Hyppää pääsisältöön

Ooppera-Sinatra-siirappijoulu

Jouluun kuuluu pelkistettyjen perinnetunteiden lisäksi myös suuren maailman siirappinen viihde. Sitä on vaikea tehdä tyylikkäästi täällä raukoilla rajoilla, mutta maamme johtava mikrofonibaritoni Waltteri Torikka sentään yrittää. Hänen joululevynsä kuuntelusta tulee yhtä jouluinen olo kuin laatikollisesta vihreitä kuulia, mutta olletikin tuote myy, koska asialla on peräti Warner.

Waltteri Torikka / Sydämeni joulu
Waltteri Torikka / Sydämeni joulu Uudet levyt

Kenties Waltteri Torikka yrittää olla ugrilainen Sinatra, mutta usein hänen joulupyrintönsä lipsahtavat lähemmäs Vesa-Matti Loirin viipyilevää ähinää kuin ongelmatonta viihde-eleganssia. Haaste saattaa johtua levyn ohjelmistosta: suomalainen mollijoulu närästää viihteeksi sovitettuna, vaikka käyttäisi kuinka isoa viihdeorkesteria. Huonosti sulavaa on myös äänenmuodostuksen liukuma aulaviihdetyylistä nahistuneeseen oopperabaritoniin levyn lukuisissa nostatuksissa. Oi, jouluyötä ja Sylvian joululaulua varten Torikka kaivaa varastosta tomuisen mutta melko uskottavan ja pontevasti ässiä pärskyttelevän oopperaäänensä, mutta luottamus on jo mennyt.

Jyväskylä Sinfonian ja Ville Matvejeffin tehtävänä tässä hyvän maun haaksirikossa on kuulostaa kalliimmalta kuin syntetisaattori, ja siinä he onnistuvat hienosti.

Jos haluat kuunnella Sydämeeni joulun teen, valitse oikea iskelmätähti. Jos haluat kuunnella Adamin joululaulun, valitse oikea oopperalaulaja. Jos haluat kuunnella Have yourself a merry little Christmas, valitse oikea Sinatra. Waltteri Torikan joululevylle ei osunut voittoarpoja, vaikka auliisti myönnän että Suomessa hän on ainoa lajiaan.

"Sydämeni joulu", tuttuja joululauluja. - Waltteri Torikka, laulu, ja Jyväskylä Sinfonia/Ville Matvejeff. (Warner, 5054197033506)

Kuuntele Uudet joululevyt 18.12.2018, toimittajana Kare Eskola.

  • Vikingur Olafsson on paras pianisti juuri nyt

    Levyarvostelu

    Islantilainen Vikingur Olafsson on monin tavoin maailman paras pianisti, mistä kertoo sekin kotoinen seikka, että kollegani Aki Yli-Salomäen kanssa joudumme jakamaan vuorot Olafssonin uutuuksien arvioimiseen. Nyt on minun vuoroni, ja se on hyvä, sillä tuoreella DG:n julkaisulla Olafsson soittaa Mozartin ja aikalaisten musiikkia herkullisesti ja herkästi.

  • Sinfoniaorkesteri ei alistu Ismo Alangon bändiksi - ja se on hyvä

    Levyarvostelu

    Vuosikymmen sitten Radion sinfoniaorkesteri kutsui solistikseen maamme karismaattisimman popparin Ismo Alangon ja tilasi hänen hiteistään sovitukset ihan oikeilta säveltäjiltä, niin että sinfoniaorkesteri voisi soittaa omalla äidinkielellään eikä taantuisi crossover-kuorrutteeksi. Kapellimestari Jaakko Kuusisto on jatkanut projektin kehittelyä, ja nyt tarjolla on uutuuslevy, jolla Ismo Alangon bändinä soittaa Oulu Sinfonia. Meno on rajua - kuten kuuluukin.

  • Yksinäinen gambisti mietiskelee

    Levyarvostelu

    Gambisti Markus Kuikkaa olen enimmäkseen kuullut barytonin ja arpeggionen varressa, mutta näiden tukalien soitinten muistot hälvenevät, kun hän uutuuslevyllään soittaa viola da gamballa Telemannin soolofantasioita. Ne ovat juuri sellaista musiikkia, jota gamballa on hyvä soittaa: mietiskelevää mutta mielikuvituksekasta, virtuoottista mutta luonnollista, yksinäistä mutta kutsuvaa.

  • Helsingin kamarikuoro rakentaa Pärt-rituaalinsa väkevästi

    Levyarvostelu

    Vuonna 1982 valmistunut Passio oli yksi niistä teoksista, joilla Arvo Pärt löi läpi. Pelkistetty rituaali johdatti Jeesuksen kärsimysnäytelmään väkevän meditatiivisesti ja jäi käyttöön, sillä diatonisia sointuja minimalistisesti kellutteleva teos kuulosti yhtä aikaa arkaaiselta ja uudelta. Hilliard Ensemblen ECM:lle tekemä ensilevytys päätyi moneen levyhyllyyn määrittelemään sen, miltä Pärtin pitää kuulostaa. Helsingin kamarikuoro on nyt tarttunut Pärtin monumenttiin, ja onnistuu tarjoamaan ensilevytykselle perustellun ja paikoin paremmankin vaihtoehdon.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua