Hyppää pääsisältöön

Tee-eleganssia ja lannanluontia

Suomenruotsalaiset sisarukset pyörittävät yrityksiään sukutilallaan Savon sydänmailla


Anna Grotenfelt-Paunonen tarjoilee laatuteetä kartanomiljöössä TeaHouse of Wehmais -teehuoneella, toisella puolella pihaa Carin Grotenfelt luo lantaa ja huolehtii lypsylehmistä. Suomenruotsalaisilta savolaisilta ei uusia ideoita ja yritteliäisyyttä puutu.

Grafiikkaa: sininen viiva, vasemmalla höyryävä kuppi
Grafiikkaa: sininen viiva, vasemmalla höyryävä kuppi

Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla
Banneri jossa teksti Egenland-matkakohde Klikkaa tästä niin näet kaikki kohteet kartalla kartat,egenland_karta
Anna Grotenfelt-Paunonen tarjottimen kanssa teehuoneellaan Vehmaan kartanolla Juvalla.
Anna Grotenfelt-Paunonen tarjottimen kanssa teehuoneellaan Vehmaan kartanolla Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,Vehmaa (Juva),kartano,tarjoilu,Teekulttuuri,egenland_juva

– Tervetuloa, oletteko teelle tulossa?

Anna Grotenfelt-Paunonen tervehtii iloisesti päivän ensimmäisiä asiakkaita.

Tulijoita odottavat koristeelliset kukkatapetit, kristallikruunut ja pelakuut ikkunalaudoilla. Ympärillä avautuu vehreä maaseutu lehmälaitumineen.

Täällä Juvalla, Wehmaan kartanon pihapiirissä, vanhassa tallissa, sijaitsee Annan pitämä englantilaiseen teeperinteeseen keskittynyt teehuone sekä sisustus- ja herkkukauppa. Vastapäätä sitä on jykevä kivinavetta.

Navetassa töitään tekee Annan pikkusisko Carin Grotenfelt. Hän seuraa, kun lehmät jonottavat vuoroaan lypsykoneeseen aamulypsylle. Poikimakarsinassa hoippuu alle viikon ikäinen vasikka emänsä vieressä ja katselee uteliaana jonottajia.

Carin Grotenfelt tekee töitä navetassa lehmien keskellä.
Carin Grotenfelt tekee töitä navetassa lehmien keskellä. Kuva: Yle / Rasmus Tåg lehmä,navetta,luomutilat,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva

Lehmiä kesälaitumella Vehmaan kartanolla Juvalla.
Lehmiä kesälaitumella Vehmaan kartanolla Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula lehmä,laitumet,laiduntaminen,maatilat,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva

Teehuone – rohkeasta ideasta paikalliseksi vetonaulaksi

Teehuoneen tarjoilija ojentaa asiakkaille noin sadan lajikkeen teemenut. Hän tarjoilee taiten haudutettua teetä posliinikupeista sekä tuoreita skonsseja, kermavaahtoa ja mansikkahilloa.

Suussasulavat skonssit ovat asiakkaiden suosikkeja. Ne tehdään salaisen reseptin mukaan ja niiden taikina sekoitetaan vasta, kun asiakas on tehnyt tilauksensa.

Punajakkuinen Anna juttelee iloisesti asiakkaiden ja työntekijöidensä kanssa. Teehuoneella riittää kesällä asiakkaita, kun mökille matkaavat haluavat saada vaihtelua lähellä kulkevan vitostien huoltoasemien antimille.

Pelargonioita ikkunalaudalla Vehmaan kartanon teehuoneella.
Pelargonioita ikkunalaudalla Vehmaan kartanon teehuoneella. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Ikkuna,pelargonit,Teehuone,tee,Vehmaa (Juva),kartanot,Juva,egenland_juva
Anna Grotenfelt-Paunonen ja tarjoilijat työskentelevät Wehmaan kartanon teehuoneella.
Teehuoneella työskenteli kesällä 10 kesätyöntekijää vakituisen väen lisäksi. Anna Grotenfelt-Paunonen ja tarjoilijat työskentelevät Wehmaan kartanon teehuoneella. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,tarjoilijat,Vehmaa (Juva),Juva,kartanot,egenland_juva
Vehmaan kartanon teehuoneen sisustusta, hevosteemainen tapetti seinällä.
Teehuone koostuu erillisistä huoneista, tämä on sisustettu hevosteeman mukaan. Vehmaan kartanon teehuoneen sisustusta, hevosteemainen tapetti seinällä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,Pöytä,sisustus,tapetit,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva
Kyltti, jossa lukee "Ladies" kukkatapetoidulla seinällä.
Kyltti, jossa lukee "Ladies" kukkatapetoidulla seinällä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,sisustus,kyltit,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva

Kahdeksan vuotta sitten Annan ja Carinin äiti piti samassa tallirakennuksessa vaatekauppaa, jonka asiakkaat kaipasivat syötävää ja juotavaa ostosten teon lomassa.

Grotenfeltien perheessä on aina juotu teetä, ja niin idea teehuoneesta syntyi. Kahviloita Suomesta löytyi jo riittämiin.

– Näiden vuosien aikana kiinnostus teetä kohtaan on kasvanut ja asiakkaat ovat valmiita ajamaan pitkiäkin matkoja saadakseen kunnollista teetä. Suomessa ei saa vieläkään kaikkialla hyvää teetä, siihen ei satsata, Anna toteaa.

Tämä paikka on osa historiaamme, me kuulumme tänne.― Carin Grotenfelt

Idearikas teesommelier

Wehmaan kartano on Grotenfeltien sukutila isän puolelta ja Annan ja Carinin synnyinkoti. Teehuone on kaukana suurimmista kaupungeista, mutta Anna ei pidä sitä ongelmana.

– Tottakai esimerkiksi Helsingissä olisi enemmän asiakkaita, mutta täällä tämä ympäristö ja maatila antavat kaikelle oman mausteensa. Olen aina ollut yritteliäs ja halunnut toimia yrittäjänä, nuorempana en vain tiennyt mitä se voisi olla.

Pieniä ruoka-annoksia tarjottimella Vehmaan kartanon teehuoneella.
Pieniä ruoka-annoksia teemaistelua varten. Pieniä ruoka-annoksia tarjottimella Vehmaan kartanon teehuoneella. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula tarjotin,ruokakulttuuri,Teehuone,tee,Vehmaa (Juva),Juva,Ruoka-annokset,egenland_juva
Anna Grotelfelt-Paunonen pitää Hannamari Hoikkalalle ja Nicke Aldénille tee-maistelutilaisuutta, jossa eri teelaatuja yhdistetään niihin sopiviin ruokiin.
Egenlandin juontajat Hannamari Hoikkala ja Nicke Aldén teemaistelussa. Anna Grotelfelt-Paunonen pitää Hannamari Hoikkalalle ja Nicke Aldénille tee-maistelutilaisuutta, jossa eri teelaatuja yhdistetään niihin sopiviin ruokiin. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,Teekulttuuri,Vehmaa (Juva),Juva,Ruoan maistelu,Nicke Aldén
Valkoista teetä nimeltään "Lust & Fägring" purkissa Vehmaan kartanon teehuoneella.
Eri teelajeja ja sekoituksia on noin sata. Valkoista teetä nimeltään "Lust & Fägring" purkissa Vehmaan kartanon teehuoneella. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula tee,Teehuone,Vehmaa (Juva),Juva,Valkoinen tee,egenland_juva

Anna on toinen Suomen kahdesta virallisesta teesommelierista. Hän opiskeli kansainvälistä tutkintoa varten kolmen vuoden ajan, koska halusi lisätä tietämystään, jotta osaisi kertoa teestä paremmin asiakkailleen ja työntekijöilleen.

Koulutukseen kuului paljon teen maistelua ja eri teelaatujen tunnistusta. Teesommelierin pitää osata aistinvaraisesti tunnistaa, onko teelaji musta, vihreä, valkoinen, oolong, keltainen vai pu’er.

Koulutus antoi eväitä teen ja ruoan yhdistelyyn, sekä teestä valmistettujen ruokien ja leivonnaisten tekoon.

Anna järjestää teehuoneella teenmaistelu -tilaisuuksia, joissa voi maistella miltä maistuu vaikkapa vihreä jasmiinitee vuohenjuuston kanssa tai intialainen Assam-tee vaniljapannacottaan yhdistettynä.

Teen maailma vei mukanaan; tietämistä ja osaamista voi lisätä loputtomiin. Anna opiskeleekin parhaillaan kokiksi, jotta hallitsisi paremmin myös ruokapuolen.

– Minulla on paljon ideoita ja niitä on kiva toteuttaa. Olen myös aika kärsimätön ja kyllästyn nopeasti. Tarvitsen aina uusia haasteita ja tavoitteita.

Olen isäntä, en emäntä.― Carin Grotenfelt

Muotisuunnittelu vaihtui navettatöihin

Lehmät käyskentelevät laitumilla ja niittykukkien kukinta on kauneimmillaan. Lanta tuoksahtaa vienosti nenään, jossain jyrisee traktori.

Carin siivoaa navetassa karsinoita ja seurailee samalla lehmiä. Hän tarkkailee, onko joku lypsylehmistä tulossa kiimaan ja tarvitaanko siemennystä. Osa lehmistä jonottaa hyvässä järjestyksessä lypsyrobottiin, toiset makoilevat ja märehtivät.

Carinin työpäivät navetalla kuluvat lantaa luoden ja lehmiä ruokkien, mutta paljon aikaa vie myös suunnittelu: milloin pitää tilata siementäjä, mitkä lehmät ovat menossa umpeen, eli ovat tiineyden loppuvaiheessa, milloin vaihdetaan laitumia.

Elämä voisi olla aika erilaista, mikäli Carinin lapsuuden haave olisi toteutunut. 10-vuotiaana hän päätti, että hänestä tulee muotisuunnittelija ja opiskeli alaa myöhemmin vuoden verran Göteborgissa Ruotsissa.

Muodin maailma ei kuitenkaan tuntunut ihan omalta. Oli eri asia suunnitella vaatteita itselleen, kuin tehdä niitä ammatikseen.

Kaukana kotoa asuessaan Carin tajusi, että kotitilalla Juvalla voisi olla oikeastaan ihan mukava työskennellä. Kun muut sisarukset eivät olleet kiinnostuneita jatkamaan vanhempien maatilan pitoa, ryhtyi hän isännäksi.

– Olen isäntä, en emäntä. Ne ovat mielestäni kaksi eri ammattia, Carin toteaa.

– Voisin nähdä itseni myös toisenlaisessa elämässä, mutta viihdyn täällä tosi hyvin. Työstäni puolet liittyy suunnitteluun, analysointiin ja toiminnan kehittämiseen ja se on todella kiinnostavaa. On myös hienoa nähdä oman työnsä tulokset.

Carin Grotenfelt painelee lypsyrobotin näyttöä navetassa luomutilallaan Juvalla.
Lypsyrobotti hoitaa lypsyhommat. Carin Grotenfelt painelee lypsyrobotin näyttöä navetassa luomutilallaan Juvalla. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Lypsyrobotti,navetta,lehmät,Vehmaa (Juva),Juva,luomutilat,egenland_juva
Carin Grotelfelt pitää kädessään astiaa, jossa on lehmän maitoa. Toisessa kädessä hänella on pullo. Taustalla lehmä lypsyrobotissa.
Carin tarkistaa maidosta, onko lehmä terve. Carin Grotelfelt pitää kädessään astiaa, jossa on lehmän maitoa. Toisessa kädessä hänella on pullo. Taustalla lehmä lypsyrobotissa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg lehmä,navetta,maito,maatilat,maatalousyrittäjät,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva
Noin viikon vanha mustavalkoinen vasikka katselee korvat hörössä emänsä vieressä navetassa.
Utelias vastasyntynyt. Noin viikon vanha mustavalkoinen vasikka katselee korvat hörössä emänsä vieressä navetassa. Kuva: Yle / Rasmus Tåg Vasikka,lehmä,navetta,maatilat,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva
Carin Grotenfelt luo lantaa navetassa lehmän vieressä luomumaitotilallaan Juvalla.
Wehmaan kartano tuottaa luomumaitoa sekä viljelee luomuviljaa ja -öljykasveja. Navetassa on noin 60 lypsävää lehmää, joiden maito myydään jalostettavaksi Juustoportti Oy:lle. Carin Grotenfelt luo lantaa navetassa lehmän vieressä luomumaitotilallaan Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula lehmä,navetta,luomutilat,Vehmaa (Juva),Juva,egenland_juva

Hyvinvoiva lehmä on myös tuottava

Lypsyrobotti valvoo maidon laatua ja ilmoittaa, että yhden lehmän maito pitää tarkistaa. Carin lypsää lehmänvetimistä maitoa neljän lokeron astiaan, jota kutsutaan lettupannuksi. Hän tarkistaa maidon ensin silmämääräisesti ja kaataa siihen sitten ainetta, joka sakeuttaa maidon, jos eläin on sairas.

– Terve lehmä, Carin toteaa tyytyväisenä.

Jos lehmä sairastuu, se yrittää piilotella kipuaan. Lehmät ovat saaliseläimiä ja tietävät, että petoeläimet pyrkivät löytämään lauman heikoimman saalistaessaan. Carin on oppinut lukemaan lehmiään ja näkemään niistä ovatko ne tyytyväisiä.

– Minulle on tärkeää, että eläimet joita hoidan, elävät mahdollisimman stressittömästi. Uskon myös vakaasti siihen, että mitä paremmin eläimet voivat, sitä enemmän maitoa minulle tulee tankkiin ja sitä pienemmillä kustannuksilla pystyn maidon tuottamaan.

Kaksi ihmistä kurkistaa sisälle Navetan ovesta Vehmaan kartanon tilalla Juvalla.
Teehuoneen asiakkaat voivat halutessaan kurkistaa navettaan. Suoraan oven edessä sijaitsee lypsyrobotti. Kaksi ihmistä kurkistaa sisälle Navetan ovesta Vehmaan kartanon tilalla Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Vehmaa (Juva),kartanot,navetta,luomutilat,Juva,egenland_juva

“Tämä paikka on osa historiaamme” – suomenruotsalaisia savolaisia

Grotenfeltit tulivat Savoon jo 1600-luvulla. Suvun kantaisä, sotatantereilla kunnostautunut Nils Groth asettui silloin Joroisille ja hänet aateloitiin nimellä Grotenfelt.

Ruotsin vallan aikana Savoon asettui muutenkin paljon upseereita ja aatelisia Rantasalmella toimivan Haapaniemen kadettikoulun ja läheisen Venäjän rajan vuoksi. Savossa oli yli 150 kartanoa.

1700-luvulla Wehmaan kartanon paikalla toimi kuninkaan ratsutila, rustholli. Se ylläpiti hevosta ja miestä armeijalle ja sai kuninkaalta vapautuksen veroista. Grotenfelt-suvun omistukseen kartano siirtyi vuonna 1795.

Eversti Carl Herman Grotenfelt osti tilan ja vietti sotien jälkeen elämänsä loppuajan hoitamalla sitä. Nykyinen isäntä Carin on järjestyksessä seitsemäs.

Suomenruotsalaiset aateliset ovat kotonaan Etelä-Savossa.

– Tämä paikka on osa historiaamme, me kuulumme tänne. Ei täällä kukaan hämmästele, vaikka puhun ruotsia kylällä, Carin kertoo.

Asiakkaita pöydän ääressä teehuoneella Wehmaan kartanolla Juvalla.
Piritta, Elias ja Eemeli Salo kävivät ensimmäistä kertaa teehuoneella. Asiakkaita pöydän ääressä teehuoneella Wehmaan kartanolla Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,Vehmaa (Juva),tee,asiakkaat,Juva,egenland_juva
Asiakkaita teehuoneen edustalla Wehmaan kartanolla Juvalla.
Aino ja Bengt Sandström toivat ystävänsä Rosamunde ja Pertti Erhiön tutustumaan teehuoneeseen ja Wehmaan kartanon miljööseen. Asiakkaita teehuoneen edustalla Wehmaan kartanolla Juvalla. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,asiakkaat,Vehmaa (Juva),Juva,kartanot,eläkeläiset,egenland_juva
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä
Grafiikkaa: sininen viiva, keskellä sinisiä lehtiä

Pääskyset syöksähtevät pihan yllä ja juhannusruusut ovat jo lakastumassa, vaikka juhannukseen on vielä viikko.

Kuvausryhmämme pyynnöstä Anna ja Carin istahtavat kuistille nautiskelemaan teecocktailit.

– Tätä ei kyllä yleensä tapahdu, ainakaan näin keskellä päivää, kun työt ovat vielä kesken, nauraa Anna.

Vapaa-aikanakin sisarukset viettävät toki aikaa yhdessä, käyvät elokuvissa ja samoilla illalliskutsuilla.

– Sisarina olemme samaan aikaan hyvin erilaisia ja hyvin samanlaisia. Minä olen jääräpäisempi ja Anna tarkempi, mutta samaa analyyttistä ajattelua käytämme koko ajan työssämme, Carin pohtii.

– Riitaa meille tulee tuskin koskaan, elämäni aikana muistan vain että kahdesti olisimme toisillemme kunnolla suuttuneet. Ja sekin meni saman tien ohi, kun asiat käytiin läpi.

Anna Grotenfelt Paunonen kaataa teetä viinilaseihin teenmaistelu-tilaisuudessa.
Anna Grotenfelt Paunonen kaataa teetä viinilaseihin teenmaistelu-tilaisuudessa. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Teehuone,tee,Teekulttuuri,Vehmaa (Juva),Juva,kartanot,Ruoan maistelu,egenland_juva
Luomutilan pitäjä Carin Grotenfelt seisoo lehmälaitumen edustalla kesällä.
Luomutilan pitäjä Carin Grotenfelt seisoo lehmälaitumen edustalla kesällä. Kuva: Yle / Kaisa Kumpula Vehmaa (Juva),luomutilat,lehmä,laitumet,Juva,egenland_juva
Suomen kartta, jossa Juva merkittynä.
Karttaa klikkaamalla pääset karttaan, jossa ovat kaikki Egenland-kohteet. Suomen kartta, jossa Juva merkittynä. Kuva: Yle kartat,Juva,egenland_juva

Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä

  • Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
  • Tähän mennessä yleisö on lähettänyt yli 2700 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitaan kiinnostavimmat.
  • Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
  • Egenlandin ensimmäinen ja toinen kausi on esitetty Yle Teema & Fem -kanavalla 2018–19. Kaikki tv-jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
  • Kolmas kausi tulossa – kuvaukset jatkuvat vuonna 2019! Lähetä vihjeesi tällä sivulla!