Hyppää pääsisältöön

Näyttelijä-muusikko Johannes Brotherus FOMOssa: ”En osaa hillitä itsekritiikkiä”

Fomolaiset poseeraa vieraidensa kanssa
Fomolaiset poseeraa vieraidensa kanssa Yle Kioski,YleX

FOMOssa pohdittiin ilmastoahdistusta ja itsekritiikkiä. Tästä jutusta löydät YleX:n ja Yle Kioskin tekijöiden FOMO Liven oivallisimmat havainnot aiheesta.

Parikymppinen Johannes Brotherus on näyttelijä ja muusikko, jonka Kuumaa-yhtye valmistelee parhaillaan debyyttilevyään.

Brotherus kertoi Alma Hätöselle päikkäreillä, että hänen elämänsä on pelkkää työtä, mutta hän ei ole koskaan pohtinut muuta uravaihtoehtoa.

– Mä en ole koskaan tehnyt sellaista päätöstä, katsonut itseäni peiliin ja sanonut, että musta tulee musiikintekijä tai musta tulee näyttelijä. Mä oon ajautunut niihin [hommiin], ja siksi mä en ole koskaan miettinyt, että tekisin jotain muuta, kulttuurikodissa varttunut Brotherus mietti.

– Mulla on harrastus ja duuni sekoittunut niin aikaisessa vaiheessa, että en ole vieläkään varma, missä se [duunin ja harrastuksen] raja menee. Ehkä ne ovat samoja asioita.

Kokeneilla taiteen tekijöillä on taito hillitä sitä itsekritiikkiä.― Johannes Brotherus

Brotherus kertoi olevansa itsekriittinen, ja välillä se haittaa hänen työtään.

– Se [itsekriittisyys] voi tulla asioiden tielle ja olla hidasteena luovan työn tekemisessä, mutta samaan aikaan se voi olla eteenpäin työntävä voima. Se on sellainen asia, jota mä en osaa vielä säännöstellä. Mä luulen, että se on sellainen asia, joka kehittyy tekemisen myötä. Kokeneilla taiteen tekijöillä on taito hillitä sitä itsekritiikkiä.

KATSO JOHANNES ALMAN PÄIKKÄREILLÄ:

Emma Karasjoki Kuplan ulkopuolla: ”Jokaisen kulutusvalinnoilla on merkitystä”

Kuplan ulkopuolella -sarjassa Emma Karasjoki kävi läpi roskiksensa sisällön ja ahdistui.

– Näyttihän se aika hirveeltä. Ihan järkyttävä määrä turhia pakkauksia, muovia ja roskaa. Mua ahdistaa tämä roskan määrä, ja mä haluaisin vähentää sitä. Oppia pieniä juttuja, joita mä voisin tehdä, hän sanoi.

Karasjoki kysyi neuvoa helsinkiläiseltä Otso Sillanaukeelta, jonka koko vuoden sekajätteet mahtuvat yhteen lasipurkkiin. Hän noudattaa niin kutsuttua nollahukkaelämäntapaa, jossa tavoitellaan mahdollisimman pientä hiilijalanjälkeä.

Oon löytänyt oman tavan elää, joka on roskatonta.

– Mä oon löytänyt oman tavan elää, joka on roskatonta, ekologisempaa ja säästää rahaa, Sillanaukee kertoi.

He lähtivät yhdessä ruokakauppaan, jossa Karasjoki perehtyi nollahukkaelämän perusteisiin ja siihen, kuinka pienillä arkisilla valinnoilla voi vähentää jätteen määrää.

Kauppareissu sai Karasjoen pohtimaan omia kulutustottumuksiaan ja muuttamaan niitä.

– Musta tuskin koskaan tulee zero wastejaa, mutta kyl mä aion jostain alottaa. Esimerkiksi jatkossa mä en laita hedelmiä pussiin ja jos vaihtoehtona on pakkaukseton tuote, niin mä valitsen sen, Karasjoki pohti.

– Mutta mikään muutos ei tapahdu hetkessä. Ja tämän tapaamisen jälkeen varmistui se, että meidän jokaisen valinnoilla on merkitystä.

KATSO EMMA & ZERO WASTE:

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki: ”Ihmiskunnalla on vielä toivoa”

Keskustelu ympäristöstä ja ihmiskunnan tulevaisuudesta jatkui FOMO LIVEssä. Vieraiksi saapuivat Greenpeace Nordicin maajohtaja Sini Harkki ja Otso Sillanaukee, joka esitteli nollohukkaelämäntyyliään Emma Karasjoen Kuplan ulkopuolella -sarjassa.

Livessä Karasjoki kysyi Sillanaukeelta, mitä hän ajattelee tavallisen kaduntallaajan luontoa kuormittavasta elämäntyylistä.

Mä pystyn vaikuttamaan omiin valintoihin.

– Henkilökohtaisesti en lähde tuomitsemaan ketään, koska mä en pysty vaikuttamaan sun elämään. Mä pystyn vaikuttamaan omiin valintoihin ja toivon, että ne inspiroivat muita, Sillanaukee sanoi.

Toimittaja Matti Riitakorpi totesi, että ilmastonmuutoskeskustelussa on yleensä negatiivinen sävy. Mediassa puhutaan esimerkiksi jäätikköjen sulamisesta, sukupuuttoon kuolevista eläinlajeista ja napajäätikköjen sulamisesta.

Onko ihmiskunnan kohtalo jo sinetöity?

Sini Harkki ei näe tilannetta toivottomana. Hän sanoi, että moni ihminen on alkanut kiinnittää huomiota ilmastoasioihin IPCC:n raportin jälkeen.

– Siinä raportissa oli todella huono uutinen ja todella hyvä uutinen. Huono uutinen oli se, että meillä on odotettua vähemmän aikaa vähentää päästöjen määrää, jotta pystytään estämään ne kaikkein vaarallisimmat ilmastonmuutoksen seuraukset. Mutta hyvä uutinen oli se, että se [seurauksien estäminen] on vielä tehtävissä, Harkki sanoi.

Mun olo on toiveikkaampi kuin 10 vuotta sitten.

– Mun olo on toiveikkaampi kuin 10 vuotta sitten, koska meillä on olemassa se teknologia, mitä siihen vaaditaan. Me tarvitaan vain rohkeutta ja nopeutta, koska meidän pitää pystyä puolittamaan maailman päästöt kahdessatoista vuodessa, hän jatkoi.

FOMO Liven katsojat eivät olleet yhtä optimistisia kuin Sini Harkki. Heiltä kysyttiin Instagramissa, onko ihmiskunnalla vielä toivoa.

Vastaajista 65 prosenttia ajatteli, ettei ihmiskunta onnistu estämään ilmastonmuutosta.

Heidän mielestään toivoa ei siis ole.

– Musta tuntuu, että tuo [ajattelutapa] on ilmastodenialismin uusi aalto. Ensin oli helppo sanoa, ettei ilmastonmuutos oikeasti ole iso juttu, joten mun ei tarvii tehdä mitään. Nyt moni on sitä mieltä, että on jo liian myöhäistä, joten ei mun kannata tehdä mitään, Harkki pohti.

– Siinä mielessä debatti siitä, että onko meillä toivoa vai ei, on todella tärkeä. Jos me koetaan, ettei meillä ole toivoa, me ei tehdä mitään. Toivoa on tärkeää pitää yllä, koska sitä oikeasti myös on, hän jatkoi.

KATSO KOKO KESKUSTELU:

Matti Riitakorpi selvitti: millainen on kierrätysvaatteiden tulevaisuus?

Yle Kioskin toimittaja Matti Riitakorpi tyhjensi tällä viikolla kaappinsa turhista vaatteista ja perehtyi tekstiilien kierrättämiseen.

Kuinka sen voi tehdä mahdollisimman järkevästi ja eettisesti?

Riitakorpi soitti vastuullisen vaateteollisuuden asiantuntijalle Anniina Nurmelle ja kysyi, mitä vanhoille vaatteille voi tehdä.

Nurmen mukaan kierrättäminen on hyvä asia, mutta kierrätysvaatebisneksessä on myös ongelmia. Ne näkyvät erityisesti kehittyvissä maissa, joihin käytettyjä vaatteita viedään länsimaista.

– Kierrätettyjen tekstiilien kauppa on omiaan näivettämään paikallista teollisuutta [kolmansissa maissa] , Nurmi kertoi.

Samalla Riitakorpi ymmärsi, että huonokuntoiset ja rikkinäiset vaatteet ovat myös osa kierrätysvaatteisiin liittyvää ongelmaa, koska ne ovat hyödyttömiä.

Mitä niille voi tehdä? Vielä toistaiseksi ne ovat jätettä, mutta tulevaisuudessa rikkinäisistä vaatteista voidaan valmistaa uusia vaatteita.

Riitakorpi tutustui Teknologian tutkimuskeskus VTT:n kehittämään tekniikkaan, jolla kierrätetyistä vaatteista tehdään vaateteollisuudelle uutta raaka-ainetta – siis materiaalia, josta voi valmistaa vaikka t-paidan.

Mutta kelpaisivatko Riitakorven kaapista löytyneet vanhat vaatteet tarkoitukseen?

Riitakorvelle tekniikkaa esitellyt Kirsi Terho tarkasti vaatteiden valmistusmateriaalit ja antoi siunauksensa suunnitelmalle.

– 100-prosenttista puuvillaa. Tämä käy erittäin hyvin.

KATSO MATIN VIDEO HÄVITÄNKÖ VAATTEENI VÄÄRIN:

Katso koko lähetys Areenasta!

Teksti: FOMOn toimitus