Hyppää pääsisältöön

Tältä kuulostaa linnunlaulujen TOP10 – listahitiksi pääsee kehnommallakin lauluäänellä

Metso sammaleiden ja jäkälien metsässä
Ne, jotka ovat päässeet kuulemaan metson soitimen, haluavat kuulla sen uudestaan. Metso sammaleiden ja jäkälien metsässä Kuva: Yle/Pentti Kallinen metso

Jo 40 vuoden ikään ehtinyt Yle Radio Suomen Linnunlaulujen toivekonsertti listasi toivotuimmat laulunsa. Ratkaisevaa ei ole kaunis ääni vaan se, millaisen muiston laulu herättää.

Linnunlaulu tuo kevään ja kesän valon talven hiljaiseen pimeyteen

Onnittelut nelikymppiselle Linnunlaulujen toivekonsertille! Vuosikymmenien myötä monien jouluperinteeksi muodostunut ohjelma kuullaan jälleen keskiviikkona 19.12. Yle Radio Suomessa heti klo 18 uutisten jälkeen.

Suorassa lähetyksessä on tarjolla paitsi lintujen laulua myös niihin liittyviä tarinoita. Ohjelman tekijöiden havainto on, että toivelaulujen kautta kuulijat usein haluavat palata johonkin tiettyyn muistoon.

– Monilla linnunlaulu liittyy johonkin kesämuistoon, mökkimuistoon tai se tuo mieleen jonkin asian lapsuudesta, sanoo ohjelman toimittaja Juha Laaksonen.

Myös erilaiset tunteet ovat läsnä toivotuissa linnunlauluissa. Ne voivat olla muistoja menetetyistä ympäristöistä tai kaipuuta kuulla vielä jonkin harvinaiseksi käyneen linnun laulu.

– Moni kokee onnea, nähdessään keväällä mustarastaan. Tähän fiilikseen halutaan talvella päästä kiinni.

Millaisia muistoja jonkun tietyn linnun laulu sinussa herättää? Jätä kommenttisi jutun loppuun.

Kuuntele linnunlaulujen TOP10

Listasimme, mitä lintuja radionkuuntelijat ovat usein toivoneet. Yhteistä linnuille on, että niillä on kuuluva ja selkeä ääni, joka tunnistetaan.

Toivekonsertin tuottajalle Asko Hauta-aholle viime vuosien kestohitti on selvä.

– Se on mustarastas. Se on yleistynyt lintu, ja ruokinnan myötä se viihtyy pihoilla ja tulee lähelle. Se voi laulaa talvellakin.

Laulutaidoistaan tunnettu satakieli oli aiempina vuosina toivotumpi kuin nykyään. Sen tuntee moni, sillä on kova ääni.

Juha Laaksonen pohtii, arvostetaanko satakieltä ehkä kuitenkin sen nimen perusteella.

– Todellisuudessahan se laulaa aika yksitotisesti.

Punarintakin ansaitsee paikkansa listalla. Se on taitava livertäjä, jonka moni on nähnyt pomppivan puutarhassa. Äänenä se on monelle tuntematon.

– Kerran joku toivoi punarintaa, kun oli lukenut, että se on yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista, mutta väitti ettei ollut koskaan kuullut ja olisi syytä oppia tuntemaan, muistelee Juha Laaksonen.

Helposti tunnistettava käen kukunta on suosittu kesän ääni.

Käki tuo monelle mieleen nuoruuden. Äänistä on laskettu tulevia ikävuosia ja nykyään moni pohtii, minne käet ovat kadonneet, kun ne ennen kukkuivat runsaammin.

Laulujoutsenen trumpettiääni tunnistetaan. Joutsenten paluuta tutulle lammelle odotetaan, ja onhan se yksi luonnonsuojelun symboleista.

Taantuman jälkeen yleistynyt ruisrääkkä tunnistetaan nykyään kiitettävän hyvin.

– Ruisrääkän lauluhan on tosi erikoinen, mutta juuri siksi sitä usein toivotaan, sanoo Asko Hauta-aho.

Kuikka on vesimaailman ja mökkiläisten ykköslintu.

– Kesäöinä tyynellä järvellä se on monien mielestä kesän kaunein ääni. Se on myös yksi Luontoiltojen suosituimmista lajeista, sanoo Juha Laaksonen.

Kuovi on peltolakeuksien lintu. Näyttävänä ja suurikokoisena lintuna se kiinnostaa ihmisiä vielä enemmän kuin kiuru, joka myös on hyvin tunnettu peltolintu.

Ne, jotka ovat päässeet kuulemaan metson soitimen, haluavat kuulla sen uudestaan.

– Metso on erämaiden vanha homenokka. Nykyään se on helpompi kuulla radiossa kuin luonnossa. Ukkometson puhinaa kuullessa tulee aina hyvälle tuulelle, sanoo Juha Laaksonen.

Suuri pöllö on aina kiinnostanut ihmisiä. Huuhkajan kumea huhuilu on vaikuttava.

– Se on yölintujen kuningas, sillä on tietty sankarimaine. Laji teki paluun mutta on taas vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten sitä kuuli enemmän.

Lähetä oma toiveesi Linnunlaulujen toivekonserttiin tällä lomakkeella tai soittamalla suoraan lähetykseen.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto