Hyppää pääsisältöön

Balettilegenda Doris Laine aloitti tanssin isän nahkatakista tehdyillä tossuilla

Primaballerina ja professori Doris Laine (1931–2018) tanssi uransa aikana kaikilla maailman tärkeimmillä balettinäyttämöillä. Tie tanssijaksi alkoi päättäväisyydellä ja isän nahkatakista tehdyillä tossuilla.

Doris Laine kuvaa itseään itsepäiseksi, yllytyshulluksi ja ratkaisuja hakevaksi. Sellaisia ominaisuuksia varmasti tarvittiinkin matkalla arvostetuksi tanssijaksi ja tanssitaiteen edistäjäksi.

Liisa Vihmasen dokumentti Omin jaloin, omin sanoin (2017) kertoo Doris Laineen tarinan ja hänen vuosistaan Suomen Kansallisoopperan tanssijana 1947–1976 ja Kansallisbaletin johtajana 1984–1992.

Mä oon aina ollut tämmöinen yllytyshullu.― Doris Laine

Helsinkiläiseen työläisperheeseen vuonna 1931 syntynyt Doris Laine innostui baletista jo lapsena, mutta vanhemmat eivät lämmenneet tulevaisuudensuunnitelmista tanssijana. Sisar Riitta lupasi kuitenkin auttaa. Yhdessä Doris ja Riitta jakoivat lehtiä ja saivat kerättyä rahaa balettikoulua varten.

Ensimmäiset balettitossut tehtiin itse ja pohjat siihen saatiin isän nahkatakista, kertoo Doris Laine. Tarinaa kätkeytyy siihenkin, kuka hänen isänsä oli: venäläinen sotavankeudesta paennut mies, joka otti nimekseen kasvatti-isänsä suomalaisen sukunimen Laine.

Doris Laineen läpimurto oli Illusian rooli vuonna 1952 kantaesityksensä saaneessa baletissa Pessi ja Illusia, joka hurmasi katsojat. Tanssijat pääsivät myös valkokankaalle, kun Jack Witikka ohjasi vuonna 1954 ensimmäisen suomalaisen balettielokuvan Pessi ja Illusia. Rooleissa nähtiin tutut tanssijat Doris Laine ja Heikki Värtsi.

Tärkeiksi ja rakkaiksi rooleikseen Laine mainitsee myös Joutsenlammen Odeten ja Odilen sekä Julian roolin Romeossa ja Juliassa.

Tanssiuran lisäksi Laine teki merkittävän työn tanssialan vaikuttajana ja suomalaisen tanssitaiteen kehittäjänä. Hänen haaveestaan sai alkunsa myös Helsingissä järjestettävä kansainvälinen balettikilpailu. Tanssijoiden aseman parantaminen oli Laineelle aina tärkeää ja kotimaassa järjestettävät kisat tarjosivat siihen mahdollisuuksia.

Laineelle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1957 ja professorin arvonimi vuonna 1992.

Doris Laine harjoittelee balettia 1973
Balettitanssija Doris Laine harjoittelee Kansallisoopperan salilla 1973. Doris Laine harjoittelee balettia 1973 Kuva: Yle / Kalle Kultala Doris Laine

Katso myös:
Kantapöydän taiteilijatreffeillä tavataan äiti ja tytär, professori ja primaballerina emerita Doris Laine ja Suomen kansallisoopperan sidosryhmäpäällikkö Heidi Almi.

Keskustele
  • Uuden musiikin ilotulitusta jo kymmenen tuotantokauden verran – katso UMK:n finaaliesitykset kautta aikojen

    Elävän arkiston kooste UMK:sta vuosien varrelta.

    Uuden Musiikin Kilpailu (UMK) järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2012, jolloin se korvasi Yleisradion perinteisen Euroviisukarsinnan. UMK on tuonut kansan eteen esiintyjiä niin pystymetsästä kuin koko kansan tuntemista tähdistä. Vuonna 2021 UMK järjestetään kymmenennen kerran ja sen kunniaksi Elävä arkisto on koostanut tähän artikkeliin kaikki esitykset vuosien varrelta. Ota mukava asento ja laita korvat hörölle – tervetuloa uuden musiikin kuplaan!

  • Pieni suuri Heinola, karismaattinen Suomen läpikulkupiste

    Heinolan kaupungilla on tarinoita kerrottavanaan.

    Heinolan sijainti Suomen tieverkoston solmukohdassa johtaa monet kulkemaan tuon Päijät-Hämeessä sijaitsevan siltojen kaupungin poikki, mutta lyhyt silmäys harvemmin tutustuttaa ketään laajemmin paikkakunnan saloihin. Pienestä koostaan huolimatta Heinolan historia kätkee sisäänsä muutakin kuin vain kunnian ohikulkupaikkana, josta todistavat tähän kootut video- ja audiotaltioinnit.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto