Hyppää pääsisältöön

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalonkysymys – tutki, kuka päästöistä oikeastaan on vastuussa

Pääkuva juttuun - päästölähteitä
Pääkuva juttuun - päästölähteitä Kuva: Gapminder/Seppo Heikkinen ilmastonmuutos,päästöt (ympäristövaikutukset),hiilidioksidi

Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti syksyllä 2018 nosti ilmastonmuutoksen polttavaksi puheenaiheeksi. Raportin sanoma on karu: päästötavoitteita on entisestään kiristettävä. Siinä meillä suomalaisillakin on oma osamme tehtävänä, sillä päästömme henkeä kohti ovat yllättävän korkeat.

IPPC:n raportin mukaan maapallon lämpeneminen täytyy rajata 1,5 asteeseen – ei kahteen asteeseen, mikä oli aikaisemmin tavoitteena. Maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä tarkoittavat kuitenkin yli kolmen asteen lämpenemistä.

Ihmiskunta on tullut siis käännekohtaansa. Nyt on aika siirtyä puheista tekoihin. Miten tähän pulmalliseen tilanteeseen on päädytty? Ja kenellä loppujen lopuksi on vastuu päästöjen pienentämisestä?

Ilmastopaneelin IPCC:n raportti

  • Pariisin ilmastosopimuksessa sovittiin, että maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajaamaan tällä vuosisadalla selvästi alle kahden asteen esiteolliseen aikaan verrattuna ja tavoitellen 1,5 astetta.
  • YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC arvioi tuoreessa suurraportissaan, että kahden asteen lämpeneminen pahentaisi rajusti ilmastonmuutoksen seurauksia ja riskejä 1,5 asteeseen verrattuna. Tässä muutamia esimerkkejä:
    – Veden puutteesta kärsisi tuplasti enemmän ihmisiä.
    – Satoja miljoonia ihmisiä enemmän altistuisi köyhyydelle erityisesti kehitysmaissa.
    – 10 miljoonaa ihmistä enemmän kärsisi merenpinnan nousun aiheuttamista riskeistä.
  • Yksityiskohtaista tietoa tavoitteiden eroista löytyy mm. brittiläisen ilmastonmuutokseen erikoistuneen verkkomedian CarbonBriefin sivuilta.

  • Tavoitteeseen pääseminen vaatii nopeita, kauaskantoisia ja ennätyksellisiä päästöleikkauksia. Maailmanlaajuiset nettopäästöt täytyisi pudottaa nollaan noin vuoteen 2050 mennessä. Tämä on siis 20 vuotta aiemmin kuin kahden asteen lämpenemisskenaariossa.
  • Suomen kaltaisten vauraiden teollisuusmaiden täytyisi käytännössä nollata omat päästönsä jo selvästi tätä ennen.
  • Maailman maiden tämänhetkiset lupaukset päästövähennyksistä tarkoittavat yli kolmen asteen lämpenemistä.

Hiilidioksidipäästöjen historiaa

Ihmisen aiheuttamien päästöjen historiassa on neljä vaihetta:

Ensimmäisenä on vaihe ennen teollista vallankumousta, jolloin pääasiallisia energialähteitä olivat tuuli- ja vesivoima.

Toinen vaihe käynnistyi 1700- ja 1800-lukujen taitteen teollisen vallankumouksen saattelemana. Höyrykoneen polttoaineen kivihiilen myötä ihmiskunta oppi valjastamaan fossiiliset polttoaineet käyttöönsä ja hiilidioksidipäästöt kasvoivat. Pitkään päästöjen kasvu oli kuitenkin hyvin hidasta. Selvä hyppäys ylöspäin tapahtui 1800-luvun loppupuolella, kun nopeasti kasvava Yhdysvallat alkoi teollistua ja öljy valjastettiin energialähteeksi.

Kolmas selkeä vaihe alkoi toisen maailmansodan jälkeen, kun jälleenrakennuksen myötä päästöt kiihtyivät etenkin länsimaissa ja Neuvostoliitossa.

Neljäs taitekohta sattuu 2000-luvun vaihteeseen, jonka jälkeen kehittyvien talouksien, etenkin Kiinan ja Intian päästöt ovat kasvaneet rajusti.

Maapallon hiilidioksidipäästöt
Kolme vaihetta maapallon vuotuisten hiilidioksidipäästöjen kasvussa Lähde:CDIAC Maapallon hiilidioksidipäästöt Kuva: Gapminder/Seppo Heikkinen hiilidioksidi,ilmastonmuutos,päästöt (ympäristövaikutukset)

Mitkä ovat suurimmat päästömaat tällä hetkellä?

Kaavio esittää siis päästöjen kehittymisen koko maapallon tasolla. Saadaksemme tarkemman kuvan päästöjen kasvusta on kuitenkin mielenkiintoista tutkia päästöjen kasvua maittain. Seuraava video näyttää päästöjen historian 1800-luvun alusta näihin päiviin saakka selostettuna. Kaavio on piirretty käyttämällä ruotsalaisen Hans Roslingin perustaman Gapminderin tietokantaa ja datavisualisointityökaluja.


Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Video kertoo, että 1800-luvun alussa päästökartalla alkavat erottua ensimmäisinä teollistuneet Länsi-Euroopan maat, etunenässä Iso-Britannia. 1800-luvun puolessa välissä Yhdysvaltojen päästöt nousevat ja 1800-luvun lopussa Yhdysvallat kiilaa jo Iso-Britannian ja Saksan ohi suurimmaksi päästömaaksi. 1920-30–luvuilla myös Aasian maat Japani, Intia ja Kiina alkavat hieman erottua kartalla.

Viisikymmentäluvun lopulla Neuvostoliitto nousee Yhdysvaltojen jälkeen suurimmaksi päästömaaksi. 1970-luvulla Kiinan päästöt alkavat kasvaa ja vuosikymmenen puolivälissä Kiina ohittaa jo Saksan ja 1990-luvulla Venäjän. 2000-luvulla Kiinan päästöjen kasvu vain kiihtyy. Tällä hetkellä suurimmat päästöjä tupruttavat maat ovat Kiina, Yhdysvallat, Intia, Venäjä, Japani ja Saksa.

Vielä täsmällisemmin suurimpien päästömaiden väliset erot näkyvät seuraavasta kaaviosta. Kuten nähdään, Kiinan vuotuiset hiilidioksidipäästöt ilmakehään ovat tällä hetkellä selvästi maailman suurimmat. Yhdysvaltoihin verrattuna Kiinan päästöt ovat lähes kaksinkertaiset. Kaiken kaikkiaan taulukon viiden suurimman maan päästöt kattavat yli 60 % koko maapallon päästöistä.

Hiilidioksidipäästöt maittain
Hiilidioksidipäästöt maittain (1000 tonnia). Kiina on tällä hetkellä suurin päästömaa. Lähde:CDIAC Hiilidioksidipäästöt maittain Kuva: Gapminder Hiilidioksidipäästöt
Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Mitä Kiinassa tapahtui vuosituhannen vaihteessa?

Kiinan päästöt ovat kasvaneet voimakkaasti tällä vuosituhannella. Kasvua selittää Kiinan kiivas talouskasvu: bruttokansantuote kasvoi siellä koko 2000-luvun noin 10 prosenttia vuosittain. Talouskasvu ja hiilipohjainen energian tuotanto ovat kulkeneet Kiinassa käsi kädessä ja ne ovat kolminkertaistaneet Kiinan hiilidioksidipäästöt tällä vuosituhannella.

Nyt Kiinassa on kuitenkin herätty voimakkaasti ilmastonmuutokseen ja päästöjen vähentämiseen, kertoo projektijohtaja Janne Peljo Sitran Ilmastoratkaisuista.

– Sähköinen liikenne Kiinassa on kasvanut, siellä on esimerkiksi sähköbusseja eniten maailmassa. Samoin rakentamisen energiatehokkuus on kasvanut. Myös pienhiukkaspäästöt ovat olleet ongelma ja esimerkiksi maaseudun fossiilipohjaisia keittoliesiä on vaihdettu vähäpäästöisempiin sähköllä toimiviin malleihin. Teollisuudessa on tosi isoja energiatehokkuusohjelmia, esimerkiksi Top 10 000 -ohjelma, johon osallistuu Kiinan 10 000 suurinta teollisuusyritystä. Vesivoimaa on lisätty ja etenkin Pohjois-Kiinassa on otettu käyttöön kaukolämpöä,

Lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa.― Debra Roberts IPCC

Seuraako Intia Kiinan tietä?

Myös Intian päästöt ovat kasvaneet voimakkaasti. Maapallon hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta onkin oleellista, mitä juuri Intiassa tapahtuu tulevaisuudessa.

– Intia on globaalisti merkittävä. Uskon kuitenkin optimistisesti, että Intia ei tule seuraamaan Kiinan polkua päästöjen kehityksessä. Talous ei tule siellä olemaan niin voimakkaasti fossiiliseen energiaan perustuvaa. Siellä on investoitu aurinkovoimaan, ja aurinkovoiman kustannukset ovat laskeneet merkittävästi. Se on päiväntasaajan molemmin puolin jo kilpailukykyisin energiamuoto.

Kiina on siis ylivoimaisesti suurin päästömaa tällä hetkellä. Voimmeko siis syyttää ilmastonmuutoksesta nimenomaan kiinalaisia? Otetaanpa kuitenkin asiaan toinen – historiallinen – näkökulma, ennen kuin heristämme sormea sinnepäin.

Mitkä ovat suurimmat tupruttajat historian kuluessa?

Nyt tulemme ns. hiilibudjetin käsitteeseen. Sillä tarkoitetaan hiilidioksidipäästöjen määrää, jonka voimme vielä päästää ilmakehään ja samalla rajoittaa lämpenemisen jonkun tietyn rajan, esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen rajan alle. Hiilibudjetin kannalta ei ole väliä, milloin päästöt ovat tapahtuneet: päästöt 100 vuotta sitten, päästöt nyt ja päästöt 100 vuoden kuluttua syövät yhtä ja samaa hiilibudjettia.

Tarkastellaanpa siis kaikkia historian saatossa ilmastoa pilanneita eli ns. kumulatiivisia päästöjä, jotka jo ovat tätä globaalia hiilibudjettia syöneet.

Kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt
Kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt (tonnia). Yhdysvallat on suurin päästömaa historian saatossa.Lähde:CDIAC. Kumulatiiviset hiilidioksidipäästöt Kuva: Gapminder hiilidioksidi,päästöt (aine)
Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Nyt iso kuva muuttuu: vaikka Kiina päästää hiilidioksidia ilmaan tällä hetkellä eniten, niin aikojen saatossa selvä ykkönen on kuitenkin Yhdysvallat. Sen päästöt ovat olleet yhteensä kaksinkertaiset Kiinaan verrattuna. Yhdysvaltojen perässä tulevat Kiina, Venäjä, Saksa, Iso-Britannia ja Japani. Merkittävää on, että ne kaikki ovat historian aikana käyttäneet globaalia hiilibudjettia enemmän kuin väestöltään valtava Intia.

Katsotaanpa seuraavalta videolta, miten kumulatiiviset päästöt ovat historian mittaan kehittyneet.


Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Kartasta näemme, että Pohjois-Amerikka, Länsi-Eurooppa ja Kaakkois-Aasia ovat historian aikana aiheuttaneet huomattavasti enemmän päästöjä kuin Etelä-Amerikka ja Afrikka.

Syyllisen löytäminen ei olekaan ihan yksinkertaista. Pitäisikö syyttävän sormen osoittaa niitä kohti, jotka ovat tähän mennessä eniten tuprutelleet päästöjä ilmakehään vai niitä, joiden päästöt ovat suurimmat juuri nyt? Eli kärjistäen: kumpi on suurempi syntipukki, Kiina vai Yhdysvallat?

Tässäkään ei ole koko totuus. Otetaan mukaan vielä yksi näkökulma.

Ketkä tuottavat päästöjä henkeä kohti eniten?

Molemmat edelliset lähtökohdat ovat meille suomalaisille turvallisia, koska olemme niin pieni maa. Jos viisi suurinta maata vastaa 60 prosentista maailman päästöistä, niin onko Suomen päästöillä enää merkitystä? Ne kun ovat vain 0,14 prosenttia maailman kokonaispäästöistä.

Entäpä jos katsotaankin päästöjä henkeä kohti? Olemmeko me suomalaiset edelleen yhtä pulmusia? Mitkä maat silloin ovat suurimpia syntisiä?

Suurimmat päästömaat henkeä kohden
Hiilidioksidipäästöt henkeä kohti (tonnia per henki). Öljyntuottajamaat kärjessä. Suurimmat päästömaat henkeä kohden Kuva: Gapminder ilmastonmuutos,hiilidioksidi,päästöt (ympäristövaikutukset)
Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Huomaamme, että listan kärjessä on Lähi-idän öljyntuottajamaita ja vasta kymmenennen sijan kieppeiltä alkaa löytyä suuria teollisuusmaita. Jos tarkastellaan isompia maita ja Suomen verrokkimaita, niin Yhdysvallat on listalla korkealla, samoin Australia, Kanada, Viro ja Venäjä. Myös Etelä-Koreassa, Norjassa ja Japanissa hiilidioksidipäästöt ovat henkeä kohti korkealla.

Suomikin löytyy listalta kohtuullisen korkealta: sijalta 27. Suomi onkin paljon korkeammalla kuin vaikkapa Ruotsi, joka on sijalla 65. Suomen ja Ruotsin eroja tarkastelemme myöhemmin.

– Öljyntuottajamaat ovat kärjessä, koska tuotannosta tulee päästöjä. Jos öljykentillä ei ole metaanin talteenottoa, niin päästöt sitä poltettaessa ovat suuret. Sen takia Venäjällä ja Lähi-idän öljyntuottajamaissa päästöt on suuria, kun taas esimerkiksi Norjassa metaani otetaan pitkälti talteen. Monessa öljyntuotantomaassa maassa öljyä käytetään myös suruttomasti, kertoo Janne Peljo Sitrasta.

– Norjan korkeaa sijoitusta selittää se, että öljytuotannon päästöt näkyvät silti päästöissä. Siellä on vaikeat maantieteelliset olot ja liikenteen päästöt ovat korkeat: Norjassa on paljon maan sisäistä lentoliikennettä ja perinteisesti paljon isokokoisia autoja. Nyt siellä panostetaan kuitenkin voimakkaasti sähköautoihin.

Sama näkyy, jos tarkastellaan tarkastellaan asiaa kartasta. Mitä suurempi pallo kartalla on, sen suuremmat ovat päästöt per henki.

Maapallon hiilidioksidipäästöt per henki kartalla
Hiilidioksidipäästöt per henki. Lähde CDIAC Maapallon hiilidioksidipäästöt per henki kartalla Kuva: Gapminder/Seppo Heikkinen päästöt (ympäristövaikutukset),ilmasto,hiilidioksidi
Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Suurten päästöjen alueina erottuvat Euroopan ja Pohjois-Amerikan lisäksi Lähi-Idän öjyntuottajamaat ja Kauko-Idän maat. Kuten kumulatiivisissakin päästöissä, Afrikan ja Etelä-Amerikan päästöt henkeä kohti ovat vielä suhteellisen pieniä.

Nyt alkaa jo kuumottaa. Vaikka meidän suomalaisten päästöt ovat siis 0,14 prosenttia maailman kokonaispäästöistä, niin pitäisikö meidänkin katsoa peiliin? Olemme kuitenkin listalla korkealla ja lempiverrokkiamme Ruotsia paljon pahempi. Unohdetaan kuitnekin vastuukysymys hetkeksi ja tarkastellaan, mistä päästöjen kasvu voisi johtua.

Päästöjen ja talouskasvun yhteys – mitä rikkaampi maa sen suuremmat päästöt

Kun tarkastelemme hiilidioksidipäästöjen ja kansantuotteen välistä kytköstä, huomaamme, että niillä on selvä yhteys. Mitä rikkaampia maat ovat – eli mitä enemmän oikealla ne ovat alla olevassa kaaviossa – niin sen suuremmat päästöt per henki ovat, ja sitä korkeammalla niiden pallukka on. Tällaista yhteyttä kutsutaan positiiviseksi korrelaatioksi.

Hiilidioksidipäästöjen ja rikkauden yhteys
Bruttokansantuotteen/hlo ja hiilidioksidipäästöjen/henki yhteys. Lähde:CDIAC ja Maailmanpankki Hiilidioksidipäästöjen ja rikkauden yhteys Kuva: Gapminder/Seppo Heikkinen päästöt (ympäristövaikutukset),ilmastonmuutos,hiilidioksidi
Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Mielenkiintoisia ovat yleisestä riippuvuudesta poikkeavat maat kaavion vasemmassa yläreunassa ja oikeassa alareunassa.

Alareunassa vihreällä on merkitty Ruotsi ja Sveitsi. Ne ovat esimerkkejä rikkaista maista, joissa on suhteelliset pienet päästöt henkeä kohti. Sveitsin sijoitusta selittää se, että siellä on hyvin korkean lisäarvon aloja, kuten lääketeollisuus, kelloteollisuus ja erittäin vahva finanssisektori. Ruotsista puhutaan tarkemmin seuraavassa kappaleessa.

Viivan yläpuolelta taas löytyy maita, joissa päästöt ovat suuret, vaikka elintaso ei ole kovin korkea. Tällaisia ovat esimerkiksi punaisella merkityt Kiina ja Venäjä. Niissä on paljon fossiilista energiaa käyttävää teollisuutta ja Venäjällä lisäksi öljyntuotantoa.

– Päästöjen ja talouden yhteyden irtikytkennässä yksi tekijä on ollut siirtyminen paljon raaka-ainetta käyttävästä teollisesta tuotannosta korkean lisäarvon palvelutalouteen. Myös digitalisaatio ja siirtyminen puhtaampaan teknologiaan tarjoavat suuria mahdollisuuksia. Kiertotalous resurssien ja raaka-aineiden käyttöä tehostamalla parantaa talouskasvua vähemmällä luonnonvarojen käytöllä, kertoo Janne Peljo Sitrasta.

Usein puhutaan, että Suomi ja Ruotsi ovat hyvin samanlaisia maita. Oikeasti niiden taloudet ovat hyvin erilaisia.

Mutta entäpä sitten Suomi - ja se Ruotsi?

Kuten edellä jo kävi ilmi, meillä on paljon suuremmat päästöt henkeä kohti kuin Ruotsissa, vaikka Ruotsin bruttokansantuote henkeä kohti on korkeampi kuin meillä. Yleissääntöhän oli, että mitä suurempi bruttokansantuote, sen suuremmat päästöt ovat henkeä kohti. Miksi Suomessa silti on isommat päästöt? Seuraava video selvittää tilannetta.

Jos haluat tarkastella edellistä kaaviota lähemmin, niin se löytyy Gapminderin sivuilta.

Kun verrataan Suomen ja Ruotsin päästöjä henkeä kohti, huomataan, että Ruotsin päästöt olivat aina 70-luvulle saakka korkeammat – sen jälkeen Suomi meni ohi.

– Käännekohtana oli energiakriisi 70-luvun alussa. Suomen trendi on ollut sen jälkeen ylöspäin, mutta Ruotsi lähti alaspäin. Siellä öljykriisi herätti fossiilihuolen, silloin tosin enemmän talous- kuin ilmastomielessä.

Monesti ajattelemme, että Suomen ja Ruotsin taloudet ovat samankaltaisia. Janne Peljo on kuitenkin eri mieltä.

– Suomi on huomattavasti materiaali-intensiivisempi kuin Ruotsi. Suomessa on metsä- ja konepajateollisuutta, kun taas Ruotsissa teollisuus on esimerkiksi autoteollisuutta. Ruotsi on myös teollisuuden arvoketjussa usein suomalaisten yläpuolella. Ruotsissa merkittävä osa taloudesta on voimakkaan lisäarvon palveluja, kuten tietotaloutta sekä brändättyjä kuluttajatuotteita ja siellä on myös vahva finanssisektori. Toisaalta osaltaan Ruotsin päästöt ovat myös siirtyneet muualle, kun tuotantoa siirretty halvempiin maihin, esimerkkeinä tästä ovat vaikka IKEA ja Hennes & Mauritz, kertoo Janne Peljo Sitrasta.

Kenellä sitten on vastuu päästöjen pienentämisestä?

Kuten edellä on käynyt jo ilmi, hiilidioksidipäästöjä voidaan tarkastella monella tavalla. Samalla vastuu ilmastonmuutoksesta on helppo sysätä jollekin muulle. Vastuun pakoilu ei kuitenkaan enää käy, sillä tieteellisten arvioiden mukaan (mm. Carbon Brief) globaalista hiilibudjetista on nykyisillä päästöillä ja 1,5 asteen lämpenemistavoitteella jäljellä enää vain joitain vuosia tai parhaimmassakin tapauksessa alle kaksikymmentä vuotta.

– Kaikilla on vastuu päästöjen pienentämisestä. Kyselytutkimuksissa suuri osa suomalaisista on sitä mieltä, että päästöjä tulee vähentää, mutta kun kysytään, kenen pitäisi vähentää päästöjä, niin vastaukset hajaantuvat. Yleensä kaikki muut mainitaan vastuullisiksi ennen kuin minä itse. Eli siinä on se kysymys, että miksi juuri minun pitäisi tehdä jotakin?

Sitran ilmastoratkaisujen projektijohtaja Janne Peljolla on suomalaisten osuudesta selvä mielipide:

– Väite siitä, että Suomen päästöillä ei ole merkitystä, koska ne ovat vain 0,14 prosenttia maailman päästöistä, ei ole kestävällä pohjalla. Samalla tavallahan voitaisiin ottaa vaikka Intiasta jonkin 5 miljoonan asukkaan kaupungin päästöt ja sanoa, ettei niillä ole mitään merkitystä. Eli kaikkien pitää tehdä oma osansa ja päästövähennykset kannattaa tehdä siellä, missä se on kustannustehokkainta. Esimerkiksi päästökauppa EU:n sisällä on kustannustehokas keino vähentää päästöjä, samoin maiden sisällä pitäisi tehdä päästöleikkaukset mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Rykande skorstenar vid ett kraftverk i USA.
Rykande skorstenar vid ett kraftverk i USA. Kuva: Mostphotos ilmastonmuutos,Päästö,savukaasut
Suomen pitäisi käytännössä olla hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä

Vastuu on siis myös Suomella

Päästöjen vähentämisvastuusta suomalaisten on siis turha yrittää luikerrella irti, vaikka maapallon mittakaavassa päästömme ovatkin pieniä. Toki paljon on jo tehtykin: Suomi on onnistunut vähentämään päästöjä 21 prosenttia vuoden 1990 tasosta, mutta Pariisiin sopimuksen 1,5 asteen lämpenemistavoitteeseen se ei vielä riitä.

– Pariisin tavoitteeseen päästäkseen Suomen pitäisi vähentää päästöjä vuoden 1990 tasosta 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 70-90 prosenttia vuoteen 2035 mennessä. Eli Suomen pitäisi käytännössä olla lähes hiilineutraali 2030-luvun puoliväliin mennessä. Helppoa se ei tule olemaan. Sitran ja McKinseyn selvitys ohjaa yllättävänkin voimakkaasti sähköautoihin eli tärkeää on liikenteen päästöjen vähentäminen.

Myös tuulivoiman rooli on tulevaisuudessa yhä merkittävämpi.

– Tuulivoima alkaa olla halvin sähkötuotannon muoto ja vuoteen 2030 mennessä se on vesivoimaa lukuunottamatta ylivoimainen verrattuna muihin. Tarvitaan sekä puhdasta teknologiaa että isompia toimia päästöjen vähentämiseksi – mutta vaihtoehto niille olisi paljon kalliimpi.

Vastuu on myös meillä jokaisella

Emme toki voi sysätä vastuuta pelkästään valtiovallalle, ja odottaa siltä toimenpiteitä päästöjen pienentämiseksi. Meistä jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa päästöjen vähentämiseen. Mitä enemmän kulutamme tavaraa, sitä enemmän niiden tuottaminen ja kuljettaminen aiheuttavat päästöjä – joko Suomessa tai ulkomailla, vaikkapa Kiinassa. Päästäksesi ensiksi kartalle millainen kuluttaja olet, voit arvioida omat päästösi valtioneuvoston päästölaskurilla.

Hyviä vinkkejä päästöjen pienentämiseksi löytyy esimerkiksi Yle Oppimisen kiertotalousartikkelista ja Yle Uutisten jutusta 7 vinkkiä – Näin teet päästövähennyksiä itse. Voit myös tehdä testin, jolla selviää mikä on sinun tyylisi pelastaa maapallo.

Kerro näkemyksesi - kuka sinun mielestäsi on vastuussa päästöjen vähentämisestä?

Kerro mielipiteesi allaolevassa kyselyssä. Samalla näet mitä muut vastanneet ajattelevat. Voit myös kertoa mielipiteesi tarkemmin allaolevassa kommenttikentässä.

Kommentit