Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Ihmiset uskovat somekupliin, mutta vain harva elää oikeasti sellaisessa

Neljä nuorta kännykät kädessä.
Neljä nuorta kännykät kädessä. Kuva: YLE / Shutterstock, kuvaaja DisobeyArt Kännykkä,nuoret

Filtterikuplista ja sosiaalisen median kaikukammioista tehty tutkimus paljastaa, että alituinen puhe kuplissa elämisestä on vahvasti liioiteltua. Todellisuudessa useimmat ihmiset näkevät myös omille mielipiteilleen vastakkaista sisältöä verkossa. Vain harvat elävät kuplissa, joihin yllättävä tai erilainen sisältö ei pääse tunkeutumaan. Tämän artikkelin voi myös kuunnella.


Ajatus sosiaalisen median luomista samanmielisten kuplista on niin laajalle levinnyt, että harva edes kyseenalaistaa sitä.

Kuplapuhe on lyönyt niin hyvin läpi, että on täysin tavanomaista tunnustaa itse elävänsä kuplassa. Moni esimerkiksi toteaa, että “omassa kuplassani” ei näkynyt jokin aihepiiri, kun taas toisesta keskusteltiin vilkkaasti.

Filtterikuplan käsitteen lanseerasi yhdysvaltalainen internetaktivisti ja hyvän mielen klikkijuttuja julkaisevan Upworthyn perustaja Eli Pariser vuonna 2011.

Jo aikaisemmin tutkija Cass Sunstein ennusti uuden viestintäteknologian luovan kaikukammioita, kun ihmiset alkavat valikoida itselleen mieluisia uutisia sen sijaan, että he altistuisivat painetun sanomalehden tapaiselle koosteelle, jossa on yllättävääkin sisältöä.

Akateeminen tutkimus näyttää osoittavan, että hyvin harvat ihmiset ovat jumittuneet sosiaalisen median kaikukammioihin.

Kaikukammioissa samanmieliset ihmiset vahvistavat kaikille tuttua sanomaa. Siitä seuraa, että heidän on helpompi kannattaa yhä kärjekkäämpiä näkemyksiä. Toteutuessaan kaikukammiot olisivat hyvin haitallisia demokraattiselle yhteiskunnalle.

Poliittinen keskustelu on monissa maissa kärjistynyt viime vuosina, ja sosiaalisen median syyttäminen on ollut houkuttelevan helppo selitys. Mutta onko syyte oikeutettu?

Akateeminen tutkimus näyttää itse asiassa osoittavan, että hyvin harvat ihmiset ovat jumittuneet sosiaalisen median kaikukammioihin.

Kasvattaa eroja, mutta ei piilota näkemyksiä

Tutkimustulokset ovat olleet keskenään ristiriitaisia. Toisaalta ihmisten on todettu mieluusti valikoivan omaan maailmankuvaansa sopivia uutislähteitä, toisaalta taas muitakaan näkemyksiä ei vältellä, kun mediaympäristö on monipuolinen.

Kahtalaisia tuloksia tarjosi myös laaja tutkimus, jossa käytiin läpi 50 000 käyttäjän verkkoselainten historiaa. Käyttäjät asuivat Yhdysvalloissa ja olivat aktiivisia verkkouutisten lukijoita.

Tutkimuksessa selvisi, että sosiaalisen median palveluiden ja hakukoneiden käyttö todella lisäsi ideologista etäisyyttä yksilöiden välillä. Toisaalta taas samat välineet toivat käyttäjien näkyville sellaista poliittista sisältöä, jota he eivät olisi itse valinneet.

Kolmas löydös samassa tutkimuksessa oli se, että valtaosa uutisista luettiin suoraan omien suosikkimedioiden kotisivuilta. (Tällainen sivusto on vaikkapa yle.fi tai nytimes.com.)

Näin ollen sosiaalisen median palveluiden ja hakukoneiden vaikutukset jäivät vähäisiksi.

Kaikukammioefektiä on liioiteltu

Vuonna 2018 julkaistussa tutkimuksessa tutkittiin kahta tuhatta brittiläistä internetin käyttäjää.

Tämän tutkimuksen mukaan politiikasta kiinnostuneet ja monipuolisesti mediaa käyttävät pystyvät enimmäkseen välttämään kaikukammiot.

Tutkijat moittivat aiempia kaikukammiotutkimuksia siitä, että ne keskittyvät tyypillisesti yhteen sosiaalisen median palveluun, kuten Twitteriin. Näissä tutkimuksissa ei oteta huomioon sitä, että useimmat ihmiset käyttävät muitakin mediapalveluita eivätkä saa kaikkea informaatiotaan vain yhdestä sosiaalisesta mediasta.

Tutkijoiden mukaan yleinen käsitys kaikukammioista on liioiteltu. The Conversation -sivuston artikkelissaan toinen tutkijoista, Oxford Internet Instituten Grant Blank, kutsuu käsitystä kaikukammioista myytiksi.

"Analyysimme mukaan ihmiset jumittuvat kaikukammioihin vain harvoin. Brittiläisistä nettiä käyttävistä aikuisista vain kahdeksan prosenttia on vaarassa jäädä kaikukammion vangiksi", Blank kirjoittaa.

Amsterdamin yliopiston tutkijat kävivät vuonna 2017 läpi filtterikuplista toistaiseksi tehdyn tutkimuksen ja tulivat siihen tulokseen, ettei kuplista ole tällä hetkellä syytä olla kovinkaan huolissaan. Niiden haitallisista vaikutuksista ei toistaiseksi ole juurikaan empiiristä näyttöä.

Tutkijoiden mukaan on silti tärkeää jatkaa keskustelua filtterikuplista, sillä sosiaalinen media – sen kummemmin kuin uutismediakaan – ei ole vielä kovin pitkällä sisältöjen personalisoinnissa, eli niiden räätälöinnissä henkilökohtaisten mieltymysten perusteella.

Pyrkimystä filtterikupliin ja kaikukammioihin on, ja sitä ajavat kaupalliset intressit.

Median valinta on tapa erottautua ja kuulua

Loppuvuodesta 2018 julkaistun tutkimuskatsauksen mukaan median kulutuksesta on tullut tapa erottautua ja korostaa omaa poliittista identiteettiä. Amerikkalaiset kertoivat kyselytutkimuksissa seuraavansa tiettyjä uutisvälineitä, vaikka he todellisuudessa joko a) lukivat useita eri poliittisia näkökantoja edustavia välineitä tai b) eivät lukeneet politiikan uutisia juuri lainkaan.

Tästä ei tietenkään sovi vetää yhtäläisyysmerkkejä Suomeen, sillä täkäläinen mediaympäristö on hyvin erilainen kuin Yhdysvalloissa. Suurimmat ja merkittävimmät suomalaiset uutisvälineet ovat puoluepoliittisesti sitoutumattomia, toisin kuin Yhdysvalloissa.

Ylipäätään valtaosa filtterikuplia koskevasta tutkimukssesta koskee Yhdysvaltoja, joten tuloksia voi olla hankala soveltaa maihin, joissa on monipuoluejärjestelmä.

Yhdysvalloista tulee kuitenkin paljon kiinnostavaa tutkimusta, joka voi auttaa selittämään, miksi maa on niin jakautunut. Demokraattien ja republikaanien äänestäjät suhtautuvat myös vastakkaisin tavoin seuraamaansa mediaan: demokraattien luottamus mediaan on Trumpin valtakauden aikana kohonnut merkittävästi ja republikaanien taas laskenut.

Kuplat ovat olemassa, mutta harva jumittuu niihin

Edellä kuvattu ei tarkoita sitä, etteikö filtterikuplia olisi lainkaan olemassa. Kyllä niitä on.

On esimerkiksi totta, että monien verkkopalveluiden suosittelualgoritmit toimivat niin, että ne näyttävät käyttäjälle sellaista sisältöä, mistä hän on aiemmin pitänyt. Tämä saattaa johtaa mielipiteiden kärjistymiseen.

Facebookin ja Youtuben algoritmien on lukemattomia kertoja osoitettu ohjaavan ihmisiä yhä äärimmäisempien mielipidesisältöjen äärelle.

Silti vaikuttaa vahvasti siltä, että valtaosa ihmisistä ei käytä internetiä sosiaalisen median algoritmien vankina. Kuplapuhe on vahvasti liioiteltua.

Voi olla myös niin, että sosiaalisesta mediasta tulee luettua uutisia laajemmin kuin kuvittelemmekaan.

Oxfordin yliopistossa vuonna 2017 tehdyssä tutkimuksessa vertailtiin kahden ryhmän mediankäyttöä: niiden, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa ollenkaan ja sosiaalisen median käyttäjien, jotka eivät pidä palveluita uutislähteinä.

Kävi ilmi, että sosiaalisen median käyttäjät kohtasivat uutisia satunnaisesti, mutta monipuolisemmin kuin ihmiset, jotka eivät käyttäneet sosiaalista mediaa lainkaan. Vaikutus huomattiin erityisesti nuorilla käyttäjillä ja sellaisilla, jotka eivät olleet juurikaan kiinnostuneita uutisista. Youtube ja Twitter tarjosivat heille enemmän uutisia kuin Facebook.

Jostain täytyy löytää syypää mielipideilmaston kärjistymiseen. Sosiaalinen media taisi olla liian helppo vastaus.

Entä jos syypäitä polarisaatioon olemme me itse? Kun Social Mirror -niminen työkalu paljasti Twitter-käyttäjille, miten tiukoissa poliittisissa kuplissa he olivat, kokeen osallistujat alkoivat seurata toisenlaisia näkemyksiä edustavia poliittisia tilejä. Valtaosa palasi parissa viikossa takaisin samanmielisten joukkoon.

Ne, jotka nyt seurasivat omalle kannalleen vastakkaisia tilejä, menivät vielä tiukemmin takaisin poteroihinsa. Kokeen jälkeen heitä kiinnosti entistä vähemmän jutella toisenlaista politiikkaa kannattavien kanssa.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Onko sinulla juttuvinkki? Lähetä se osoitteeseen valheenpaljastaja@gmail.com.

Koetko itse eläväsi kuplassa? Uskotko, että kuplat vaikuttavat ihmisten maailmankuvaan tai mielipiteisiin? Kerro mielipiteesi alla olevassa kommenttikentässä!

Edit 8.3.2019: Kommentointi on päättynyt.
Edit 8.4.2019: Lisätty mahdollisuus kuunnella artikkeli audiona.

Valheenpaljastaja

Kommentit

Media- ja digitaidot