Hyppää pääsisältöön

Emme ymmärrä eläinten kieltä

Simpanssi ja nainen irvistävät iloisesti, apinan käsi naisen niskassa
Simpanssi ja nainen irvistävät iloisesti, apinan käsi naisen niskassa Kuva: Yann Arthus-bertrand/ARDEA/All Over Press simpanssi,nauru,Gambia

Käsitys ihmisen ylivertaisuudesta muuhun luomakuntaan nähden murenee sitä mukaa, kun tutkimus osoittaa eläinten ajattelun ja tunne-elämän paljon monipuolisemmaksi kuin olemme aiemmin uskoneet.

Aivojen koko tai kädellisyys eivät korreloikaan älykkyyttä. Tai ainakin se riippuu siitä miten älykkyys määritellään. Monet eläimet ovat taitavia ongelmanratkaisijoita. Kyky muodostaa sanoja ei todista ihmisen ymmärryksen ainutlaatuisuudesta. Vuorovaikutusta voi olla monenlaista, ilmaisun ei tarvitse sisältää sanoja.

Edes tietoisuus ei ole enää ihmisen erityisominaisuus. Ainakin nisäkkäät ja linnut ovat tietoisia olemassaolostaan. Se on todistettu peilikokeen avulla. Todennäköisesti tietoisten eläinten joukko tulee laajenemaan tutkimuksen myötä, ja ihmisen kuninkuus lajien joukossa on yhä kyseenalaisempi.

Mustekala leikkii rubikin kuutiolla
Mustekala leikkii rubikin kuutiolla Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press mustekalat,Rubikin kuutio

Ihminen haluaa ymmärtää eläimiä, tai ainakin saada ne tottelemaan itseään. Moni eläin ymmärtää ihmisen antamia käskyjä ja ihmisen tavaroille ja tehtäville antamia nimiä. Harvempi ihminen on yrittänyt ymmärtää eläinten käyttämää kieltä. Hevoskuiskaajat pyrkivät lukemaan eläimen sanantonta kommunikointia. Eläimen asentoa, eleitä ja käyttäytymistä seuraamalla voi ymmärtää sen tunne-elämää ja saavuttaa hyvän vuorovaikutteisen kontaktin.

Gaucho Martin Hardoy, hevoskuiskaaja irvistelee hevosen kanssa
Gaucho Martin Hardoy, hevoskuiskaaja irvistelee hevosen kanssa Kuva: Christopher Pillitz / Alamy / All Over Press Hevoskuiskaaja,Gauzo Martin Hardoy

Omat kissani ovat oppineet ymmärtämään monia sanoja, vaikka tottelevaisuudesta ei voida puhua niiden kohdalla. Eräällä kissallani oli hyvin persoonallisia tapoja, se esimerkiksi kehräsi oma-aloitteisesti nuorimman lapseni uneen joka ilta. Huomasin, että sillä oli erilaisia äänteitä erilaisiin tilanteisiin. Se tuli muun muassa kertomaan meille tyttären nukahtamisesta äännähdyksellä, jota se käytti vain tässä tilanteessa. Joskus kävi mielessä, että tämä kissa osasi enemmän ihmisen kieltä, kuin me sen.

Eläimet voidaan opettaa kommunikoimaan ihmisten kielellä, jos niiltä ei odoteta puhekykyä. 1960-luvun lopulla Allen ja Beatrice Gardner kohauttivat tiedemaailmaa raportoimalla Washoe-simpanssista, joka oppi yli 150 viittomakielen viittomaa ja keskusteli niiden avulla hoitajiensa kanssa. Myöhemmin on selvinnyt, että kaikki isot ihmisapinat pystyvät samaan.

Irene Pepperberg näyttää Alex-papukaijalle laatikkoa, jossa on sininen ja vihreä muovimuna
Irene Pepperberg näyttää Alex-papukaijalle laatikkoa, jossa on sininen ja vihreä muovimuna Kuva: Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press Irene Pepperberg,Harmaapapukaija

Papukaijat oppivat tuottamaan puheen kaltaisia ääniä. Niillä on taipumus matkia kaikkia ympärillään kuuluvia kiinnostavia ääniä. Pitkään oletettiin, etteivät ne ymmärrä toistamiaan sanoja. Irene Pepperberg opetti viime vuosisadan lopulla harmaapapukaija Alexille sataviisikymmentä englannin kielen sanaa. Alex pystyi niiden avulla keskustelemaan hoitajiensa kanssa. Se pystyi pyynnöstä valitsemaan isosta kasasta esineet, jotka oli määritelty jopa kolmen ominaisuuden mukaan esimerkiksi punaiset, nahasta tehdyt tähdet.

Korkeasaaren eläintenhoitaja Jonne Stenroth kertoo Aristoteleen kantapää -ohjelmassa papukaijojen käyttäytymisestä. Hänellä on kotonaan kaksi harmaapapukaijaa, jotka osaavat yhdistää sanat oikeisiin tilanteisiin. Ne esimerkiksi toivottavat iltaisin oikeaan aikaan hyvät yöt, mutta tarkoittaako se, että ne ymmärtävät käyttämiensä sanojen merkityksen? Ymmärrämmekö me ihmiset aina?

Kesämökillä olen kuunnellut miten eri lintulajit tuntuvat keskustelevan sujuvasti keskenään. Harakat, varikset ja naakat raakkuvat puissaan vuorotellen, aivan kuin ne kommentoisivat meidän ihmisten toimia omana pitämällään pihamaalla. Se lienee mielikuvitusta, mutta varislinnut, erityisesti korpit, ovat sangen älykkäitä. Ne leikkivät ja huvittelevat, osaavat valmistaa ja käyttää erilaisia työkaluja ja niiden keskenään käyttämä laaja sanavarasto sisältää ilmaisuja moniin eri tilanteisiin.

Korppi kivellä
Korppi kivellä Kuva: Yle / Risto Salovaara korppi

Monien eläinten jälkeläiset oppivat lajinmukaisen kielen vanhemmiltaan tai laumassa, aivan samoin kuin ihmislapset. Eläinten äänien merkityssisältöä on toistaiseksi tutkittu vähän. Osaa ei ole edes tiedetty olevan olemassakaan, koska ne ovat liian korkeita tai matalia ihmiskorvalle. Johtava norsunaaras antaa laumalleen ohjeita ja valaat kommunikoivat keskenään pitkien matkojen takaa. Niillä on jokaisella oma laulunsa, josta yksilöt voidaan tunnistaa, ja sen lisäksi yhteisiä kappaleita, joita veisataan kokoontumisissa.

Valastutkija katselee veneen kannelta, kuinka valas ui ohi
Valastutkija katselee veneen kannelta, kuinka valas ui ohi Kuva: Christopher Swann/Splashdowndirect/REX/All Over Press Kalifornia,Sinivalas

Ihmisen kannattaisi käyttää kiistämätöntä älykkyyttään elämän monimuotoisuuden turvaamiseen maapallolla. Muut lajit eivät ole täällä meitä varten. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri