Hyppää pääsisältöön

Suomen sitkein lobbari: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Vuosi sitten MOT kertoi, miten poliitikot saivat tehtäväkseen leikata Suomen yritystukia.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Täähän on korni toimeksianto kaiken kaikkiaan. – Nyt oli kyllä aika rumasti sanottu.”

Vuosi sitten kerroimme myös miten tiukasti raskas teollisuus vastusti omien tukiensa leikkaamista.

Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM
MOT 7.12.2017 Kanta-asiakkaiden yritystukitaisto:

”Suomessa minusta enemmänkin pitäisi kyllä keskittyä tässä keskustelussa siihen, että halutaanko Suomessa pitää teollisuutta, joka tuo tänne isoja rahoja.”

Suomen sitkein lobbari

Seitsemän kuukautta sitten yritystukityöryhmän työ päättyi Suomen suurimman tukiensaajan voittoon.

“MIhis mä meen seuraavaksi?
-Arkadiasaliin.
-Monenko aikaan se on?
-Kolmelta..”

Tapaan Mauri Pekkarisen eduskunnassa marraskuun alussa. Mediapuhe yritystukiryhmän mahalaskusta kaivelee edelleen.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Se julkinen keskustelu mikä lähti liikkeelle, sillähän ei ollu mitään tekemistä totuuden kanssa ja sen kanssa kuinka paljon yritystukia on.”

“hetkinen kuvaatko sä jo?
-kyllä mä kuvaan.
-Jaha, no jos mä kerron loppuun.”

Vaikka teollisuus voitti Pekkarisen vetämän erän, on vaalien jälkeen edessä uusi erä.

Lauri Ihalainen (SDP) kansanedustaja:
“Elinkeinoelämän oma etu on se, että se ei suhtaudu hyvin jyrkästi näihin muutoksiin. Elinkeinoelämän oma etu on, että tehdään yritystuissa sellaisia muutoksia, jotka tämmöistä säilyttävästä tuesta siirtää tämmöiseen tulevaisuuden tukemiseen.”

Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Basilika, yrttien ylivoimainen kuningas.“Basilikaa on ollut aina.”

”Sillon kun yrtit tulivat Suomeen sitruunamelissa oli toiseksi suosituin, nyt se on nyt aika marginaalituote. aasialaisen keittiön kautta korianteri on kasvanut todella isoksi tuotteeksi. “

Erno Laukkarisen kasvihuone Nurmijärvellä lämpiää maalämmöllä, ja valo on oudon violettia.

Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Tää väri on kaikista lähinnä auringon valon spektriä.”

Yritystuki on auttanut Laukkarisen Nurmitarhat-yhtiötä vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Kyllä investointituet ovat mahdollistaneet ylipäätään investointien tekemisen. Eli esimerkkinä LED-valoitus, jolla on haettu energiatehokkuutta sekä tuotteitten parempaa laatua, siihen olemme saaneet 30 prosenttia maatalouden investointitukea. Se on ehdoton edellytys, että olemme voineet toteuttaa kyseisen LED-valotusratkaisun. “

Suomi tukee yritystuilla fossiilisista polttoaineista luopumista ja samaan aikaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

MOT on julkaissut tiedot suorien yritystukien saajista vuodesta 2012 lähtien.

Tässä ovat viime vuoden suurimmat suorien yritystukien saajat. Konsernien eri yhtiöille maksetut tuet on tässä yhdistetty käsipelillä.

Grafiikka:
Suurimmat suorien tukien saajat 2017
1. Tuuliwatti 57 M€ (S-ryhmä, ST1)
2. Taalerin tuulirahastot 36M€
3. Viking Line 26M€
4. WPD:n tuulivoimalat 20M€
5. Allianz Capital Partners:n tuulivoimalat 20M€
lähde: MOT yritystuet 2010-2017, koko aineisto ladattavissa avoindata.fi –sivustolla viikosta alkaen

Tuulivoiman tuet ovat paisuneet suuremmiksi kuin osattiin odottaa. Suomen suurin tuulifirma on S-ryhmän ja Mika Anttosen omistaman ST1:n Tuuliwatti.

Sijoilla 2, 4 ja 5 on eri rahastojen omistamia tuulipuistoja.

Poliitikot ovat jo korvanneet tulevat tuulituet veronmaksajan kannalta halvemmalla versiolla.

Korjaamatta on jäänyt isompi ongelma:

Suomi tukee vanhoja toimialoja samalla kun koulutuksesta, tutkimuksesta ja uudistavista yritystuista on leikattu.

“Täällä kameramies...varsinaisia linssiluteita!”

Reilu vuosi sitten hallitus valjasti kaikki eduskuntapuolueet mukaan yritystukityöryhmään aukaisemaan umpisolmua.

Mukana oli myös oppositio, esimerkiksi perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen.

Vetovastuu oli Mauri Pekkarisella.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Täähän on semmoinen.vähän huvittavakin juttu suorastaan, että kun kahtena vuotena hallituksen ministerit… Kun nämä yrittivät, siis saman hallituksen ministerit löytää yhteisymmärryksen, eivät löytäneet ensimmäisestäkään asiasta yhteisymmärrystä, mitä leikattaisiin, mitä uudelleen kohdennettaisiin.”

“No sitten hallituksen sisälle keksittiin, ihan voi sanoa että keksittiin, tällainen ajatus, että pannaanpa hallituspuolueiden edustajien kanssa kuuden oppositioryhmän edustaja saman pöydän ympärille, niin siitähän se ratkaisu sitten löytyy. “

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Eikö tämä jo määritelmän mukaan ole mahdoton ajatus, että siitä joku ylväs ratkaisu tuolla kokoonpanolla löytyis?”

“Kun ensimmäiset kaks kokousta olin istunut, niin muistaakseni Talouselämälle annoin haastattelun, että että kaikenlaisia ryhmiä niitä laitetaan liikkeelle ja minä ressukka vielä lupauduin puheenjohtajaksi. Se oli lentävä lause, joka kulki pitkän aikaa - No joo.”
grafiikka: MARRASKUU 2017

MOT kuvasi ryhmän työtä jo marraskuussa 2017/vuosi sitten.

Kokouspaikka oli useimmiten säätytalo.

Suurinta oppositiopuoluetta edusti Lauri Ihalainen.

Lauri Ihalainen (SDP) kansanedustaja:
Ehkä odotusarvot olivat aika korkealla, puhuttiin jopa miljardiluokan leikkausmahdollisuuksista.

Ryhmä sai eteensä hämmentävän listan erilaisia yritystukia.

Oli suoraan yritysten tilille maksettavia tukia,

oli veronpalautuksia,

oli verotukia,

jopa alennettuja arvonlisäverokantoja, jotka hyödyttävät yritysten lisäksi esimerkiksi kaikkia jotka syövät ruokaa.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Eikä mitään järkeä ollut tuoda sellaista listaa tarkasteluun. Mutta se oli annettu, kun mää tulin, mä olin sairastanut, mulla oli vakava sairaus ja mä siitä kun sitten selviydyin, niin mä tulin, hyppäsin kuin kesken siihen junaan ja... no kun se oli niin kun pelkästään verotukea 7 miljardia.”

Lauri Ihalainen ja Mauri Pekkarinen ovat molemmat entisiä työ- ja elinkeinoministereitä.

He tiesivät, ettei miljarditukien joukosta irtoa helposti leikattavia turhia miljoonia.

MOT:
“Kauanko siinä meni, että muut poliitikot pääsi sisään siihen maailmaan?”
Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Aika kauan, aika kauan.“

Säätytalon rappuja oikealla nousee Metsäteollisuuden edunvalvoja Jouni Punnonen. Vieressä oppositiopuolue RKP:n Mats Nylund.

Metsäteollisuuden Punnonen oli ryhmässä puolustamassa erityisesti teollisuuden verotukia.

Valtio palauttaa raskaan teollisuuden energiaveroista noin 230 miljoonaa euroa vuodessa.

Metsäteollisuus saa siitä puolet.

Vajaa kolmasosa veronpalautuksesta kuluu suoraan fossiilisten polttoaineiden tukemiseen.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Minusta on aivan tolkuton se, että samaan aikaan kun hallitus täällä eduskunnassa yrittää kieltää lailla kivihiilen käytön, niin samaan aikaan hallitus, hallitus ja eduskunta, me täällä, hyväksymme sen, että sama yritys, joka omistaa hiileen perustuvaa energiateollisuutta, siltä se kielletään, mutta sama yritys teollisena yrityksenä, kun se käyttää kivihiiltä, niin sille suorastaan maksetaan siitä, että se käyttää kivihiiltä. Enhän mä tätä voinut niin kuin hyväksyä.”

MOT:
“Saatteko te energiaveron palautusta täällä myös?”
Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Emme saa varsinaisesti palautusta, mutta kuulumme sähköveroluokkaan kaksi, joka on, noin 0,79 senttiä / kilowattitunti, kun se normaalisti sähköveroluokassa yksi on 2,8 senttiä / kilowattitunti.”

“Tässä vaiheessa tapahtuu ensimmäinen kauppakunnostus, katsotaan että taimet on elinkelpoisia.”

Teollisuuden veronpalautuksen piiriin mahtuvat vain kaikkein suurimmat kasvihuoneet. Teollisuuden puolellakin se hyödyttää vain osaa yrityksistä.

Laukkarisetkin tosin saavat maatalouden veronpalautusten kautta tukia myös fossiiliseen polttoaineeseen. Maalämpöön ja ledeihin investoimisen jälkeen niillä ei ole kannattavuudelle merkitystä.

Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Nurmitarhojen taloudessa ei käytännön merkitystä. Viime vuoden energia, valmisteveron palautus on luokkaa 1 500 euroa.”

Tämä on UPM:n Tervasaaren paperitehdas. Polttoaineet ovat nykyään pääosin uusiutuvia.

UPM on silti esimerkki Pekkarisen mainitsemista yrityksistä, jotka saavat edelleen valtiolta verotukea myös fossiilisille polttoaineille.

Tuet ovat mutkikkaita, ja niin on myös niiden tilastointi.

Nämä olivat viime vuoden suurimmat suorien, julkisten yritystukien saajat.
grafiikka:
Suurimpien yritystukien saajat 2017
6. Tuuliwatti 57 M€ (S-ryhmä, ST1?)
7. Taalerin tuulirahastot 36M€
8. Viking Line 26M€
9. WPD:n tuulivoimalat 20M€
10. Allianz Capital Partners:n tuulivoimalat 20M€

Suurimmat tuet toi tuulivoima.

Paitsi että se ei ole totta.

Vasta tänä vuonna Suomen oli pakko julkistaa aiemmin salatut energiaveronpalautuksen saajat. Kun veronpalautus lisätään vuoden 2016 tukitietoihin, näkyy, että Suomen suurin yritystukien saaja onkin UPM.

Suurimpien yritystukien saajat 2016 (mukana energiaveronpalautus)
1. UPM 57M€ (-81M€)
2. Tuuliwatti 38M€
3. Stora Enso 28M€ (-54M€)
4. Viking Line 26M€
5. Metsä Group 17M€ (-30M€)
lähde: MOT yritystuet 2010-2017, EU,
MOT yritystuet -aineisto ladattavissa avoindata.fi –sivustolla viikolla 50

grafiikka: JOULUKUU 2017

Vuosi sitten onnistuimme saamaan kameran eteen UPM:n hyvää tulosta julkistaneen toimitusjohtaja Jussi Pesosen.

Tapasin myös VATTn tutkijan Marita Laukkasen. Hänen ryhmänsä oli tutkinut veronpalautusten merkitystä teollisuuden kilpailukyvylle.

Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
”Näillä veronpalautuksilla ei oo mitään yhteyttä siihen, että miten hyvin nämä yritykset menestyy, jos me mitataan menestystä viennillä ja liikevaihdolla.”

Tutkimustulos ei miellyttänyt suurimman tukiensaajan toimitusjohtajaa lainkaan.

Jussi Pesonen, toimitusjohtaja, UPM:
”Minä luulen, että VATT:kin on tässä nyt vähän oikaissut, se on katsonut UPM:n liikevaihtoa konsernitasolla."

Marita Laukkanen:
”Nythän meidän tutkimuskysymys ei ollut, että koheniko yritysjohdon mieliala? Meidän tutkimuskysymys oli, että koheniko myynti, vetikö vienti paremmin? Ja nämä luvut niin löytyy Verohallinnon tietokannoista.”
Jussi Pesonen:
”En ihan oikein heidän metodologiaa ymmärrä, minusta se on tärkeätä kun me katsomme erityisesti paperiliiketoiminta, joka käyttää paljon energiaa, ei tuota energiaa, sille on erittäin suuri merkitys verrata kilpailukykyä muihin vastaaviin kilpailijamaihin."

On poikkeuksellista, että yrityselämä hyökkää näin suoraan ja julkisesti yksittäisten tutkimusten kimppuun.

Tapasin vuosi sitten ohjelmaa varten myös yritystukityötyhmässä jäsenenä istuneen Metsäteollisuus ry:n Jouni Punnosen.

Jouni Punnonen, energia- ja infrastruktuurijohtaja, Metsäteollisuus ry:
“Minä en kommentoi tätä ryhmän työtä millään tavalla.”

Jälkeenpäin on selvinnyt, että Punnonen oli ryhmän sisällä äänessä paljon. Hän vei poliitikoille viestiä, että pienikin kajoaminen energian hintaan uhkaa suomalaisia työpaikkoja.

Pyysin haastattelua ja kuvauslupaa yhteensä seitsemältä teollisuus- ja vientiyritykseltä.

Yksikään ei suostunut perustelemaan julkisia verotukiaan julkisuudessa. Yritykset puhuvat suoraan poliitikoille.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Totta kai teollisuus piti erittäin tärkeänä, että että vähintäänkin nämä privileegiot mitä siellä on, niin pitää niiden pitää säilyä.”
“Jos Euroopassa teollisuudelta yleensä aika monessa tapauksessa peritään minimivero, jos Suomessa sitten sen palautuksen jälkeenkin vielä ne maksavat kuitenkin enemmän kuin se eurooppalainen minimivero. Niin onko tää tukea? Tätä teollisuus kysyi.”
“Mutta minun mielestä se nyt kuitenkin on sillä tavalla tukea, että varsinkin kun siihen liittyy fossiilisten polttoaineiden käytöstä myönnettävä suora tukipalautus, niin sellaista ei sais olla.”

MOT:
“Tutkijoiden mukaan kyse on yhden tuotantotekijän yhdestä pienestä osasta ja taas paperiteollisuus sanoo, että jonkun yhden linjaston kannalta se on aivan kriittinen - niin mikä käsitys itsellesi tuli tästä asiasta?”
Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Toimittaja sanoi just tasan tarkkaan niin kuin se asia on. Noin se menee. Teollisuus sanoo.. teollisuusyritys X, maailman luokan suuri yritys, että heidän siellä ja siellä toisessa maassa oleva tuotantoyksikkö se ja se, kustannukset siellä on tämä, investoitu tänne Suomeen vai sen viereen sinne lisää kapasiteettia, ollaan siinä huulella tehäkkö tänne vai tehäkkö sinne. Ja voi olla, että se näin on.”

“Mutta hivenen kyllä epäilen, että ei se kyllä nyt niin suuri merkitys.. kaiken kaikkiaan tässä on kyllä aika pienistä asioista teollisuuden kannalta kysymys. Että kun on kysymys kymmenistä miljardeista niin kuin liikevaihtona, niin siinä sitten joku joku nyt tavallaan maksimissaan tää palautus 200 vähän yli 200-230 miljoonaa.”

grafiikka: MAALISKUU 2017

Maaliskuun ensimmäisellä viikolla yritystukiryhmä kokoontui poikkeuksellisesti eduskunnassa.

Seuraavalla viikolla valmistui Mauri Pekkarisen ensimmäinen esitys tukien leikkaamisesta.

Mauri Pekkarinen olisi poistanut energiaveronpalautuksen kokonaan. Osa rahasta olisi siirretty tutkimustuiksi, osan teollisuus olisi saanut takaisin kun kaikkien yritysten energiaveroa olisi laskettu.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Nyt mun täytyy sanoa, että se oli minun esitykseni, koska siihen ei kukaan oikeastaan tai no.. yks tai kaks edustajaa tais sellaisenaan hyväksyä sen, mut en viitsi sanoa edes nimiä, ehkä toimittaja itse tietää.”

Ryhmän jäsenistä Vasemmistoliiton Hanna Sarkkinen ja Vihreiden Emma Kari ja Antero Vartia olisivat hyväksyneet esityksen idean.

Peter Östman edusti ryhmässä kristillisdemokraatteja ja Kaj Turunen tuolloin sinisiä.

Kaj Turunen (ent.sin. nyk.kok) kansanedustaja:
“Kokonaisuutena sitä Mauri ykköstä ei voinu hyväksyy eikä kokonaisuutena myöskään Mauri kakkosta voitu hyväksyä.”
MOT: “Ja miksi?”
Kaj Turunen (ent.sin. nyk.kok) kansanedustaja:
“No siellä oli joitain sellaisia elementtejä a) jotka ei ollu ees yritystukia ja ja ja toisaalta niin sillä ois ollu aika dramaattiset vaikutukset niin ku meiän vientiyritysten kilpailukykyyn. Ei niihin yrityksiin vaan kilpailukykyyn ja sitä kautta suomalaisiin työpaikkoihin.”
Peter Östman (KD) kansanedustaja:
“Tämä ykkös esitys ei olisi kelvannut ihan sellaisenaan meille. Sen sijaan se kakkonen olisi saattanut käydä meille.”

Mauri ykkönen ei oikein kelvannut edes Pekkarisen omalle eduskuntaryhmälle.

Jo kokousta seuraavana päivänä Pekkarinen alkoi hahmotella Mauri Kakkosta.

Siinäkin veronpalautus olisi lähtenyt, mutta teollisuus olisi saanut koko potin takaisin kun yritysten energiaveroa olisi alennettu EU-minimiin.

Nyt oikeistopuolueet olisivat hyväksyneet.

Ryhmän jäsenet kuvaavat, että Lauri Ihalainen yritti tosissaan saavuttaa tulosta. Toisaalta oppositiopuolue SDP:n jäsenillä ei ollut suurta intoa auttaa hallitusta leikkaamaan tukia, joihin hallitus ei yksin uskaltanut kajota.

Teollisuus vastusti MOTn tietojen myös Mauri Pekkarisen kakkos-esitystä.

MOT: “Minkälainen se teollisuuden asenne oli näihin muutoksiin?”
Lauri Ihalainen (SDP) kansanedustaja:
“ Siis yllättävä - metsäteollisuuden puolella, osin teknologiateollisuuden puolella, kannanotot oli aika, miten mä sanoisin tiukkoja ja jyrkkiä.”

“He siis perustelivat näin, että on, ei sellun puolella mutta paperiteollisuuden puolella, on joitakin yrityksiä tai paperilinjoja, joille tämän tuen merkitys on erittäin suuri, että se linja pysyy pystyssä. Näillä he argumentoi, että siitä seurasi että heillä ei ollut sitten kovin suurta intoa antaa ikään kuin tukeaan näille minusta järkeville muutoksille, mitä me olis voitu siinä tehdä. “

grafiikka: HUHTIKUU 2017

Työryhmän viimeinen kokous säätytalolla muodostui kaoottiseksi.

Säätytalolta ulos lentänyt Antero Vartia julkaisi tämän videon kun ryhmän kokous oli vielä käynnissä.

Antero Vartia
“Terve, tota tänään on ke 4.4. kello taitaa olla vähän yli viis.
Mä oon just tullu kotiin säätytalolta, missä parlamentaarinen yritystukityöryhmä pitää teodennäköisesti viimeistä kokousta, jossa on myös tarkoitus tehdä päätöksiä. Puheenjohtaja mauri Pekkarinen lähetti mut sieltä kotiin sen takia että mä oon varajäsen, ja meillä oli varsinainen jäsen paikalla. Aikasemmissa kokouksissa on ollut ok että on sekä varsinainen että varajäsen on paikalla. Samaan aikaan kuitenkin etujärjestöt, MTK, EK, Metsäteollisuus oli paikalla.
Mä koen, että ihmisten on syytä tietää miten näitä päätöksiä tehdään.”

Lopputulos oli, että teollisuus sai estettyä tukiensa leikkaukset SDP:n, perussuomalaisten ja sinisten tuella.

Tosin Pekkarisen viimeisin kompromissi ei kelvannut enää isompia leikkauksia ajaneille vasemmistoliitolle ja vihreillekään.

Epäonnistumisen jälkeen Pekkarinen sanoo, että vaikka lobbarien käytös oli hyvin korrektia, ei näiden paikka olisi ollut ryhmän sisällä.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Jos mä olisin asettanut tän työryhmän, mä olen sanonut aikaisemminkin julkisuudessa, niin en kyllä heitä kuuna päivänä olisi työryhmän varsinaiseksi jäseneksi ottanut. Että sillä tavalla, että heiltä olis kuultu niin kuin muitakin asiantuntijoita kuultiin.”

“Jos työryhmän jäsenen itsetunto tai ammattiosaaminen asioista jota varten hänet on pantu työhön, jos se on huono, niin silloinhan voi taipua ja olla vaikutuksille alttiina niin kuin erilaisten intressiryhmien suunnalta.”

MOT: “Kävikö tässä niin?”
Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“No.. ehheh ei ainakaan minun kohdalla, mutta en osaa sanoa, että missä määrin itse kukin oli niin kuin sitten sen niitten kokousten ulkopuolella tekemisissä eri intressitahojen kanssa.”
MOT: “Varmasti aika paljon, koska hyvin monissa..”
Pekkarinen: “Varmasti oli, varmasti”

MOT: “Miten itse, tapasitko teollisuutta, ottiko he kontaktia sen kokouksen ulkopuolella?”
Kaj Turunen (ent.sin. nyk.kok) kansanedustaja:
“Ei kokouksen ulkopuolella, että tuota, ett siellähän on oli niin ku nää sanotaanko sidosryhmien edustajat siellä siellä paikalla ja tuota. Joskus käytiin keskustelua ennen kokousta 5-10 minuuttii, ehkä kokouksen jälkeen 5-10 minuuttii. Mutt ei niin ku niin ku muina aikoina niin ku ei näistä asioista sitt keskusteltu sen kummallisemmin.”

Tämä ei ole ihan totta.

Etsimme Kaj Turusen nimeä tietokannasta, johon Svenska Yle kokoaa julkiset tiedot eduskunnan vierailijoista.

Linus Lång, toimittaja, Svenska Yle:
“Isäntänä on ollu Turunen. Oho - Tää on marraskuussa.”
MOT: “Joo,tää on siis UPM:n yhteiskuntasuhdejohtaja. Koiteteaanko kattoo onko tää Stefan Sundman käynyt muiden luona siellä?”
Linus Lång, toimittaja, Svenska Yle: “Joo.”
MOT: “Tässä on RKP:n Matts Nylund. “
Turunen ja Nylund myöntävät, että yritystuet olivat tapaamisten asialistalla. Molemmat sanovat itse kutsuneensa UPM:n edustajan paikalle.
MOT: “No joo, katoataas sitten toi Jouni Punnonen, joka on se varsinainen Metsäteollisuuden edunvalvoja.”
“Tossa...tää on siis kokoomuslainen.”
Kookoomus, vasemmistoliitto, SDP - Metsäteollisuus eri kokoonpanoissa lobbasi asiaansa sekä yritystukiryhmän sisällä että yksityisesti.
MOT: “Ihalaista on myös käynyt Jouni Punnonen tapaamassa.”

Metsäteolllisuus RY:n Punnonen on vaihtanut työpaikkaa.

Etujärjestön toimitusjohtaja Timo Jaatinen kieltäytyy haastattelusta. Liiton energiavastaava, UPM:n Stefan Sundman on tehnyt saman jo aiemmin.

Kameran eteen löytyy pääekonomisti Maarit Lindtröm, joka osallistui Punnosen toteuttamaan operaatioon vain kevyesti.

MOT: “Hänellähän oli toimeksianto tietenkin, joka tuli Metsäteollisuudelta ja joka tuli Metsäteollisuuden jäsenyrityksiltä. Oliko se toimeksianto olla jarrumiehenä?”
Maarit Lindström, johtaja, Metsäteollisuus Ry:
“Toimeksianto on varmasti ollut kertoa se metsäteollisuudelle relevantti kanta keskeisissä teollisuus- ja energiapoliittisissa kysymyksissä.”

Toimeksianto onnistui niin hyvin, että osa poliitikoista pitää edelleen teollisuuden puheita omien tukiensa leikkauksista luotettavampina kuin asiaa tutkineen VATT:n.

MOT: “Kumpaa uskoit?”
Peter Östman (KD) kansanedustaja:
“No kyllä haluan vastata rehellisesti minä uskoin enemmän tässä tilanteessa yritysten ja elinkeinoelämän edustajia, koska niillä on kuitenkin kokemusta käytännössä että miten esim. vienti reagoi eri tilanteissa.”
Kaj Turunen (nyt. kok. ent. sin.) kansanedustaja:
“Että kyllähän VATT voi tehdä tutkimuksia ja monet muutkin voi tehdä tutkimuksia mutta siis käytännön totuus on se kuitenkin, ett jos ei oo kansainvälistä kilpailukykyä niin ei meillä oo kyllä sitte niin ku vienti ei vedä ja sitt me menetetään työpaikkoja tää on niin kun vaan tosiasia.”

Tapaan VATT:n tutkijan Marita Laukkasen uudestaan tänä syksynä.

Hän on seurannut kiistaa oman ryhmänsä tutkimustuloksista.

Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
“Tää työryhmä kuitenkin kuitenkin joutu kuulemaan paljon asiantuntijoita ja asiantuntijanimekkeellä kuultiin myös asianosaisia niin siinä tietenkin saattaa helposti mennä sekaisin tosiasiat ja edunvalvonnan tulkinnat.”

Taistelu 200 miljoonasta verotukieurosta ole ohi.

Ensimmäisessä erässä tutkimus osoitti,että veronmaksajan tuki ei tuonut Suomelle lisää vientiä tai työpaikkoja.

Seuraavaa erää varten tekeillä on valtioneuvoston kanslian rahoittama jatkotutkimus.

Laukkanen laskee parhaillaan tuoreemmalla aineistolla pitääkö tulos kutinsa.

Marita Laukkanen, tutkimusohjaaja, VATT:
“No ei tähänastisten tarkastelujen perusteella näytä siltä, että oltais kumoamassa nuo aikaisemmat tulokset.”

Työ on kesken, mutta sen tuloksia kammataan taas viimeistään seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Mauri Pekkarinen (kesk.) varapuhemies:
“Kyllähän se kauneusvirhe on, että hallituksen budjettiesityksessä täällä verolaissa sallitaan niin kuin fossiilisten polttoaineiden käytöstä niin kuin ylimääräinen palautus ja samaan aikaan saman hallituksen esityksessä täällä kielletään energiantuotannossa kivihiilen käyttö. Että kyllä tää pitää korjata ennen pitkää ilman muuta.”

Lauri Ihalaisen mukaan myös SDP:llä on haluja kajota nimenomaan teollisuuden fossiilisten verotukiin ensi hallituskaudella.

Lauri Ihalainen (SDP) kansanedustaja:
“Koska mä luulen, että tää yhteiskunnallinen paine ja tavallaan tää argumentaatio joka ajassa on, tukee sitä. Ja nyt elinkeinoelämän ei kannattaisi jäädä tässä niin kuin vanhoihin asenteisiin.”

Nurmijärvellä fossiilisten polttoaineiden korvaaminen osin uudella teknologialla on tuonut selvää säästöä.

Erno Laukkarinen, toimitusjohtaja, Nurmitarhat Oy:
“Kustannukset energian osalta ovat tippuneet noin kahdeksaan prosenttiin liikevaihdosta.

Totta kai mitä vähemmän tuhlaat, sitä enemmän tienaat.”