Hyppää pääsisältöön

Miksi ketterä kehitys on pahasti pielessä johtamisen suhteen? – Joulukuun Ketterässä demossa kuultiin kriittistä ääntä Aalto-yliopistosta

Ylen Ketterän Demon osallistujia Ylen Luovassa talossa
Ylen Ketterän Demon osallistujia Ylen Luovassa talossa Kuva: Yle Yle,ketterät menetelmät,Ketterä demo

Professori Risto Sarvaksen mukaan johdon ja lean-tiimien välinen dialogi ei toimi, sillä he puhuvat eri kieltä. Joulukuun demossa esiteltiin lisäksi ääniohjautuvuutta ja kasvojentunnistusta Ylen palveluissa.

Joulukuun Ketterän Demossa kuultiin tavallista kriittisempi puheenvuoro, kun Aalto-yliopiston työelämäprofessori Risto Sarvas kertoi ketterän kehityksen ja palvelumuotoilun epäkohdista. Kokemusta sekä akateemisesta että kaupallisesta maailmasta omaavan Sarvaksen mukaan ketterän kulttuurin puolestapuhujat sortuvat usein houkuttelevaan “Johto ei tajuu” -narratiiviin.

Sarvas tarkoittaa sitä, että vahva oma näkemys ketterän projektityön parissa hämärtää ymmärrystä ison orgaanisaation johtamisesta. Tästä syystä johdon ja ketterien tiimien dialogi ontuu, he eivät puhu samaa kieltä, eivätkä ymmärrä toisiaan.

On siis peiliinkatsomisen paikka. Sarvas kehottaa lean-intoilijoita haastamaan itseään ja kysymään itseltään kysymyksiä kuten:

“Suostuisinko olemaan töissä konsernissa, joka laittaisi minut toimitusjohtajaksi?”

“Ymmärränkö oikeasti paikkani ja roolini isossa organisaatiossa?”

“Entä, omaksunko lean-maailmasta vain omaa näkemystä tukevat mallit ja hallinnon maailmasta vain huonot puolet?”

Sarvaksen puheenvuoro ei jää pelkkään kritiikkiin, vaan hän pyytää kutakin miettimään uudelleen omaa rooliaan ja paikkaansa osana isompaa kokonaisuutta. Sarvaan mukaan kokonaiskuvan havainnointi toimii hyvänä siltana projektien ja johdon välillä. Se mahdollistaa myös rakentavamman dialogin.

“Jos olen yksi monien joukossa, niin mikä on minun roolini ja mitä vastuita minulla on suhteessa muihin? Mikä on meidän yhteinen tehtävämme?”, Sarvas kehottaa lean-ihmisiä pohtimaan.

Mikä on äänikäyttöliittymän Angry Birds?

Käyttäjäänsä äänikomennoilla auttavat assistentit ovat arkipäiväistyneet ympäri maailmaa, varsinkin Pohjois-Amerikassa. Ääniohjautuvia assistantteja löytyy sekä fyysisinä purkkeina että osana älypuhelimien perustoimintoja. Niitä käytetään muun muassa musiikin ja uutisten kuunteluun, “googlettamiseen” ja herätysten asettamiseen.

Suomessa käyttö on vielä suhteellisen harvinaista. Yhtenä syynä on, ettei ääniohjauksen jättiläinen Google Assistant toistaiseksi tue suomen kieltä.

“Saattaa olla, että ääniohjauksen parissa moni ottaa ensiaskeleensa uuden auton myötä. On hyvä myös muistaa, että suurella osalla suomalaisista on jo Google Assistant puhelimessa, mutta he eivät vain tiedä sitä”, kertoo Mikael Hindsberg Svenska Ylestä.

Ruotsin kielelle Google kuitenkin julkaisi tuen tänä vuonna, ja siitä käynnistyi myös määrätietoinen ääniohjautuvuuden kehittäminen Svenska Ylessä. Tulosta on syntynyt nopealla tahdilla - Google Assistantin kautta voi jo kuunnella uutisia, säätietoja ja radio-ohjelmia. Äänen tulevaisuus kuulostaa lupaavalta, mutta varsinainen läpimurtosovellutus on vielä löytämättä.

“Angry Birds nousi hitiksi, koska se toimi ainoastaan kosketusnäytöllä. Sitä ei olisi voinut tehdä muulle alustalle. Tällä hetkellä yritetään selvittää, mitä uniikkia ääniohjaus mahdollistaa. Mikä on äänikäyttöliittymän Angry Birds?”, Hindsberg pohtii.

Kasvojentunnistuksella Yle Areenaan

Maria Hausen, Anne Hyvärilä, Anssi Komulainen, Jari Lahti Yleltä ja Jymy Parhiala Futuricelta kertoivat kasvojentunnistuksesta osana Ylen palveluita. Kasvojentunnistus yleistyy tunnistautumiskeinona kovaa vauhtia, sillä se on tehokkaampi ja helppokäyttöisempi kuin tekstimuotoinen salasana. Parhialan mukaan koneiden laskentatehon kasvaessa merkkipohjaisten salasanojen turvallisuus on myös heikentynyt.

Selvittääkseen kasvojentunnistuksen potentiaalia Areenaan kirjautumisessa, Parhiala ja kumppanit rakensivat demon kirjautumisalustasta, antoivat käyttäjien kokeilla sitä Kampin kauppakeskuksessa ja Slush-tapahtumassa ja keräsivät tietoa siitä, miten tunnistukseen suhtaudutaan.

“Oleellisinta on, että lähdimme tekemään demoja nimenomaan käyttäjäkokemuksen kautta. Toki olemme miettineet teknistäkin puolta, mutta ensisijaisesti validoimme tätä käyttäjien parissa”, kertoo Yle Tunnuksen tuoteomistaja Maria Hausen.

Testihypoteesi oli, että käyttäjät ovat vastaanottavaisia sille, että Areenaan voisi kirjautua salasanan rinnalla myös kasvontunnistuksella, ja että se koetaan helpoksi ja vaivattomaksi. Forumissa ja Slushissa toteutetuissa käyttäjätesteissä ja -haastatteluissa saatiin teknologiaan yhdistettävistä mielikuvista runsaasti arvokasta tietoa ja samalla poimittiin konkreettisia vinkkejä jatkoa varten.

“Kasvontunnistus on vielä monille tuntematon, ja ihmisiä pelottaa, miten se toimii, mihin kuva menee ja toimiiko tunnistautuminen, jos pitää silmälaseja päässä”, Anne Hyvärilä kertoo.

“Toisaalta saimme sellaista viestiä, että Yle on luotettava toimija, ja sille voisin kasvoni luovuttaa, mutta en pienemmälle tai suurelle toimijalle.”

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

tech.yle.fi