Hyppää pääsisältöön

Totta helvetissä siirtohinta nousee: käsikirjoitus

Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus.
Teksti, jossa lukee Käsikirjoitus. MOT,käsikirjoitukset

Riitta Laitinen: Mua hirvittää. Tää on noussut älyttömästi. Mua harmittaa.

Sähkön siirtohinnat nousevat koko ajan.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Eihän ihmiset tykkää hinnankorotuksista. On aika vaikeata rakentaa mainetta takaisin, kun sen on kerran menettänyt.

Sähkönsiirto-yhtiöt maakaapeloivat tuhansia kilometrejä kovalla kiireellä.

Matti Koskinen, puheenjohtaja, Pirkkalankylän yksityistie: Pienet kansalaiset, mehän luotettiin, kun sanottiin, että kaikki hoidetaan ennalleen.

Tässä ohjelmassa keskitymme kahteen suurimpaan sähkönsiirto-yhtiöön, Eleniaan ja Carunaan.

Nicholas Anderson, infra-asiantuntija, sijoittaja: kaikki ilmoitti kovaan ääneen että hinnat ei nouse, viiden minuutin selvityksellä olis tiennyt, että totta helvetissä ne nostaa hinnat, hinnat, siirtohinnat,


MOT: Totta helvetissä siirtohinta nousee

Tapaniksi ja Hannuksi nimetyt talvimyrskyt iskivät joulukuussa 2011 laajoille alueille Lounais- ja Etelä-Suomessa.
Myrskyjen kaatamien puiden aiheuttamat vauriot johtivat laajoihin ja osaksi pitkäkestoisiin sähkökatkoihin.
Myrskyjen seurauksena aiheutui sähkökatkoja yhteensä 570 000 sähkönkäyttäjälle.
Enimmillään ilman sähköä oli yhtäaikaisesti 300 000 sähkönkäyttäjää.
Pitkäaikaisimmat raportoidut sähkökatkot kestivät 15 vuorokautta.
Monet yhteiskunnan toiminnot, kuten esimerkiksi matkapuhelin- ja viestintäverkot, kokivat sähkökatkoista aiheutuneita häiriöitä.

Teksti on suoraan Suomen hallituksen esityksestä uudeksi sähkömarkkinalaiksi vuodelta 2013. Eduskunta sääti lain, joka antoi sähköverkkoyhtiöille 15 vuotta aikaa laittaa verkot siihen kuntoon, että tällaisia häiriöitä ei enää tapahtuisi.

Hämeenlinnan pohjoispuolella Suomen toiseksi suurin sähköverkkoyhtiö Elenia investoi uuteen kaapeliin, joka siirretään ilmasta maan alle.

Jesse Jaakkola, projektipäällikkö, Elenia: me ollaan pari kolme vuotta sitten lähetty suunnittelemaan tai lähdetään niin kuin tällaistakin projektia pari kolme vuotta etukäteen suunnittelemaan että tota noin niin että mihin me tullaan kaapeloimaan, mihin me tehdään säävarmaa verkkoo. Ja mihin vaikuttaa sitten tota se tietenkin toimitusvarmuus ja se sähköverkon ikä ja kunto.

Sähkömarkkinalain vaatimus sähkönjakelun varmuudelle:
Asemakaava-alueella ei saa olla yli 6 tunnin keskeytyksiä.
Muilla alueilla ei saa olla yli 36 tunnin keskeytyksiä.

2019 tämän pitää olla todellisuutta 50% asiakkaista.
2023 75% asiakkaista.
2028 100%.

Elenialla 41% verkosta on nyt maakaapeloitu.

Jesse Jaakkola, projektipäällikkö, Elenia: koen itseni, että on myös vähän asiakaspalveluammatissa, eli se asiakas, maanomistajan tässä tapauksessa pitää olla tyytyväinen siihen reittiin, mikä me ollaan hänen kanssaan suunniteltu. Ja tehdään niin kuin on sovittu ja paikat jätetään vähintään siihen kuntoon, missä ne on ollut ennen kuin me on tänne tultu, ett että siinä varmaan on niin kuin pähkinänkuoressa. Että vähän tekee tätä hommaa kuin haluis ett itelle tehtäis.

Käymme kohta Elenian toisella työmaalla, missä ei todellakaan ole tehty kuin itselle tehtäisi.

Elenialla on 425 000 asiakasta. Sähköverkko on 70 000 kilometriä. 165 metriä verkkoa / asiakas. 41% verkosta on nyt maakaapeloitu. Vuositahti on 3000 kilometriä maakaapelia.

Elenia joutui pahan myrskyn silmään jo kymmenen vuotta ennen vuoden 2011 Tapanin myrskyä.

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia: Meidän semmoinen suuri juttu aikanaan oli, josta kehitys lähti, lähti eteenpäin, oli Janika-myrsky 2001. Sen myrskyn jälkeen meillä oli viikkokausia sähköjä poikki asiakkailta. Sekä media että asiakkaat ja sitten myös poliitikot rupesivat kovasti kyselemään meiltä, että no mitä te aiotte tehdä, että tää asia joskus korjaantuu. 2009 pääsimme semmoiseen tilanteeseen, että olimme valmiita tekemään päätös, että nyt me ei rakenneta enää tästä eteenpäin muuta kuin säävarmaa sähköverkkoa. Siis verkkoa, joka ei ole riippuvainen myrskyistä ja ukkosista ja lumikuormista.

Pirkkalan kylän tieyhdistyksen puheenjohtaja Matti Koskinen ja hänen naapurinsa Asko Höylänen ovat todella pettyneitä Elenian maakaapelointiin. Työn jälki on todella surkea, yksityistietä on rikottu, työt venyvät kuukausikaupalla, eikä Elenialta oikein löydy vastuunkantajaa.

Matti Koskinen, puheenjohtaja, Pirkkalankylän yksityistie: No mä olin tän Elenian edustajan kanssa, mikä tässä projektihenkilö oli, niin tota hänelle sanoin. Okei, kaikki korjataan, kyllä korjataan. Moneen kertaan. Oon kävellyt kahteen kertaan heidän kanssaan nää tiet, ongelmat läpi. Ei mitään ole tapahtunut.
MOT: Miten se on mahdollista?
Matti: Ei ole aikaa. Urakoitsijan kanssa, kun olen jutellut, niin urakoitsija sanoo, että kyllä lumi peittää jäljet.

Suomen tieyhdistyksen Jaakko Rahja on kuullut monesta vastaavasta tapauksesta ympäri Suomea.

Jaakko Rahja, erityisasiantuntija, Suomen tieyhdistys: No mä luulen niin, ett yksi ihan semmonen iso ongelma on, että ett näitä tehdään niin mahdottoman nopealla vauhdilla. Se aikataulu mikä tälle asialle on tehty. pannaan paperi oikeen tienpitäjälle eteen, tuohon nimi alle, huomenna alkaa työt. Ja näinhän se ei tulisi olla.

Matti: No sitähän tietysti luotti heidän sanaansa, että iso yhtiö, kun on, niin tota pienet kansalaiset, mehän luotettiin, kun sanottiin, että kaikki hoidetaan ennalleen. Sitten, en muista kuka se oli, oliko se ensimmäinen urakoitsija vai kuka se sanoi, että kun käveltiin tässä, niin sanoi, että tää on ihme seutua, kun täällä täytyy kaikki olla viimeisen päälle. Mä sanoin, että ei tartte olla viimeisen päälle, kun olisi edes sillain kuin ne on ollu. Asenne niillä on aika erikoinen.

Miksi Pirkkalan kylätien tapauksella on väliä? Nousevat sähkönsiirtohinnat perustellaan lain pakottamalla investoinnilla säävarmaan sähkönsiirtoon. Kun tapaan Elenian toimitusjohtajan, olen etukäteen kertonut Pirkkalan kylätien tapauksesta.

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia: Se on anteeksipyynnön paikka ja pyydänkin anteeksi, kun ollaan toimittu eri tavalla kuin yhteisesti on sovittu. Tietysti se on haasteellista. Maanomistajia on paljon, tienhoitokunta on sitten oma osuuskuntansa ja sopimuksia täytyy paljon tehdä. Sitten meillä on pääurakoitsija, joka käyttää aliurakoitsijoita, joilla saattaa vielä olla sitten aliurakoitsijoita. Eli on joskus hankala hallita.

Jaakko Rahja, erityisasiantuntija, Suomen tieyhdistys: Kyllä siellä näyttää olevan pari firmaa nousee niin kun ylitse muiden. Nimenomaan tässä negatiivisessa mielessä. En tiedä kertooko se jotakin yrityskulttuurista sitten.
MOT: No mitkä nämä firmat on?
Jaakko Rahja: Esimerkiksi Elenia, Caruna, tämän kaltaiset firmat.

Matti Koskinen, puheenjohtaja, Pirkkalankylän yksityistie: Kyllä se niinku harmittaa siinä mielessä, että kun on aika paljon nähnyt tässä vuosien varrella vaivaa tän tien kunnossapitämiseen, niin sit tulee joku porukka ja rikkoo sen. Se haittaa kaikkia asukkaita. Kumminkin me joudutaan kerään, kerään tiemaksuja joka vuosi, että saadaan pidettyä tätä tietä kunnossa.

Asko Höylänen: Tässä on juuri tämmöinen, missä on kallio ollut lähellä ja betoni laitettu päälle, niin täällä on nämä verkot. Nyt on hyvin vähän vettä, mutta tämä on hyvin lähellä tätä omakotitaloa, tässä oli jumalaton määrä vettä silloin, kun satoi.

Matti Koskinen, puheenjohtaja, Pirkkalankylän yksityistie: Jos tää jää talveksi tällaiseksi, niin tota se on ihan katastrofi.

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia: Ensinnäkin se, että näissä loppujen lopuksi me kannamme kaikissa vastuun. Se on niin kuin aivan selvä juttu. Tää kyseinen tapaus, niin tässähän on käynyt niin, että siellä on meillä ollut urakoitsijalla aliurakoitsija, joka ei ole täyttänyt niitä laatuvaatimuksia ja sitä toimintatapaa kuin me edellytämme.
Tässä on ryhdytty toimenpiteisiin ja urakoitsija vaihtunut. Asia kyllä tulee kuntoon.

Kuluttajat maksavat investoinnista, sen takia rahan käyttö kiinnostaa. Energiavirasto valvoo sähköverkko-yhtiöitä, mutta sillä ei ole minkäänlaista toimivaltaa Pirkkalan sählingissä, siinä joutuu vain luottamaan Eleniaan.

Energiaviraston tehtävänä on valvoa että sähköverkkoyhtiöiden tuotto on kohtuullinen, ja että siirtohinta nousee korkeintaan 15 prosenttia vuodessa.

Veli-Pekka Saajo, johtaja, Energiavirasto: Meidän täytyy tällaisilla valvontamenetelmillä vahvistaa hinnoittelun kohtuullisuus neljäksi vuodeksi kerrallaan ja sillä perusteella me toteutetaan sitten tää valvonta ja siinä tosiaan eri asiat täytyy ottaa huomioon, tietysti että hinta olis kohtuullinen, mutta myös täytyy muistaa, että lainsäätäjä on niin kuin vaatinut, että hinnoittelusta täytyy jäädä myös niin kuin tuottoa eli omistajalle täytyy sallia kohtuullinen tuotto.

Ritta Laitinen istuu mökissään päivittelemässä sähkönsiirtolaskuaan.

Lasku elokuu-lokakuu: siirto+verot 138,19 euroa, sähkö 45,27 euroa

Riitta Laitinen: Mua harmittaa. 138,19.
Mua hirvittää, koska tota sit taas Vantaan Energia laskuttaa siit samasta sähköstä niin tota 45,27. No.. hirvittää. Ett nyt kun tota tällä viikolla vai oliks viime viikolla, uutisoitiin sitä, että jos tänne joskus tulis noi kaapeloinnit, niin me joudutaan maksaan niistä sitten vielä enemmän kuin tämä näin. Tämähän on kesän laskua vielä, että ei täällä nyt oo paljon käytetty sähköö lämmitykseen. Niin tää tulee nousee hurjasti talven aikana.

Tammikuussa 2016 Suomen suurin sähköverkko-yhtiö Caruna ilmoitti nostavansa hintansa 27 prosenttia. Siitä nousi poliittinen myrsky, ja Caruna joutui perääntymään kertakorotuksesta. Tomi Yli-Kyyny tuli Carunaan toimitusjohtajaksi keväällä 2017 turveyhtiö Vaposta, jonka maine ei myöskään ole paras mahdollinen.

MOT: Miksi Carunalla on niin hirveän huonon maine?
Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Eihän ihmiset tykkää hinnankorotuksista ja sit tää on tämmöinen firma, joka, kun sähkönjakelu on vähän sellaista, että tää ei kiinnosta ketään silloin, kun sähköt toimii. Sitten kun tää maine saa kolauksen, niin sen rakentaminen ylös on tosi vaikeata sen jälkeen, koska ei ole oikeastaan mitään muuta kuin se valo, joka sitten syttyy palamaan, kun vivusta kääntää. Sen takia se on aika vaikeata rakentaa mainetta takaisin, kun sen on kerran menettänyt.

Energiaviraston mallien mukaan nelivuotiskaudella 2012-2015 Carunalla olisi ollut pelivaraa nostaa hintoja hieman enemmän. Tämä pelivara oli käytettävissä seuraavalla kaudella 2016-2019. Tammikuussa 2016 Carunalla laskettiin että malli antoi luvan jättinostolle.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Tässä tapauksessa kävi niin, että otettiin se, mitä sieltä mallin mukaan oli saatavissa ajattelematta, mikä on se sosiaalinen mahdollisuus tehdä se.

Carunan hinnannostoskandaali johti siihen, että siirtohintoja saa nostaa korkeintaan 15 prosenttia vuodessa.

Tammikuun 2016 jälkeen – siis kahdessa ja puolessa vuodessa - Carunan siirtohinta on noussut 38,7%.

Veli-Pekka Saajo, johtaja, Energiavirasto: Joo, sehän oli yks tekijä tietysti siinä silloinen korotus soviteltiin sitten kuluttaja-asiamiehen kanssa, että se jaettiin kahdelle vuodelle, että se varmaan selittää myös, että se korotus on sitten jakaantunut kahdelle vuodelle ja näkyy siinä 38 prosentissa.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Nyt on hyvä ehkä kattoa. Meillähän on tässä Carunan konsernissa kaksi yhtiötä. Meillä on Suomen toiseksi suurin kaupunkiyhtiö ja sitten meillä on Suomen suurin haja-asutusalueella toimiva yhtiö. Tää hinnoitteluongelma on tähän niin kuin haja-asutusalueella toimivaan yhtiöön. Tää ei koske tätä meidän kaupunkiyhtiötä oikeastaan lainkaan, koska se on yksi Suomen edullisimpia. Caruna Oy, joka on siis toinen näistä yhtiöistä, jossa on noin 450000 asiakasta, niin se on, toimii tuolla haja-asutusalueella. Siellä, se on varmaan Suomen 5–10 kalleimman joukossa riippuen siitä, mikä tota tuote on valittu.

Caruna ja Caruna Espoo ovat siis kaksi erillistä yhtiötä. Yhtiöiden erot (2017) ovat hyvä esimerkki siitä, miksi kaupunkilaisen siirtohinta on puolet maaseudulla asuvan tai mökkiläisen siirtohinnasta.

Caruna Espoo Caruna

asiakkaita 205000 467000
verkkoa/asiakas 38 metriä 167 metriä
investoinnit 16 milj. euroa 261 milj.euroa
investoinnit/asiakas 78 euroa 560 euroa
kaapelointiaste 73% 43%
siirtohinta, pientalo 7,35 senttiä/kWh 13,03 senttiä/kWh

MOT: Yksi ryhmä joka käy erityisen kuumana, on mökkiläiset. Sähkölaskusta kaksi kolmasosaa saattaa olla siirtoa. Mitä te oikein vastaatte heille, kun he ihmettelevät laskujaan? Puoli vuotta eivät käytä sähköä, mutta kuitenkin tulee siirtolasku.
Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Tää on vähän huono sana tää sähkön siirtomaksu tässä yhteydessä, kun se on itse asiassa verkkopalvelumaksu. Tämmöisen jakeluyhtiön näkövinkkelistä, niin siinä ei oikeastaan ole kovinkaan suurta kustannuseroa sille, että käytätkö sä sitä sähköä vai et, vaan sillä on merkitystä, että oletko sä kiinni siinä järjestelmässä ja pidetäänkö sitä yllä. Joka tapauksessa sulla on tuo valvomo siellä ja me pidetään huolta siitä, että kun puut kaatuu siellä sen mökkijohtojen päälle, me korjataan se. Se ikään kuin, mahdollisuus käyttää sähköä on tota se kustannus, ei varsinaisesti pienkuluttajalle se, että paljonko se sitä käyttää.

Jörgen Dahlqvist, johtaja, käyttötoiminnot, Caruna: No tämän tilan rooli ja tä näiden henkilöiden roolihan lähinnä niin kun keskittyy siihen, että mitä tapahtuu sitten kun joku vika tapahtuu. Olkoon syy sitt mikä tahansa, ett ett sääolosuhteet tai tekninen vika tai ulkopuolisen aiheuttama. Elikkä rajataan sitä vikaa ja sitten tilataan se korjaus ja palautetaan sähköt sitten kun se vika on korjattu, ett se on tän porukan rooli normaalisti.

Ennen kun myrsky nousee niin periaatteessa me saadaan aika hyvin tänä päivänä jo niin kun ennakkotietoo myrskyistä. Jolloin voidaan varautua tyypillisesti jos on tämmönen matalapaineesta johtuva myrsky niin pari päivää etukäteen niin tiedetään aika hyvin mitä tulee tapahtumaan.

Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011. Sitä seuranneet verkon investointivaatimukset sähkömarkkinalaissa 2013. Carunan hinnannosto-skandaali vuonna 2016. Nouseviin siirtohintoihin kiinnitetään huomiota aivan eri tavalla kuin moniin muihin nouseviin kustannuksiin. Kun yrittää ymmärtää sähkön siirtohintoihin kohdistuvaa suoranaista vihaa pitää vielä lisätä Fortumin sähköverkon myynti 2013 Carunalle.

Riitta Laitinen: Mä en oikein tykännyt siitä, että jotta suomal.. nää herrat myy suomalaisia firmoja ulkomaille ja sitten ensin yritetään että jotta sieltä ei sitten sähköt ja muut ei nousis sitten, niin aina käy kuitenkin päinvastoin. Ett kultamunat myydään muualle ja rahat menee sitten muualle, muihin maihin. Siit mä en tykkää.

Valtion enemmistö-omistuksessa oleva Fortum myi sähkönsiirto-yhtiönsä Suomessa hintaan 2,55 miljardia. Ostajana oli Kanadalainen eläkerahasto 40 prosentin osuudella, Australialainen pääomasijoittaja 40% prosentin osuudella, Suomalaiset eläkeyhtiöt Kuntien eläkevakuutus ja Elo yhteensä 20%. Yhtiön nimeksi tuli Caruna.

Olen pyytänyt rahoituksen ammattilaista Nicholas Andersonia analysoimaan Carunan myyntihintaa ja tilinpäätöksiä. Hänellä on yli 40 vuoden kokemus infrarahoituksesta, on toiminut Kuntarahoituksen toimitusjohtajana kymmenen vuotta.

Hän arvioi, että Fortumin saama hinta sähkönsiirto-yhtiöistä Ruotsissa ja Suomessa oli huono.

Nicholas Anderson, infra-asiantuntija, sijoittaja: On selvä, että se hinta mikä minä maksan nyt sähkön siirrosta, on niin kova, että se tarkoittaa että Fortum on myynyt reilusti alihintaan. Tämä tarkoittaa, että kun hinnat nousee, siirtohinta nousi niin voimakkaasti, se tarkoittaa että vastaavasti myyntihinta on reilusti alle sen, mikä olisi pitänyt saada. Ja tämä hintanousu Suomessa tarkoittaa ainakin omien laskujeni mukaan, jos lasken sen nykyhinnoilla tänään, kyllä se tarkoittaa 2-3 miljardia vähintään alihintaa.

Andersonin laskema alihinta, 2-3 miljardia, pitäisi suhteuttaa johonkin.

Energiavirastolla on laskelma, että vaadittava kokonaisinvestointi Suomen sähköverkkoon 2014-2028 on yhteensä 9 miljardia euroa.

Nicholas Anderson, infra-asiantuntija, sijoittaja: Mun on pakko sanoa, että minä en ole politiikassa mukana, olen vain yksinkertainen rahoitusasiantuntija, en ole neuvonantajana näillä firmoilla, en ole heidän pankkien edustaja, en ole heidän konsulttina, vaan katson kylmästi ne luvut ja tämä.. Ne hinnat mitkä saadaan näistä kaupoista, on huonot.

Carunan huonon maineen varjoon on jäänyt, että Eleniasta tehtiin paljon suurempi kauppa vuosi sitten. Kun Carunasta maksettiin 2,55 miljardia vuonna 2013, pienemmästä Eleniasta maksettiin 3,7 miljardia euroa.
Tilin tekivät yhdysvaltalainen ja brittiläinen pääomasijoittaja, sekä eläkeyhtiö Ilmarinen 10 prosentin osuudella. He olivat ostaneet Elenian 2012 1,5 miljardilla.
Ostajina oli saksalainen (45%) ja australialainen pääomasijoittaja (45%), sekä Valtion eläkerahasto 10% osuudella.

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia: Tämä ala on tietysti suht’ koht’ varma. Pitkäjänteistä työtä tehdään. Me investoidaan vuosikymmeniksi, tehdään 50 vuoden pidempiä investointeja. Tää on hyvin pitkäjänteistä toimintaa, mutta siinä mielessä myös suhteellisen varmaa, jos tää operatiivinen toiminta, meidän käytännön operatiivinen toiminta vaan hoidetaan hyvin, niin täällä riskit on pienemmät kuin monella muulla toimialalla.

Nicholas Anderson, infra-asiantuntija, sijoittaja: Ei kukaan osta, ellei hän tiedä melko varmasti, että hän tulee tienaamaan hyvin. Ja kun täällä on ne private equity pojat tai saman tyyppiset ostajat mukana, se on itsestään selvää, että he tietävät, mitä he tekee. Heillä on sellaiset neuvonantajat, heillä on sellaista henkilökuntaa, jotka tietää että tämä on hyvä kauppa, ei ne muuten ostaisi. Luonnollinen monopoli on maailman paras ostokohde.

Carunan liikevaihto oli vuonna 2017 343 miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 42 prosenttia liikevaihdosta.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Tämä täytyy nähdä niin päin, että kaikki pääomavaltaiset bisnekset, siellä toki ei voi verrata liikevoittoprosenttia niin kuin sellaiseen bisnekseen, jossa on kovin työvoimavaltaista. Meidän niin kuin korkokustannukset on tietysti aika kovat, koska meillä investointeja on niin paljon, kun luet sitä tilinpäätöstä näin. Meidän liikevoittoprosentti, niin kuin kaikilla pääomavaltaisilla bisneksillä, on kohtuullisen korkea, mutta sitten kun siitä vähennetään niin kuin rahoitukseen liittyvät kulut, meillä on 3,2 miljardia niin kuin korollisia velkoja tässä konsernissa ja sieltä kun se vähennetään, niin sit me päästään niin kuin tulokseen.

Energiavirasto valvoo, että siirtoyhtiöiden tuottoaste olisi kohtuullinen.
Carunalla on miljardivelka yhtiön omistajille, josta maksetaan pikavippi-tason korkoa.
Korot pienentävät tulosta – ja viraston mallin mukaan Carunan tuottoaste on kohtuullinen.

Veli-Pekka Saajo, johtaja, Energiavirasto: No.. tietysti meidän valvonta koskee 77 jakeluverkkoyhtiötä sähkönjakeluverkkoyhtiöitä ja yksittäisiä yhtiöitä, ei siinä oteta huomioon, vaan meidän täytyy varmistaa, että kaikilla on kohtuullinen tuotto ja kohtuullinen hinta siinä mielessä. Eli jos ajatellaan, että pienin yhtiö taitaa olla 6600 asiakasta ja sitten mainitsemanne Elenia ja Caruna niin heillä on noin puoli miljoonaa, ylikin puoli miljoonaa asiakasta, joilla on ihan eri ??? mennä ja meidän valvonnan täytyy toimia kaikille yhtiöille, että siinä ei niin kuin voi kattoa että onko.. mikä omistuspohja on ja kuinka paljon asiakkaita vaan täytyy toimia pienimmästä suurimpaan ja se on ollut ehkä se suurin haaste meille tässä valvonnassa.

Elenian tilinpäätös vuodelta 2017: liikevaihto 339 miljoonaa, ja liikevoitto on 30% liikevaihdosta.

Tapani Liuhala, toimitusjohtaja, Elenia: Kyllä meidän kannattavuus on sillä tasolla, millä tällä hetkellä meidän omistajat vaatii. Investoinnit pystytään tekemään juuri siitä syystä, että meidän kannattavuus on sillä tasolla, että me pystymme rahoittamaan niitä investointeja ja että me saamme markkinoilta tämmöistä kilpailukykyistä rahaa, jolla sitä investointia voidaan tehdä.

Elenia rakensi viime vuonna 3000 kilometriä verkkoa. Caruna rakensi 6400 kilometriä. Tämä on suuri ponnistus kun kaapelia kaivetaan maan alle.

Miia Wallen, alueverkkopäällikkö, Caruna: Me ollaan ensin suunniteltu tää verkko tänne alueelle. Ja käyty neuvottelut kaikkien maanomistajien kanssa siitä, että että tota mistä kohtaa verkko menee ja ja tota mihin me laitetaan muuta me on tehty sopimukset kaikkien maanomistajien kanssa näistä kaapelireiteistä ja muuntamoiden paikoista. Tässähän on paljon positiivisia vaikutuksia maanomistajille, ett esimerkiks nää meidän ilmajohtopylväät poistuu poistuu maisemasta ja maa saadaan hyötykäyttöön joten monesti vastaanotto on hyvin positiivinen.

Sähkömarkkinalaki vuodelta 2013 edellyttää 9 miljardin investoinnit, viidessätoista vuodessa säävarmaan sähköverkkoon.
Meillä sähkönkäyttäjillä on vaikea niellä, että me joudumme maksamaan tästä kovan hinnan.
Eikä tilannetta yhtään helpota, että sähkön siirtofirmaa ei voi vaihtaa.
Eikä tilannetta yhtään helpota, että kansainväliset pääomasijoittajat saavat Carunasta ja Eleniasta tosi hyvän tuoton.

Nicholas Anderson, infra-asiantuntija, sijoittaja: Kaikki ilmoitti kovaan ääneen että hinnat ei nouse, viiden minuutin selvityksellä olis tiennyt, että totta helvetissä ne nostaa hinnat, hinnat, siirtohinnat, ja näin kävikin, hyvinkin nopeasti ja niin rajusti, että tuota että molemmat Caruna ja Ruotsin Ruotsin firma siellä ja Elenia teki hurjat voitot, hurjan voiton, monen vuoden eteenpäin. Ja tietenkin he saavat nyt muhkee hinta tästä kaupasta kun he myyvät eteenpäin.

Tomi Yli-Kyyny, toimitusjohtaja, Caruna: Kyllä me ymmärretään, ettei kukaan tykkää hinnankorotuksista, mutta ei kukaan myöskään tykkää ilmastonmuutoksesta eikä kukaan tykkää siitä, että sähköt menee poikki.

Riitta Laitisella menee sähköt poikki, vaikka siirtohinta nousee. Maakaapelista ei vielä ole tietoa.

Riitta Laitinen: Täällä on hirveesti noita sähkökatkoja, ja sitten kun meillä ei sitten lämmitykset.. pois päältä ja sitten jos täällä putket jäätyy, niin sit tulee iso lasku. Se on aika hankalaa jos täält sähköt lähtee pois. Ja täällä on mennyt monta kertaa sähköt pois silloin kun me ollaan täällä näin. Oltiin just kattomassa vaikka Linnan juhlat niin sult jää näkemättä se sitten.. kun sähköt lähtee.. tulee pimeys.

LOPPU