Hyppää pääsisältöön

Tältä kuulostaa linnunlaulujen TOP10 – listahitiksi pääsee kehnommallakin lauluäänellä

Metso sammaleiden ja jäkälien metsässä
Ne, jotka ovat päässeet kuulemaan metson soitimen, haluavat kuulla sen uudestaan. Metso sammaleiden ja jäkälien metsässä Kuva: Yle/Pentti Kallinen metso

Yle Radio Suomen "Linnunlaulujen toivekonsertissa" kuullaan sekä lintujen laulua että niihin liittyviä tarinoita. Kymmenen parhaan joukkoon on valikoitunut myös lintuja, joilla ei ehkä ole se kaikkein kaunein ääni, mutta laulu herättää muistoja.

Linnunlaulu tuo kevään ja kesän valon talven hiljaiseen pimeyteen

Linnunlaulujen toivekonsertissa kuullaan kerran vuodessa paitsi lintujen laulua myös niihin liittyviä tarinoita. Ohjelman tekijöiden havainto on, että toivelaulujen kautta kuulijat usein haluavat palata johonkin tiettyyn muistoon.

– Monilla linnunlaulu liittyy johonkin kesämuistoon, mökkimuistoon tai se tuo mieleen jonkin asian lapsuudesta, sanoo ohjelman toimittaja Juha Laaksonen.

Myös erilaiset tunteet ovat läsnä toivotuissa linnunlauluissa. Ne voivat olla muistoja menetetyistä ympäristöistä tai kaipuuta kuulla vielä jonkin harvinaiseksi käyneen linnun laulu.

– Moni kokee onnea, nähdessään keväällä mustarastaan. Tähän fiilikseen halutaan talvella päästä kiinni.

Suosituimmat eli linnunlaulujen TOP10

Ohjelman tekijät listasivat, mitä lintuja radionkuuntelijat ovat usein toivoneet. Yhteistä linnuille on, että niillä on kuuluva ja selkeä ääni, joka tunnistetaan.

Toivekonsertin tuottajalle Asko Hauta-aholle viime vuosien kestohitti on selvä.

– Se on mustarastas. Se on yleistynyt lintu, ja ruokinnan myötä se viihtyy pihoilla ja tulee lähelle. Se voi laulaa talvellakin.

Laulutaidoistaan tunnettu satakieli oli aiempina vuosina toivotumpi kuin nykyään. Sen tunnistaa moni linnun kovasta äänestä.

Juha Laaksonen pohtii, arvostetaanko satakieltä ehkä kuitenkin sen nimen perusteella.

– Todellisuudessahan se laulaa aika yksitotisesti.

Punarintakin ansaitsee paikkansa listalla. Se on taitava livertäjä, jonka moni on nähnyt pomppivan puutarhassa. Äänenä se on monelle tuntematon.

– Kerran joku toivoi punarintaa, kun oli lukenut, että se on yksi Suomen yleisimmistä pesimälinnuista, mutta väitti ettei ollut koskaan kuullut ja olisi syytä oppia tuntemaan, muistelee Juha Laaksonen.

Helposti tunnistettava käen kukunta on suosittu kesän ääni.

Käki tuo monelle mieleen nuoruuden. Äänistä on laskettu tulevia ikävuosia, ja nykyään moni pohtii, minne käet ovat kadonneet, kun ne ennen kukkuivat runsaammin.

Laulujoutsenen trumpettiääni tunnistetaan hyvin. Joutsenten paluuta tutulle lammelle odotetaan, ja onhan joutsen yksi luonnonsuojelun symboleista.

Taantuman jälkeen yleistynyt ruisrääkkä tunnistetaan nykyään kiitettävän hyvin.

– Ruisrääkän lauluhan on tosi erikoinen, mutta juuri siksi sitä usein toivotaan, sanoo Asko Hauta-aho.

Kuikka on vesimaailman ja mökkiläisten ykköslintu.

– Kesäöinä tyynellä järvellä se on monien mielestä kesän kaunein ääni. Se on myös yksi Luontoiltojen suosituimmista lajeista, sanoo Juha Laaksonen.

Kuovi on peltolakeuksien lintu. Näyttävänä ja suurikokoisena lintuna se kiinnostaa ihmisiä vielä enemmän kuin kiuru, joka myös on hyvin tunnettu peltolintu.

Ne, jotka ovat päässeet kuulemaan metson soitimen, haluavat kuulla sen uudestaan.

– Metso on erämaiden vanha homenokka. Nykyään se on helpompi kuulla radiossa kuin luonnossa. Ukkometson puhinaa kuullessa tulee aina hyvälle tuulelle, sanoo Juha Laaksonen.

Suuri pöllö on aina kiinnostanut ihmisiä. Huuhkajan kumea huhuilu on vaikuttava.

– Se on yölintujen kuningas, sillä on tietty sankarimaine. Laji teki paluun mutta on taas vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten sitä kuuli enemmän.

Kuuntele Linnunlaulujen toivekonsertti 2019:

EDIT: Artikkeli päivitetty yleistekstiksi 20.02.2020/Tiina Jensen

Kommentit
  • Viisi tapaa pelastaa pörriäinen – valitse omasi ja merkkaa tekosi!

    Pölyttäjiä voi auttaa pihassa ja parvekkeella.

    Pölyttäjien määrä on vähentynyt uhkaavasti. Kimalaiset, mehiläiset ja muut pörriäiset tarvitsevat apuasi! Pelasta pörriäinen -kampanja kutsuu kaikki mukaan talkoisiin. Miten sinä haluat auttaa: kukkia, leikkaamaton nurmikko, hyönteishotelli vai myrkytön puutarha? Valitse, toteuta ja merkitse tekosi laskuriin.

  • Älä myrkytä pölyttäjiä hengiltä – luonto hoitaa puutarhan pikkutuholaiset

    Jätetään ötökkäpoliisin hommat luonnolle.

    Mikä onkaan ihanampaa kuin kesä ja kukkaset, mutta onko kotipuutarhurin pakko kestää ärsyttäviä kirvoja ja kaikenmaailman pörriäisiä? Kemialliset torjunta-aineet ovat helppo ratkaisu, mutta samalla karhunpalvelus pihan hyödyllisille pölyttäjille. Ne eivät kestä myrkkyjä, ja ovat koko maailmassa muutenkin hätää kärsimässä. Meidän ihmisten on autettava niitä – esimerkiksi antamalla luonnon torjua tuholaiset ihan itse.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto