Hyppää pääsisältöön

Kolmen kirjekuoren malli – Miten opettaa lapsesta järkevä rahankäyttäjä?

Lapsi rakentaa kolikkopinoa.
Lapsi rakentaa kolikkopinoa. Kuva: Yle raha,lapset (perheenjäsenet)

Jo pikkulasta voi opettaa käyttämään rahaa fiksusti. Talousvalmentaja Nina Nordlundin mukaan lapselle voi opettaa anteliaisuutta, säästäväisyyttä ja pitkäjänteisyyttä jo pienestä pitäen.

Jo taaperolle voi puhua rahasta

Talousvalmentaja Nina Nordlund on sitä mieltä, että jo taaperolle voi puhua rahasta sitä kautta, että ostetaanko kaupassa lelua vai ei. Oikeasta rahasta parivuotias ei vielä ymmärrä.

Nordlund on kirjoittanut aiheesta kirjan Lapset ja raha – Talouskasvatuksen aakkoset vanhemmille (Alma Talent 2018). Hän on sitä mieltä, että rahasta kannattaa tehdä lapsille arkinen juttu, jotta he oppivat, miten sitä käytetään.

– Olen huomannut, että viisi–kuusivuotiaiden eskari-ikäisten suosikkileikkejä ovat kauppa- ja koululeikki. Kauppaleikki on hyvä hetki puhua lapselle ensimmäisen kerran euroista.

Kolmen kirjekuoren systeemi

Alakouluikäisten lasten vanhemmilla on erilaiset tavat maksaa lapsen asioita. Joissain perheissä annetaan viikkorahaa, toisissa ostetaan aina tarpeen mukaan. Tällöin lapset saattavat keskustella kavereidensa kanssa aiheesta, ja kysyä vanhemmilta, miksi toisessa perheessä tehdään viikkorahan suhteen eri tavoin.

– Silloin on hyvä hetki puhua rahasta, kun lapsi on siitä itse kiinnostunut. On teennäistä kutsua lapsi pöydän ääreen erikseen juttelemaan raha-asioista.

Nordlundin kolmelapsisessa perheessä on ollut muutaman vuoden käytössä niin sanottu kolmen kirjekuoren systeemi. Siihen siirryttiin, kun nuorin lapsi oli esikoulussa. Yhteen kuoreen annetaan käyttörahaa, toiseen säästöön tarkoitettua rahaa ja kolmanteen rahaa, joka lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Fyysiset kirjekuoret tosin katosivat jossain vaiheessa, nyt rahat kulkevat rasioiden tai tilin kautta.

Entä kannattaako viikkorahan olla vastikkeellista niin, että sitä saa kotitöitä vastaan?

Nordlund uskoo viikkorahoissa tietynlaiseen hybridimalliin. Kaikkien täytyy osallistua kotitöihin joka tapauksessa, mutta tekemällä pieniä ylimääräisiä kotitöitä, voi tienata ylimääräistä rahaa.

– Jos raha ei kiinnosta lasta, hän saattaa jättää siivoushommat tekemättä, jos se ei ole pakollista.

Rahasta puhuttaessa puhutaan myös eriarvoisuudesta

Kolmen kirjekuoren malli opettaa säästäväisyyden lisäksi myös sen, että omastaan kuuluu antaa.

– Joulun alla päätämme yhdessä, mihin hyväntekeväisyyslahjarahat laitetaan tänä vuonna.

Ensimmäisenä vuotena annettiin vuohi, viime vuonna lahjoitusrahoilla ostettiin koulupukuja, joiden avulla moni tyttö pääsee kouluun. Nordlund kertoo, että tästä syntyi kiinnostavaa keskustelua siitä, miten kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia mitä suomalaisilla lapsilla on.

– Ylipäänsä lasten luonteeseen kuuluu tietynlainen minäkeskeisyys, siksi tällainen juttelu avartaa heidän mieltään.

Myös Suomessa perheiden kesken on eriarvoisuutta: Joka kymmenes lapsiperhe määritellään Suomessa pienituloisiksi.

Nordlund ei ole suoranaisesti puhunut lastensa kanssa suomalaisesta köyhyydestä. Perhe elää melko säästeliästä elämää, ja vaikka joihinkin asioihin olisi varaa, sitä ei silti osteta vaan lapsille opetetaan säästäväisyyttä. Välillä kun lapset pyytävät jotain, Nordlund ei sano suoraan, että tuohon ei ole varaa, vaan että laitamme rahat mieluummin vaikka lomamatkaan kuin tavaraan.

– Tulen itse lähetyssaarnaajaperheestä, ja olimme pienituloisia. Rahaa oli paljon vähemmän kuin koulukavereilla.

Säästäväisyyttä opitaan priorisoimalla

Nuorena Nordlund opetti lapsille matematiikkaa tienatakseen ylimääräistä rahaa. Hän toivoisikin, että omat lapset menisivät mahdollisimman varhain töihin tienaamaan itselleen taskurahaa. Itse ansaitsemalla rahan arvon oppii parhaiten. Tämä tarkoittaa myös sitä, että teini-ikäiselle lapselle ei kannata antaa kaikkea mitä hän pyytää. On parempi laittaa tämä itse ansaitsemaan rahat tai osan rahoista vaikka uuteen tietokoneeseen tai matkaan.

– Lapsella täytyy olla tarpeeksi suuri motivaatio rahan ansaitsemiseen. Vanhempi tekee lapselle karhunpalveluksen, jos hän antaa tälle aina kaiken.

Tällä hetkellä lapset saattavat säästää viikkorahoistaan isoihin hankintoihin. Sovitaan vaikka, että lapsi säästää puolet ja vanhemmat maksavat toisen puolen, kun summa on koossa.

– Kolmen lapsemme luonteet ovat hyvin erilaisia, yhdelle säästäminen on helppoa, toiselle ei ollenkaan.

Perheen esikoinen, kuudesluokkalainen tytär on siirtynyt muutama kuukausi sitten viikkorahasta kuukausirahaan, jolloin rahan riittävyyttä pitää opetella uudella tavalla.

– Hän saa itse säädellä, paljonko laittaa rahaa välipaloihin ja paljonko muuhun.

Sijoituspuheet tulevat myöhemmin

Nordlundit sijoittavat kolmelle lapselleen joka kuukausi tiettyihin osakerahastoihin. Lapset eivät vielä tiedä tulevaisuuden sijoituksista, mutta Nordlund aikoo ottaa asian puheeksi, kun lapset ovat yläkouluikäisiä. Siinä vaiheessa myös kolmen kirjekuoren malliin tulee vielä yksi kuori: sijoitukset. On hyvä opettaa konkreettisesti sijoittamista ja päästä mahdollisimman varhain korkoa koron kyytiin. Pikkuhiljaa lapsille voi opettaa myös perusteet pörssistä ja osakkeista.

– He ovat vielä niin pieniä, etteivät ymmärrä vielä noin isoja summia.

Sijoitusrahat on tarkoitettu lapsille käytettäväksi tulevaisuudessa, ehkäpä käsirahaksi ensi asuntoon tai pesämunaksi johonkin suurempaan. Niitä ei ole tarkoitettu esimerkiksi elämiseen opiskeluaikana.
Nordlundin mielestä tärkeintä on opettaa lapsia hallitsemaan taloutta ja käyttämään rahojaan.

Kuuntele podcast-jakso!

Kuinka paljon rahaa lapseen kuluu – siis ihan käytännössä? Yrittäjä ja sijoittaja Elina Myllymäki on laskenut 14- ja 15-vuotiaiden lastensa kaikki kulut aina näiden syntymästä lähtien. Myllymäen mielestä lapsi voi tulla hyvinkin edulliseksi, mikäli vanhemmat miettivät rahan käyttöään.

– Pikkulapsen ostotarpeet ovat useimmiten todellisuudessa vanhempien tarpeita. Onko lapsella uutena ostetut merkkitossut vai kelpaako kirpparilta saadut?

Melkein kaikki rahasta -podcastin jaksossa toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén jututtaa Myllymäkeä: mitä lapsi maksaa ja miten päästä edullisesti? Entä vaikuttaako raha siihen, kuinka monta lasta perheeseen uskalletaan hankkia?

Ylen uusi rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ja lukemaan siihen liittyviä verkkojuttuja!

Miten sinulle juteltiin rahasta lapsuuden kodissa? Opetettiinko sen käyttöä vai vaiettiinko aiheesta? Kerro kokemuksesi tai mielipiteesi kommenttikentässä!

Kommentit