri (1980) on 24-osainen tv-sarja, jossa Histamiini ja tallitonttu Rämäkkä joutuvat jo heti ensimmäisessä luukussa suurien asioiden keskelle, kun tallin katosta tupsahtaa noitaneiti Anelma Unelma.

Satoja vuosia vanha oleva noitaneiti on ymmällään. Hänen lentopannunsa on rikki. Myös joka päivä enemmän kadoksissa oleva valo huolettaa Anelma Unelmaa. Ratkaisua on lähdettävä etsimään noitaneuvostoa myöden.

Joulukalenterin aikana noitaneiti sinkoilee asioillaan ja taikoo pöydän koreaksi. Hänen unenlahjansa ja ruokahalunsa saavat Histamiinin ja Rämäkän paikoin hyvinkin huvittuneeksi.

Anelma Unelma! Kuule, taio tuo Rämäkkä vähän ystävällisemmäksi!― Histamiini

Kolmantena hahmona joulukalenterissa nähdään kokoaan muuttava, ahkera tallitonttu Rämäkkä, joka yrittää palautella muistiaan. Hän on ärtynyt milloin mistäkin, mutta kovan kuoren alla sykkiin lämmin sydän ja sankarin sielu. Onko se joulun taika, joka saa Rämäkän sydämen pehmeämmäksi?

Jokaisen jakson aikana tutustutaan uuteen eläinystävään – Histamiinilla kun ei voi koskaan olla liikaa ystäviä! Ystäväjahdin lisäksi vietetään muun muassa Histamiinin tupaantulijaisia ja Anelma Unelman lettukestejä. Loppua kohden tapahtumat muuttuvat niin jännittäviksi, että Histamiinin harja kihartuu sen voimasta.

Histamiinin joulukalenterin rooleissa nähdään ja kuullaan Matti Ranin (Histamiini), Harri Hyttinen (tallitonttu Rämäkkä) sekä Pirkko Aarnio (noitaneiti Anelma Unelma). Sarjan käsikirjoittajana toimi Raili Mikkanen ja ohjaajana Irja Ranin. Mainioista musiikeista vastasi Heikki Laurila.

Pyh! Kaikenmaailman tohinaa ja höpinää ja sitten se on ohi ja sillä siisti!― Rämäkän mielipide joulusta.

Katso kaikki jaksot nyt Areenasta.

Histamiini ja Rämäkkä (Harri Hyttinen) Histamiinin joulukalenteri -ohjelmassa 1980
Histamiini ja Rämäkkä (Harri Hyttinen) Histamiini ja Rämäkkä (Harri Hyttinen) Histamiinin joulukalenteri -ohjelmassa 1980 Kuva: Leif Öster / Yle Histamiini (hahmo),joulukalenteri (tv),marionetit

Tallitonttu Rämäkkä (Harri Hyttinen), Noita-akka Anelma-Unelma ja Histamiini Histamiinin joulukalenteri -ohjelmassa 1980
Tallitonttu Rämäkkä (Harri Hyttinen), Noitaneiti Anelma Unelma ja Histamiini Tallitonttu Rämäkkä (Harri Hyttinen), Noita-akka Anelma-Unelma ja Histamiini Histamiinin joulukalenteri -ohjelmassa 1980 Histamiini (hahmo),joulukalenteri (tv),marionetit

Histamiini-nukke kuvattuna ulkona puun juurella.
Histamiini-nukke kuvattuna ulkona puun juurella Histamiini-nukke kuvattuna ulkona puun juurella. Kuva: Leif Öster / Yle Histamiini (hahmo),marionetit

Näyttelijät Matti Ranin ja Harri Hyttinen, etualalla Histamiini-nukke
Näyttelijät Matti Ranin ja Harri Hyttinen, etualalla Histamiini-nukke Näyttelijät Matti Ranin ja Harri Hyttinen, etualalla Histamiini-nukke Kuva: Kalevi Rytkölä / Yle Matti Ranin,Histamiini (hahmo),Harri Hyttinen

Histamiini pähkinänkuoressa

  • Histamiini on lastenkirjailija Raili Mikkasen luoma kuvitteellinen, pilkullinen hevonen.
  • Se on esiintynyt Ylen joulukalenterisarjoissa vuosina 1980 ja 1985.
  • Palkitun Irja Raninin (s.1930 – k.1995) ohjaamissa tv-ohjelmissa Histamiini ja muut hevoset toteutettiin marionettinukkeina.
  • Histamiinin ääntä esitti teatterineuvos Matti Ranin (s.1926 – k.2013).
  • Histamiinin tunnuslause on "Klip-klop, klip-klop, hevonen on pop!".
  • Histamiini on esiintynyt useissa kirjoissa vuodesta 1982 alkaen.
  • 10-osainen Histamiini ja merenneidon aarre -televisiosarja julkaistiin vuonna 1989.
Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.