Hyppää pääsisältöön

Minä ja mun puu – suomalaisten rakkaus metsiin on häkellyttävää

Seela Sella.
Seela Sellan lempipuu nähdään Minä ja mun puu -näyttelyssä Lustossa. Seela Sella. Kuva: Sara Vertanen / Yle Seela Sella,mennään metsään

Minä ja mun puu -valokuvanäyttely todistaa, että lapsuuden metsäkokemukset kantavat aikuisuuteen asti ja pitemmällekin.

– Suomalaisten rakkaus metsiin on häkellyttävää, huudahtaa näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva.

Suomen Metsämuseo Lustossa avautui joulukuun alussa Minä ja mun puu -valokuvanäyttely, joka esittelee suomalaisten rakkaimpia puita. Ylen Mennään metsään -kampanjan yhteydessä kerätyt ja näyttelyyn valitut kuvat kertovat vahvasta luontosuhteesta, joka syntyy usein jo lapsuudessa.

– Monet ovat seuranneet lapsesta aikuiseksi asti yhtä ja samaa paikkaa ja puuta, joka on yhä merkityksellinen. Leikit, vanhemmat, lapsuuden asuin- ja elinympäristö, mökki, mummola – tässä ovat itse kunkin metsäsuhteen tärkeät vaiheet, kertoo Reetta Karhunkorva.

Myös sellainen puu, joka on tai on ollut oman lapsen tärkeä leikkipaikka, on saattanut muodostua itselle hyvin rakkaaksi.

Minä ja mun puu.
Suomalaisten metsäsuhde on vahvaakin vahvempi. Minä ja mun puu. Kuva: Sara Vertanen / Yle Puu

Katajainen kansa ei taitu

Metsän kauneus ja aisteja puhuttelevat kokemukset ovat merkityksellisiä.

– Erityisesti aistikokemukset ovat vahvoja – miltä puu tuntuu, miltä metsässä tuoksuu tai haisee, äänet, värit, maisema, luettelee Reetta Karhunkorva.

Näyttelykuvista voi tulkita myös elävää metsäkulttuuria ja -perintöä. Esimerkiksi yksi kuvan lähettäjä vertaa omaa puutaan “suomalaisuuteen, peruskallioon, jolloin puu on sitkeyden ja sinnikkyyden vertauskuva”.

– Näinhän suomalaisuutta on kuvattu jo 1800-luvulta lähtien; olemme katajainen kansa, joka taipuu vaan ei taitu. Tässä tarinassa tulevat suomalaisuuden ja metsän ja puiden yhteys kauniisti esiin, pohtii Reetta Karhunkorva.

Ihmiset vertaavat usein myös metsän ja yksittäisen ihmisen elinkaarta.

– Isoisä istutti metsän, mutta isoisää ei enää ole, kuvailee Reetta Karhunkorva. Ja sitten toisaalta, monella on tapana istuttaa pihaansa vastasyntyneelle lapselle ihan oma puu.

Kvinna ligger på tjock tallgren med armar och ben dinglande ner
Puu on ystävä. Kvinna ligger på tjock tallgren med armar och ben dinglande ner Kuva: Sara Vertanen Mennään metsään (kampanja),Skog,puut,Chipko movement

Metsään mennään virkistäytymään

Tämän ajan metsäsuhteelle ehkä tyypillisintä on virkistyskäyttö: metsän hyvinvointi- ja terveysvaikutukset ovat nykyään joka paikassa vahvasti esillä. Metsäluonto toimii näin kiireisen urbaanin elämän vastapainona.

Minä ja mun puu -teemaa laajentaen Suomen Metsämuseo Lustossa on parhaillaan meneillään myös Metsie-kampanja, jossa kerätään suomalaisten metsäsuhteista kertovia kuvia.

– Ihmisten metsäsuhde on muuttunut voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Sama ihminen voi olla metsänomistaja, hoitaja tai virkistyskäyttäjä. Meillä voi siis olla monenlaisia metsäsuhteita, jotka vaihtelevat elämän eri vaiheissa, sanoo näyttelypäällikkö Reetta Karhunkorva.

Minä ja mun puu -näyttely on avoinna Suomen Metsämuseo Lustossa Punkaharjulla 2.9.2019 asti. Kuvia ja videoita kertyi Ylen Mennään metsään -kampanjan aikana satoja, joista näyttelyssä nähdään parikymmentä. Kampanjaan lähetetyt kuvat ja videot ovat näyttelyssä esillä näyttöruudulla. Videot löydät myös Yle Areenasta otsikolla Minä ja mun puu. Näyttelyn on tuottanut Yle.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto