Hyppää pääsisältöön

Suomessa ydinvoimaonnettomuuden varalle harjoitellaan säännöllisesti – haasteeksi paljastunut tilannekuvan muodostaminen ja täsmällinen viestintä

Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos keväällä 2016.
Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos. Fortumin Loviisan ydinvoimalaitos keväällä 2016. Kuva: Yle/Stefan Härus Loviisan ydinvoimalaitos

Ydinvoimalan onnettomuuden varalle harjoitellaan säännöllisesti. Hankalinta on yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja täsmällinen viestintä, sanoo Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Petteri Tiippana.

Onnettomuuksiin on varauduttava, sillä täydellistä turvallisuutta ei Säteilyturvakeskukseen pääjohtajan Petteri Tiippanan mukaan ydinvoima-alallakaan ole. Ensikädessä voimayhtiöt ovat vastuussa laitostensa turvallisuudesta.

– Ensimmäinen varautusmisaste on, että laitoksia käytetään turvallisesti ja siitä vastuussa ovat laitoksia käyttävät organisaatiot, hän painottaa Radio Suomen Säteilyradiossa.

Suomessa on tällä hetkellä toiminnassa yhteensä kaksi ydinvoimalaa, joissa on yhteensä neljä reaktoria: Fortumilla Loviisassa kaksi ja Teollisuuden Voimalla (TVO) Eurajoen Olkiluodossa kaksi. TVO:n kolmas reaktori Olkiluodossa otettanee käyttöön noin vuoden kuluttua.

Mene sisälle suojaan ja kuuntele ohjeita

Säilytä maltti, ole rauhallinen, suojaudu sisälle, laita ilmanvaihto kiinni, kuuntele viranomaisen ohjeita ja tee niin kuin käsketään.

Yksittäiselle kansalaiselle tarkoitetut neuvot säteilyvaaratilanteessa kuulostavat yksinkertaisilta. Todellisuus voi olla monimutkaisempi, sillä kansalaisen on luotettava saamiinsa ohjeisiin.

– Ihmisten on luotettava, että viranomaiset kertovat, mitä on tapahtunut, ovat valmistautuneita ja tekevät parhaansa, Tiippana sanoo.

Viranomaisten estettävä huhut ja väärinkäsitykset

Tarkat suunnitelmat ydinvoimaonnettomuuden varalle ovat olemassa ja niiden mukaan harjoitellaan säännöllisesti. Tarkoituksena on varmistaa lähialueen ihmisten turvallisuus ja yhteiskunnan toiminnan edellytykset säteilyvaarankin aikana.

Normaaleissa harjoituksissa ovat mukana voimalan väki, pelastusviranomaiset ja Säteilyturvakeskus. Suurharjoituksia pidetään kolmen vuoden välein, ja silloin mukana voi Tiippanan laskujen mukaan olla kymmeniä tai jopa satakunta eri organisaatiota.

Tiippana sanoo, että harjoituksissa löytyy aina jotain parannettavaa. Hankalinta on yhtenäisen tilannekuvan muodostaminen ja täsmällinen viestintä.

Pelastusviranomaisilla ja muilla toimijoilla pitää siis olla sama käsitys tilanteesta, jotta jatkotoimet ja suositukset ovat johdonmukaisia ja keskenään ristiriidattomia. Muussa tapauksessa ihmiset eivät Tiippanan mukaan ehkä tunne olevansa turvassa ja ryhtyvät toimimaan omin päin.

– Pitää viestiä tarkasti ja oikea-aikaisesti, jotta vältytään huhuilta ja väärinkäsityksistä.

Valko-Venäjän ensimmäinen ydinvoimala on Suomen lähialueella

Säteilyturvakeskus seuraa myös kansainvälisiä onnettomuusharjoituksia. Tiippana kertoo, että Suomen lähialueilla ydinvoimaloita on Ruotsissa, Venäjällä ja pian myös Valko-Venäjällä.

Valko-Venäjän Astravetsiin on valmistumassa maan ensimmäinen ydinvoimala. Sieltä on matkaa naapurimaa Liettuan pääkaupunkiin Vilnaan 50 kilometriä, ja Helsinkiin matkaa on suurin piirtein saman verran kuin Ruotsin eteläisimpään ydinvoimalaan, Ringhalsiin.



Marko Miettisen toimittaman Säteilyradion kaikki jaksot ovat kuunneltavissa Yle Areenassa.
Säteilyradion aiempia videoita voi katsella Radio Suomen Facebookissa ja Instagramissa.

STUKin yleiset toimintaohjeet säteilyvaaratilanteessa ja toimintaohjeet ydinvoimalaitosten lähialueiden asukkaille

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi