Hyppää pääsisältöön

Vaarallista rakkautta – kertomuksia väkivallasta parisuhteissa

Millaista elämä on, kun läheinen lyö? Miten siitä voi selvitä ja mistä väkivallan uhri saa voimaa jatkaa elämäänsä? Tuhansissa suomalaisissa perheissä käytetään väkivaltaa, ja lyöjänä on yleensä mies, uhrina nainen. Artikkelissa olevissa ohjelmissa pohditaan, miksi ja milloin rakkaus muuttui hakkaamiseksi.

Vuonna 2014 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli lähes 7 000 uhria, joista 69 prosenttia oli naisia. Tilastokeskuksen mukaan kuitenkin niin avo- tai aviopuolisoiden välisessä väkivallassa nainen oli uhrina noin 80 prosentissa tapauksista.

Miksi joku lyö ja miten se vaikuttaa hänen uhriinsa? Voidaanko väkivaltaista henkilöä auttaa ja miten toimii viranomaisjärjestelmä uhrin kannalta? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia A-raportin Hakkaustarinoissa (1995), Mediakomppanian Vaarallisessa rakkaudessa (1993), radiodokumentissa Nurinkäännetty nainen (2014) ja Inhimillisessä tekijässä (2016) sekä Puheen Aamussa (2018).

Hakkaustarinoissa perehdytään parisuhteessa väkivaltaisten miesten kertomuksiin sekä tutustutaan Lyömättömään Linjaan, joka on lähisuhde- ja perheväkivaltaan erikoistunut toimintamuoto miehille. Ohjelmassa esitellään myös erityinen Jussi-projekti, jossa pureudutaan miesten harjoittamaan väkivaltaan ja sen syihin. Projektin työntekijä Matti Pennanen sanoo tavoitteena olevan se, että mies oppisi elämään itsensä kanssa niin, ettei hän käyttäisi enää väkivaltaa. Samalla pyritään myös tarjoamaan miehistä toveruutta toiselle miehelle vaikkapa saunomisen tai ulkoilun merkeissä, hän jatkaa.


Vaarallisessa rakkaudessa väkivallan uhrit kertovat, millaista väkivalta oli ja millaiset tilanteet johtivat väkivaltaan. Pelko uusista iskuista täytti lopulta elämän. Varuillaan olo ja toisen alituinen tulkinta vaikkapa eleistä ja äänensävyistä oli jokapäiväistä. Toisinaan oli oltava kotona kengät jalassa ja laukku pakattuna siltä varalta, että pääsisi väkivaltaa nopeasti pakoon, kuvailee Alice Havu elämäänsä väkivaltaisen miehen kanssa. Yleinen seuraus väkivallasta onkin tunne avuttomuudesta ja toivottomuudesta, jotka puolestaan voivat aiheuttaa masennusta.

Nurinkäännetty nainen käsittelee muun muassa häpeäntunnetta, joka aiheutui väkivallasta ja erityisesti siitä, miksi uhri jäi väkivaltaiseen suhteeseen. Todellisten kokemusten kautta pohditaan sitäkin, miksi väkivaltaisuuden merkkejä ei huomattu tai miksi uhri ei uskonut muiden kertomaa väkivallasta?

Inhimillisessä tekijässä (2016) pohditaanko muun muassa sitä, miten voi selvitä väkivaltaisesta parisuhteesta. Kulttuurivaikuttajanakin tunnettu Aiju von Schöneman kuvaa avioliittoaan väkivaltaisen miehen kanssa. Pienten lasten äitinä hän joutui ensin sairaalloisen mustasukkaisuuden kohteeksi ja lopulta raa'an fyysisen väkivallan kohteeksi ja se jätti häneen pysyviä jälkiä. Irtaantuminen oli vaikeaa, sillä ympäristön mielestä hän oli "hullu, jos jättää ylilääkäri-puolisonsa".


Puheen Aamun vieraana ollut kirjailija Laura Manninen kirjoitti parisuhdeväkivaltaa kuvaavan esikoisromaaninsa "Kaikki anteeksi" (2018) omien kokemustensa pohjalta. Hänen mukaansa viranomaisten suhtautumisessa parisuhdeväkivaltaan on paljon korjattavaa. Toisinaan poliisin suhtautuminen perheväkivaltaan voi uhrin näkökulmasta olla vähättelevää. Haasteita syntyy myös siitä, että Mannisen mukaan auttamisjärjestelmässä on ongelmia. Kuitenkin hän sai apua turvakotien avopalveluiden kautta.

Lähteet: Tilastokeskus: Rikos- ja pakkokeinotilasto; Väestöliitto: parisuhdeväkivalta; Mielenterveysseura: Väkivalta tuo pelon perheeseen

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.