Tee-eleganssia ja lannanluontia
Suomenruotsalaiset sisarukset pyörittävät yrityksiään sukutilallaan Savon sydänmailla
Anna Grotenfelt-Paunonen tarjoilee laatuteetä kartanomiljöössä TeaHouse of Wehmais -teehuoneella, toisella puolella pihaa Carin Grotenfelt luo lantaa ja huolehtii lypsylehmistä. Suomenruotsalaisilta savolaisilta ei uusia ideoita ja yritteliäisyyttä puutu.
– Tervetuloa, oletteko teelle tulossa?
Anna Grotenfelt-Paunonen tervehtii iloisesti päivän ensimmäisiä asiakkaita.
Tulijoita odottavat koristeelliset kukkatapetit, kristallikruunut ja pelakuut ikkunalaudoilla. Ympärillä avautuu vehreä maaseutu lehmälaitumineen.
Täällä Juvalla, Wehmaan kartanon pihapiirissä, vanhassa tallissa, sijaitsee Annan pitämä englantilaiseen teeperinteeseen keskittynyt teehuone sekä sisustus- ja herkkukauppa. Vastapäätä sitä on jykevä kivinavetta.
Navetassa töitään tekee Annan pikkusisko Carin Grotenfelt. Hän seuraa, kun lehmät jonottavat vuoroaan lypsykoneeseen aamulypsylle. Poikimakarsinassa hoippuu alle viikon ikäinen vasikka emänsä vieressä ja katselee uteliaana jonottajia.
Teehuone – rohkeasta ideasta paikalliseksi vetonaulaksi
Teehuoneen tarjoilija ojentaa asiakkaille noin sadan lajikkeen teemenut. Hän tarjoilee taiten haudutettua teetä posliinikupeista sekä tuoreita skonsseja, kermavaahtoa ja mansikkahilloa.
Suussasulavat skonssit ovat asiakkaiden suosikkeja. Ne tehdään salaisen reseptin mukaan ja niiden taikina sekoitetaan vasta, kun asiakas on tehnyt tilauksensa.
Punajakkuinen Anna juttelee iloisesti asiakkaiden ja työntekijöidensä kanssa. Teehuoneella riittää kesällä asiakkaita, kun mökille matkaavat haluavat saada vaihtelua lähellä kulkevan vitostien huoltoasemien antimille.
Kahdeksan vuotta sitten Annan ja Carinin äiti piti samassa tallirakennuksessa vaatekauppaa, jonka asiakkaat kaipasivat syötävää ja juotavaa ostosten teon lomassa.
Grotenfeltien perheessä on aina juotu teetä, ja niin idea teehuoneesta syntyi. Kahviloita Suomesta löytyi jo riittämiin.
– Näiden vuosien aikana kiinnostus teetä kohtaan on kasvanut ja asiakkaat ovat valmiita ajamaan pitkiäkin matkoja saadakseen kunnollista teetä. Suomessa ei saa vieläkään kaikkialla hyvää teetä, siihen ei satsata, Anna toteaa.
Tämä paikka on osa historiaamme, me kuulumme tänne.
Idearikas teesommelier
Wehmaan kartano on Grotenfeltien sukutila isän puolelta ja Annan ja Carinin synnyinkoti. Teehuone on kaukana suurimmista kaupungeista, mutta Anna ei pidä sitä ongelmana.
– Tottakai esimerkiksi Helsingissä olisi enemmän asiakkaita, mutta täällä tämä ympäristö ja maatila antavat kaikelle oman mausteensa. Olen aina ollut yritteliäs ja halunnut toimia yrittäjänä, nuorempana en vain tiennyt mitä se voisi olla.
Anna on toinen Suomen kahdesta virallisesta teesommelierista. Hän opiskeli kansainvälistä tutkintoa varten kolmen vuoden ajan, koska halusi lisätä tietämystään, jotta osaisi kertoa teestä paremmin asiakkailleen ja työntekijöilleen.
Koulutukseen kuului paljon teen maistelua ja eri teelaatujen tunnistusta. Teesommelierin pitää osata aistinvaraisesti tunnistaa, onko teelaji musta, vihreä, valkoinen, oolong, keltainen vai pu’er.
Koulutus antoi eväitä teen ja ruoan yhdistelyyn, sekä teestä valmistettujen ruokien ja leivonnaisten tekoon.
Anna järjestää teehuoneella teenmaistelu -tilaisuuksia, joissa voi maistella miltä maistuu vaikkapa vihreä jasmiinitee vuohenjuuston kanssa tai intialainen Assam-tee vaniljapannacottaan yhdistettynä.
Teen maailma vei mukanaan; tietoa ja osaamista voi lisätä loputtomiin. Anna opiskeleekin parhaillaan kokiksi, jotta hallitsisi paremmin myös ruokapuolen.
– Minulla on paljon ideoita ja niitä on kiva toteuttaa. Olen myös aika kärsimätön ja kyllästyn nopeasti. Tarvitsen aina uusia haasteita ja tavoitteita.
Olen isäntä, en emäntä.
Muotisuunnittelu vaihtui navettatöihin
Lehmät käyskentelevät laitumilla ja niittykukkien kukinta on kauneimmillaan. Lanta tuoksahtaa vienosti nenään, jossain jyrisee traktori.
Carin siivoaa navetassa karsinoita ja seurailee samalla lehmiä. Hän tarkkailee, onko joku lypsylehmistä tulossa kiimaan ja tarvitaanko siemennystä. Osa lehmistä jonottaa hyvässä järjestyksessä lypsyrobottiin, toiset makoilevat ja märehtivät.
Carinin työpäivät navetalla kuluvat lantaa luoden ja lehmiä ruokkien, mutta paljon aikaa vie myös suunnittelu: milloin pitää tilata siementäjä, mitkä lehmät ovat menossa umpeen, eli ovat tiineyden loppuvaiheessa, milloin vaihdetaan laitumia.
Elämä voisi olla aika erilaista, mikäli Carinin lapsuuden haave olisi toteutunut. 10-vuotiaana hän päätti, että hänestä tulee muotisuunnittelija ja opiskeli alaa myöhemmin vuoden verran Göteborgissa Ruotsissa.
Muodin maailma ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta. Oli eri asia suunnitella vaatteita itselleen, kuin tehdä niitä ammatikseen.
Kaukana kotoa asuessaan Carin tajusi, että kotitilalla Juvalla voisi olla oikeastaan ihan mukava työskennellä. Kun muut sisarukset eivät olleet kiinnostuneita jatkamaan vanhempien maatilan pitoa, ryhtyi hän isännäksi.
– Olen isäntä, en emäntä. Ne ovat mielestäni kaksi eri ammattia, Carin toteaa.
– Voisin nähdä itseni myös toisenlaisessa elämässä, mutta viihdyn täällä tosi hyvin. Työstäni puolet liittyy suunnitteluun, analysointiin ja toiminnan kehittämiseen ja se on todella kiinnostavaa. On myös hienoa nähdä oman työnsä tulokset.
Hyvinvoiva lehmä on myös tuottava
Lypsyrobotti valvoo maidon laatua ja ilmoittaa, että yhden lehmän maito pitää tarkistaa. Carin lypsää lehmänvetimistä maitoa neljän lokeron astiaan, jota kutsutaan lettupannuksi. Hän tarkistaa maidon ensin silmämääräisesti ja kaataa siihen sitten ainetta, joka sakeuttaa maidon, jos eläin on sairas.
– Terve lehmä, Carin toteaa tyytyväisenä.
Jos lehmä sairastuu, se yrittää piilotella kipuaan. Lehmät ovat saaliseläimiä ja tietävät, että petoeläimet pyrkivät löytämään lauman heikoimman saalistaessaan. Carin on oppinut lukemaan lehmiään ja näkemään niistä ovatko ne tyytyväisiä.
– Minulle on tärkeää, että eläimet joita hoidan, elävät mahdollisimman stressittömästi. Uskon myös vakaasti siihen, että mitä paremmin eläimet voivat, sitä enemmän maitoa minulle tulee tankkiin ja sitä pienemmillä kustannuksilla pystyn maidon tuottamaan.
“Tämä paikka on osa historiaamme” – suomenruotsalaisia savolaisia
Grotenfeltit tulivat Savoon jo 1600-luvulla. Suvun kantaisä, sotatantereilla kunnostautunut Nils Groth asettui silloin Joroisille ja hänet aateloitiin nimellä Grotenfelt.
Ruotsin vallan aikana Savoon asettui muutenkin paljon upseereita ja aatelisia Rantasalmella toimivan Haapaniemen kadettikoulun ja läheisen Venäjän rajan vuoksi. Savossa oli yli 150 kartanoa.
1700-luvulla Wehmaan kartanon paikalla toimi kuninkaan ratsutila, rustholli. Se ylläpiti hevosta ja miestä armeijalle ja sai kuninkaalta vapautuksen veroista. Grotenfelt-suvun omistukseen kartano siirtyi vuonna 1795.
Eversti Carl Herman Grotenfelt osti tilan ja vietti sotien jälkeen elämänsä loppuajan hoitamalla sitä. Nykyinen isäntä Carin on järjestyksessä seitsemäs.
Suomenruotsalaiset aateliset ovat kotonaan Etelä-Savossa.
– Tämä paikka on osa historiaamme, me kuulumme tänne. Ei täällä kukaan hämmästele, vaikka puhun ruotsia kylällä, Carin kertoo.
Pääskyset syöksähtevät pihan yllä ja juhannusruusut ovat jo lakastumassa, vaikka juhannukseen on vielä viikko.
Kuvausryhmämme pyynnöstä Anna ja Carin istahtavat kuistille nautiskelemaan teecocktailit.
– Tätä ei kyllä yleensä tapahdu, ainakaan näin keskellä päivää, kun työt ovat vielä kesken, nauraa Anna.
Vapaa-aikanakin sisarukset viettävät toki aikaa yhdessä, käyvät elokuvissa ja samoilla illalliskutsuilla.
– Sisarina olemme samaan aikaan hyvin erilaisia ja hyvin samanlaisia. Minä olen jääräpäisempi ja Anna tarkempi, mutta samaa analyyttistä ajattelua käytämme koko ajan työssämme, Carin pohtii.
– Riitaa meille tulee tuskin koskaan, elämäni aikana muistan vain että kahdesti olisimme toisillemme kunnolla suuttuneet. Ja sekin meni saman tien ohi, kun asiat käytiin läpi.
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
Kaisa Kumpula
Yle