Hyppää pääsisältöön

Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

Ohjaaja Toini Vuoristo radiostudiossa mikrofonin ääressä 1968.
Toini Vuoristo Ylen radiostudiossa ja mikrofonin ääressä vuonna 1968 kuvattuna. Ohjaaja Toini Vuoristo radiostudiossa mikrofonin ääressä 1968. Kuva: Yle/Håkan Sandblom Toini Vuoristo,Yle Elävä arkisto

Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

Tarinaniskijä kotiäitinä toimineesta Vuoristosta tuli jälkikasvunsa ansiosta. Vuoristo alkoi nimittäin keksiä omia tarinoita lapsilleen osaksi näiden iltarutiineja. Mielikuvituksellisiin tarinoihinsa Vuoristo ammensi aiheita ja hahmoja suoraan omasta elämästään sekä tuttavapiiristään. Lopullisen muotonsa karaktäärit saivat iltasatuina. Kun aviomies Aapeli Vuoristo kuuli vaimonsa lennokkaita ja hyvin rakennettuja tarinoita, kehotti hän tätä kirjoittamaan luomuksensa talteen.

Toini Vuoriston ensimmäinen satu, Pyppelis-Pyppelis 507, julkaistiin vuonna 1958. Peikkoperheen sukuperinteitä ja peikkometsän elämänmenoa esitellyt tarina kääntyi myös seitsenosaiseksi radiokuunnelmaksi vuonna 1963. Pyppelis-peikon tarina jäi Vuoriston ainoaksi alkujaan satukirjaksi kirjoitetuksi saduksi. Muun tuotantonsa Vuoristo käsikirjoitti joko televisioon tai radioon.

Satukaruselli -radio-ohjelman poppoota studiossa 1966. Ohjelmassa esiintyviä lapsia sekä Satukarusellikoira Mosse Murina. Porukan keskellä Toini Vuoristo.
Satukaruselli-ohjelman poppoota radiostudiossa vuonna 1966. Kuvassa ohjelmassa esiintyviä lapsia sekä Mosse Murina. Porukan keskellä Toini Vuoristo. Satukaruselli -radio-ohjelman poppoota studiossa 1966. Ohjelmassa esiintyviä lapsia sekä Satukarusellikoira Mosse Murina. Porukan keskellä Toini Vuoristo. Kuva: Yle/Håkan Sandblom Yle Elävä arkisto,Toini Vuoristo

Yleisradiolla Vuoristo toimi vuodesta 1959 suositun Satukaruselli-lastenohjelman käsikirjoittajana ja toimittajana. Sarjassa kuultiin jaksoittain vaihtuvaa lapsijoukkoa, jotka saapuivat studioon kertomaan omia satujaan muiden kuultaviksi. Mukana karusellissa pyöri myös erityinen satukarusellikoira Mosse Murina.

Satukarusellin ohessa Vuoristo sovitti sekä käsikirjoitti monia kansansatuja ja satuklassikoita kuunnelmiksi yhteistyössä Lasten Radion tuottaja-ohjaaja Lea Pennasen kanssa.

Näistä harvemmin kuulluista satusovituksista on julkaistu Areenaan pysyvästi kuultaviksi: Liisa Ihmemaassa, Lumikki ja seitsemän kääpiötä, Prinsessa Ruusunen, Tuhkimo ja Bambi.

Rakastetuin ja tunnetuin Vuoriston luomuksista on kuitenkin Noita Nokinenä. Näyttelijä Marja Korhosen esittämän Noidan seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Kaikkiaan Nokinenän toilailuja seurattiin 77 tarinan verran vuosina 1967–1985.

Kuuntele Noita Nokinenää Areenassa

Kuuntele Noita Nokinenää Areenassa

"Voi tikkerperi!" Näin huudahtaa rakastettu ja hieman pelätty kiukkupussi Noita Nokinenä. Kaikkien aikojen kuuluisin kotimainen noita on ystävineen liihotellut Yleisradion radioaalloilla jo vuosikymmenten ajan. Noitavuoren Kuusimetsässä saattaa kajahtaa surra purra murraa, taikapussi hurraa!...

Vuoristo loi käsikirjoittajan uraa televisionkin puolella. Ei tosin Yleisradiossa vaan Mainostelevisiossa. Kotirouvan kirjoittama Naapurilähiö oli yksi 1970-luvun suosituimmista koko perheen tv-sarjoista. Parhaimmilaan sarja keräsi 2,5 miljoonaa katsojaa. Naapurilähiötä seurasivat vielä Vuoriston niin ikään käsikirjoittamat ja Mainostelevision tuottamat Koivuharju- ja Rauhanranta 12 -sarjat.

Toini Vuoristo päätti kirjoitusuransa 1980-luvulla jäädessään eläkkeelle. Hänen mittavan työnsä tuloksena syntyi yli tuhat tv-käsikirjoitusta ja kuunnelmaa, lukemattomia satusovituksia sekä lastennäytelmiä.

Yleisradion Radio 2:n lasten- ja varhaisnuorten ohjelmien toimituspäällikkö Lea Pennanen sekä kirjailija Toini Vuoristo onnittelivat toisiaan neljännesvuosisadan mittaisesta yhteistyöstä 1982.
Radion lasten- ja varhaisnuorten ohjelmien toimituspäällikkö Lea Pennanen sekä kirjailija Toini Vuoristo onnittelivat toisiaan neljännesvuosisadan mittaisesta yhteistyöstä 1982. Yleisradion Radio 2:n lasten- ja varhaisnuorten ohjelmien toimituspäällikkö Lea Pennanen sekä kirjailija Toini Vuoristo onnittelivat toisiaan neljännesvuosisadan mittaisesta yhteistyöstä 1982. Kuva: Yle/Leif Öster Lea Pennanen,Toini Vuoristo,Yle Elävä arkisto
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.