Hyppää pääsisältöön

Harrisburgin, Tšernobylin ja Fukushiman onnettomuudet muuttivat käytäntöjä – Säteilyturvakeskus vakuuttaa, että ydinvoiman käyttö on Suomessa turvallista

Havainnekuva Posivan loppusijoituslaitoksesta  vuonna noin 2020
Posiva rakentaa ydinjätteiden loppusijoituspaikkaa Olkiluotoon. Havainnekuvassa tilanne vuoden 2020 tietämillä. Havainnekuva Posivan loppusijoituslaitoksesta vuonna noin 2020 Kuva: Posiva oy. Olkiluoto,Geologinen loppusijoitus,ydinjätteet,Ydinjätehuolto

Ydinvoiman käytössä on aina riski. Mutta onnettomuusriski pidetään riittävän pienenä, joten voidaan sanoa, että ydinenergian käyttö Suomessa on turvallista. Näin vakuuttaa Ydinvoimalaitosten valvonnan johtaja Kirsi Alm-Lytz Säteilyturvakeskuksesta.

Suomen kaksi ydinvoimalaa tuottavat neljällä reaktorillaan noin neljänneksen Suomen sähkönkulutuksesta. Lisää on tulossa, kunhan Olkiluodon seuraava yksikkö valmistuu.

Ydinvoimalaitosten valvontaa johtava Kirsi Alm-Lytz Säteilyturvakeskuksesta (STUK) sanoo, että työnjako STUKin ja voimayhtiöiden välillä on selvä.

– Ydin- ja säteilyturvallisuudesta vastaa aina laitoksen käyttäjä eli voimayhtiö. Vastuuta ei voi jakaa kenellekään.

– STUKin tehtävänä valvoa, että turvallisuusvaatimuksia noudatetaan ja että ydinenergian käyttö on turvallista, Alm-Lytz kuvaa.

Hänen mukaansa moneen kertaan viivästynyt Olkiluoto 3 on ollut valvontatehtävänä “haastava”, mutta STUKin osuus on tehty. – Nyt kun laitos on tulossa käyttöön, on varmistuttu, että suomalaiset turvallisuusvaatimukset täyttyvät laitoksen suunnittelussa.

Miten ydinvoimalaitos toimii?

Alm-Lytz selvittää Radio Suomen Säteilyradiossa ydinvoimaloiden toimintaa ja riskien hallintaa.

– Ydinvoimalaitos on tavallinen lämpövoimalaitos, jossa lämpö tuotetaan uraaniatomeita halkaisemalla eikä esim. hiiltä polttamalla. Mutta muuten toimii kuten tavallinen lämpövoimalaitos.

– Siellä keitetään vettä höyryksi, höyry pyöritätä turbiineita ja turbiinit pyörittävät generaattoria. joka muuttaa liike-energian sähköksi. Sähkö tulee generaattorin kautta voimalaitosverkkoon.

Ydinvoimalaitoksen toinen erityispiirre on se, että uraaniytimien halkeamisesta jää jäljelle voimakkaasti säteileviä radioaktiivisia aineita.

Ydinvoimalaitosten valvonnan johtaja Kirsi Alm-Lytz STUKista vakuuttaa, ettei näistä erityispiirteistä aiheudu vaaraa. – Onnettomuusriski pidetään hyvin pienenä, riittävän pienenä, joten voidaan sanoa, että ydinenergian käyttö Suomessa on turvallista.

Miten radioaktiivinen aine pidetään hallussa?

– Uraanin halkeamiset ovat hallittuja, säätösauvoilla hallitaan reaktiivisuutta reaktorissa. Lisäksi fysikaaliset ominaisuudet reaktorissa hillitsevät mahdollista tehokasvua.

Huonona reaktiivisuuden hallinnan esimerkkinä Alm-Lytz mainitsee Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden. Hänen mukaansa reaktiivisuuden hallintaa ei oltu suunniteltu oikein. Räjähdys Tšernobylin ydinvoimalassa Ukrainassa, silloisessa Neuvostoliitossa, tapahtui huhtikuussa 1986.

Miten onnettomuuksista otetaan oppia?

Säteilyturvakeskus sanoo ottaneensa oppia valvontatehtäväänsä mm. suurista ydinvoimalaonnettomuuksita.

– Opit pitää ottaa jo hyödyksi läheltä piti -tapauksista, niistä saadaan käyttökokemuksia ennen onnettomuuksia. Isojakin onnettomuuksia tälläkin alalla on valitettavasti ollut.

Harrisburgin onnettomuus Yhdysvalloissa v. 1979 opetti jo paljon nimenomaan vakavien reaktorionnettomuuksien hallinnasta.

Tšernobylistä opittiin hänen mukaansa turvallisuukulttuurista, vaikka laitostyyppi oli toisenlainen kuin länsimaissa.

Viimeisin ikävä oppitunti koski luonnonilmiöiden riskejä, ja se saatiin Japanin Fukushimassa maaliskuussa 2011. Maanjäristystä seuranneen valtavan tsunamiaallon jälkeen Fukushiman ydinvoimalassa menetettiin sähkönsyöttö ja siten jäähdytys, joten polttoaine ylikuumeni ja kolmen reaktorin sydämet sulivat.

Fukushimassa pettänyt jäähdytys on yksi ydinvoimalaitoksen elinehdoista. Vaikka laitos sammutetaan, niin riski ydinpolttoainesauvojen ylikuumentumiseen ei poistu samantien. Jäähdytystä tarvitaan useita vuosia laitoksen sammutuksen jälkeen.

Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloissa tehty muutoksia Fukushiman jälkeen

Fukushiman onnettomuus onkin muuttanut Säteilyturvakeskuksen suomalaisille voimaloille asettamia vaatimuksia monella eri tavalla.

Suomessa ei merkittävää riskiä maanjäristyksiin eikä tsunameihin, mutta tulvat ovat tuttuja. – Loviisassa tarkasteltiin uudestaan tulvien turvariskiä, ja joitain parannustoimia on jouduttu tekemään, Kirsi Alm-Lytz kertoo.

Lisäksi polttoainejäähdytyksen turvaamiseksi sekä Loviisassa että Olkiluodossa on Alm-Lytzin mukaan vähennetty riippuvuutta merivesijäähdytyksestä.

Fukushima oli ensimmäinen onnettomuus, jossa tuho koski montaa ydinvoimalan laitosyksikköä samanaikaisesti. Alm-Lytzin mukaan opittiin, että valmiusoiminnassa pitää olla riittävät resurssit myös tällaista tilannetta varten.

Käytetylle polttoaineelle louhitaan säilytysluolaa

Vuonna 2015 hallitus antoi Posivalle luvan rakentaa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen käytetylle ydinpolttoaineelle. Olkiluotoon louhittava laitos on laatuaan maailman ensimmäinen.

Sinne tullaan sijoittamaan Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimaloiden käytetty polttoaine, Alm-Lytzin arvion mukaan yhteensä 1-2 uima-altaallista polttoainesauvoja.

Lue lisää: Maan poveen voidaan loppusijoittaa tuhansia tonneja ydinjätettä – maan pinnalla marjastus jatkuu



Marko Miettisen toimittaman Säteilyradion kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa.
Säteilyradio kuullaan Radio Suomessa maanantaisin klo 20.45.

Säteilyradion videoita voi katsella Radio Suomen Facebookissa ja Instagramissa.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi