Hyppää pääsisältöön

Berliinin taivaan alla on melankolisen kaunis elokuva maailman hirvittävimpään paikkaan karkotetuista enkeleistä

Bruno Ganz on enkeli elokuvassa Berliinin taivaan alla.
Enkeli Damiel Berliinin maamerkin Siegessäulen huipulla. Bruno Ganz on enkeli elokuvassa Berliinin taivaan alla. elokuvat,Saksalainen elokuva,enkelit,Berliini,Bruno Ganz,Berliinin taivaan alla,Wim Wenders

Mikä saa enkelin luopumaan siivistään? Halu aistia, halu tuntea.

"Niin, enkeleitä. Elokuva, jossa on enkeleitä. Minä tiedän, ettei sitä niin helpolla ymmärretä, tuskin ymmärrän itsekään: ENKELEITÄ!"

Näin kirjoitti Wim Wenders tulevan Berliini- ja enkelielokuvansa ensimmäisessä hahmotelmassa.

Kyllä sitä ymmärrettiin.

Vuonna 1987 valmistunut Berliinin taivaan alla on melankolinen, epäsovinnainen kertomus enkeleistä maan päällä. Se on myös poikkeuksellisen suurta rakkautta katsojissa herättänyt elokuva.

Runollista realismia, Berliinin historiaa ja enkelimytologiaa yhdistävän elokuvan ovat kirjoittaneet Wim Wenders ja itävaltalainen kirjailija Peter Handke. Wendersin luomassa taustatarinassa Jumala on pettynyt ihmisiin ja kääntänyt heille selkänsä. Pieni joukko enkeleitä on kuitenkin vaatinut Jumalaa antamaan ihmisille vielä yhden mahdollisuuden. Kapinasta vihastuneena Jumala on karkottanut nämä enkelit hirvittävimpään paikkaan maailmassa – Berliiniin vuonna 1945.

Karkotetut enkelit on tuomittu näkymättömiksi tarkkailijoiksi, vailla valtaa tai kykyä auttaa berliiniläisiä. Vain myötäelää. Nyt nämä surumieliset enkelit ovat lennelleet Berliinissä jo 40 vuotta.

Jaetussa Berliinissä vain enkelit pystyvät ylittämään kaupunkia jakavan muurin. He asustavat Berliinin pääkirjastossa, liikkuvat kattojen yllä, katselevat Siegessäulen ja Gedächtniskirchen huipulta alas, laskeutuvat ahdistuneiden ihmisten vierelle ja kuuntelevat hiljaa heidän ajatuksiaan. Vain lapset näkevät heidät.

Muurit tai seinät eivät rajoita enkeleitä, mutta he eivät voi aistia mitään. Värejä, makuja, tuoksuja, kipua, pelkoa, rakkautta. Kunnes... Enkeli Damiel (Bruno Ganz) haluaa rakastua siivekkääseen, yksinäiseen trapetsitaiteilijaan Marioniin (Solveig Dommartin) ja luopuu siivistään. Elokuva saa värit.

Tarinani ei kerro Berliinistä siksi, että se tapahtuu täällä, vaan siksi, ettei se voisi missään muualla tapahtua."― Wim Wenders, Berliinin taivaan alla -elokuvan ensimmäinen hahmotelma, 1986
Solveig Dommartin on sirkustaiteilija Marion elokuvassa Berliinin taivaan alla
Sirkusenekeli Marion. Solveig Dommartin on sirkustaiteilija Marion elokuvassa Berliinin taivaan alla Kuva: Smile Entertainment Berliinin taivaan alla,Teemalauantai,teeman elokuvat

Berliinin taivaan alla on myös moniulotteinen kuva kadonneesta maailmasta. Jaettu Berliini on tarinan nykyhetkeä, mutta elokuvassa on läsnä muitakin aikakausia: Weimarin tasavallan kiihkeästi sykkinyt "Babylon Berlin", natsien tuhatvuotiseksi tarkoitettu Germania ja sodanjälkeinen rauniokaupunki, Saksa vuonna nolla, jonka arvet näkyvät yhä.

Yhdessä kohtauksessa vanha runoilija (Curt Bois) vaeltaa Potsdamin aukion paikalla olevalla jättömaalla ja etsii nuoruutensa Berliiniä, enkeli seuranaan.

Tarinan moniiin hahmoihin kuuluu myös Berliiniin kuvauksiin tullut Peter Falk, elokuvatähti omana itsenään, vaan ei täysin vailla kosketusta enkeleihin.

Elokuvan kuva- ja äänimaailma on huikea, se etenee kuin siivillä, enkelten näkökulmasta. Musiikin elokuvaan sävelsi Jürgen Knieper, kuvat taltioi Henri Alekan.

Maan päällä elokuvan ääniin yhtyy myös Nick Cave, Wendersin sanoin "aito berliiniläinen sankari", jonka keikalla viihtyy enkelikin. "I'm not gonna tell you 'bout a girl..."

Wim Wenders omisti elokuvansa omille elokuvaenkeleilleen Yasujiro Ozulle, François Truffaut'lle ja Andrei Tarkovskille.

  • Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin), Länsi-Saksa 1987. Ohjaus Wim Wenders. Pääosissa Bruno Ganz, Solveig Dommartin, Otto Sander, Peter Falk.

Sirpa Kähkönen ja Berliinin taivaan alla

"Rakkauteni sitä elokuvaa kohtaan on vähän noloa, se on niin suunnatonta ja jatkuu yhä." Kirjailija Sirpa Kähkönen esittelee omassa teemaillassaan yhden lempielokuvistaan, runollisen draaman Berliinin taivaan alla.

"Koin nuorena olevani jotenkin metafyysinen olento, jolla on vaikeuksia päästä fyysiseen kokemukseen elämästä", Kähkönen kertoo samastumisestaan tarinaan. Elokuvaa ja Kähkösen tuotantoa yhdistää myös kadonneiden paikkojen etsintä, tuhotun historian näkyväksi tekeminen.

Berliinin taivaan alla esitetään Teemalla 8.12.2018 kello 22. Elokuvan esittelee Sirpa Kähkönen. Elokuva on Areenassa 30 vuorokautta.

Berliinin taivaan alla esitettiin Teemalla edellisen kerran jouluna 2017 yhdessä sen jatko-osan Niin kaukana, niin lähellä kanssa.

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa