Tuutko pelaamaan mun kanssa?
Farm Escapen perustaja Liisa Koivisto tietää, miten pakopeli tempaa jo ensikertalaiset mukaansa, mutta ei arvannut, kuinka suosittu urbaanin pelin maatilaversiosta tulisi. Torniossa pupujen ja kanojen keskellä on pelattu niin kauhupeliä kuin pidetty työhaastatteluja. "Toivoisin että yhä useampi uskaltaisi jäädä maalle", yrittäjä ja perheenäiti sanoo.
Monet sanovat ensin, että “en minä mitään ajatellut ratkaista, minä vain seuraan” – mutta sitten kun peli alkaa, he tempautuvat mukaan niin etteivät huomaakaan ja ovat siellä ihan täysillä.
– Meillähän on täällä sellainen seikka että… Shit happens!
Liisa Koivisto nauraa ja jatkaa ohjeistusta:
– Eli koska meillä on siellä näitä näyttelijöitä, niin älkää juosko. Ettette kompastu heihin ja ettette liukastu, koska he kakkaavat ympäriinsä, parhaillaankin.
Taustalla eräs näyttelijöistä kiekaisee pontevasti.
– Tämä pakopeli tapahtuu eläinten ehdoilla!
Koivisto tietää, miten ensikertalaisille usein käy pakopelissä:
– Monet sanovat ensin, että “en minä mitään ajatellut ratkaista, minä vain seuraan” – mutta sitten kun peli alkaa, he tempautuvat mukaan niin etteivät huomaakaan ja ovat siellä ihan täysillä.
Kun ympärillä on tiimi, kenenkään ei tarvitse pärjätä yksin, Koivisto sanoo. Pulmien ratkominen yhdessä on monille pakopeleissä se hauskin juttu ja avain siihen, miten peliä pelataan onnistuneesti.
Kannattaa puhua ääneen kaikki mitä näkee tai miettii sekä kuunnella toisia, pakopeliyrittäjä vinkkaa.
– Ja että ollaan iloisia onnistumisista: että kun joku saa jotain auki tai löytää jotain, niin kommentoidaan, että “hyvä me!” Se tuo hyvää fiilistä.
Kun ihmisillä ei välttämättä ole enää edes mummoloita maaseudulla, ja silti halutaan tulla hetkeksi maalle, niin tämä voi olla sellainen helposti lähestyttävä juttu. Että voi tarjota näitä maalaishetkiä helposti.
Pakopeleistä tai pakohuonepeleistä on tullut 2010-luvulla suosittu harrastus, mutta ne sijaitsevat lähes poikkeuksetta kaupungeissa. Kaupunkiympäristössä Koivistokin oli löytänyt pelit ja innostunut niistä.
Maaseutupakopeli eläinten seurassa – se taas on harvinausuus, kansainvälisestikin. Koivisto ihmettelee itsekin vähän huvittuneena, onko hän todella voinut keksiä jotakin näin ainutlaatuista.
On täysin mahdollista tai todennäköistäkin, että tilapäisiä pop up -pelejä maaseudulla tai eläinten kanssa järjestetään jossakin päin maailmaa, Koivisto toteaa. Toistaiseksi hänen tietoonsa ei ole tullut vastaavia peliyrityksiä ainakaan suuressa mittakaavassa.
Pelaamassa käy kaveriporukoita, perheitä ja polttariseurueita. Pakopelit kasvattavat myös suosiotaan työpaikkojen virkistyspäivän ohjelmanumerona, Koivisto kertoo.
Ja koska ryhmässä toimiminen on pelaamisessa tärkeää, Farm Escapeen on tultu hakemaan uudenlaista apua rekrytointiprosessiin. Koivisto kertoo, että pakopelissä on voitu testata rekrytoitavan ihmisen kemioita vanhojen työntekijöiden kanssa ja katsoa, miten tiimityö sujuu.
Tai työnhakijat ovat pelanneet pakopeliä yhdessä. Peli auttaa myös haastateltavia miettimään, haluaisivatko he tehdä töitä tällaisessa tiimissä.
Yllätyin siitä, kuinka paljon pelaajia tuli! Ja siitä, kuinka myös muut maatilalliset olivat kiinnostuneita tästä.
Pakopeliyrittäjyys maaseudulla ei ollut Koivistolle mikään pitkäaikainen haave. Hän opiskeli alun perin saksaa ja venäjää Jyväskylän yliopistossa.
Muutettuaan miehensä kanssa pohjoiseen lähelle puolison kotiseutua Koivisto vaihtoi suuntaa ja opiskeli it-tradenomiksi. Hän ehti toimia useamman vuoden ohjelmistoyrittäjänä sekä tietojenkäsittelyopettajana ammattikorkeakoulussa.
Sekä Koivistolla että hänen miehellään oli ollut jo pitkään unelmana muuttaa maalle, kun vuonna 2007 sopiva maatila löytyi Tornion seudulta.
Uudessa kodissa maalla syntyi kolme lasta. Vähitellen Koivisto alkoi miettiä vaihtoehtoja silloiseen yrittäjän ja opettajan arkeen ja etsiä keinoja työllistää itsensä enemmän kodin lähistöllä. Eläinrakkaana ihmisenä häntä kiinnosti työ omien hevosten, kanojen, vuohien ja muiden eläinystävien seurassa.
Silloin tuli idea omasta pakopelistä.
Koiviston kotoa Tornion Mustajärveltä on Tornion keskustaan autolla puolen tunnin matka, Kemiin menee tunti.
– Mietiskelin, että tulisikohan ihmisiä, jos mie tänne syrjäseudulle laittaisin pakopelin. Että olisipa hauska lukita heitä eläinten kanssa talliin!
Koivisto sai sen verran kannustusta, että innostui kokeilemaan ideaa kesällä 2017. Vastaanottoa hän ei osannut ennakoida.
– Yllätyin siitä, kuinka paljon pelaajia tuli! Ja siitä, kuinka myös muut maatilalliset olivat kiinnostuneita tästä. Mie sain sitten tosi paljon yhteydenottoja muilta maatiloilta, että nekin olivat kiinnostuneita järjestämään pakopelejä.
Tästä Koivisto on mielissään, useammastakin syystä. Ja siksi hän on valmis myös auttamaan muita yrittäjiä.
Maaseutu tyhjenee ja muuttoliikkeen näkee omallakin kylällä, Koivisto kertoo. Talot tyhjenevät, eikä niihin muuta ketään tilalle. Silti maaseudulla on yhä paljon vetovoimaa.
– Kun ihmisillä ei välttämättä ole enää edes mummoloita maaseudulla, ja silti halutaan tulla hetkeksi maalle, niin tämä voi olla sellainen helposti lähestyttävä juttu. Että voi tarjota näitä maalaishetkiä helposti.
Toisaalta moni haaveilee Koiviston tavoin maalle muuttamisesta.
Pääasialliseksi tuloksi pakopelistä ei ole, mutta Koiviston mukaan se voi toimia yhtenä houkuttimena tulla pidemmänkin matkan päästä sekä lisätulonlähteenä, kuten hänellä itsellään. Hän tarjoaa omalla tilallaan esimerkiksi kotaruokailua ja joogan sekä itsepuolustuslajien opetusta.
Yrittäjän kannattaakin keksiä toimiva paketti, jossa peli on esimerkiksi majoitustoiminnan sivubisnes.
Koivisto toivoo, että Farm Escapen ympärille voisi kasvaa itsenäisten yrittäjien verkosto, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Idea voisi periaatteessa toimia missä vain, hän miettii. Alustavaa kiinnostusta on ollut esimerkiksi Skotlannissa ja Islannissa.
Suomessa tiloja on nyt mukana kaksi, Tornion lisäksi Keiteleellä hevostilan pihapiirissä.
Liian ruusuista kuvaa pakopeliyrittäjyydestä Koivisto ei halua maalata. Ensimmäisen kesän yllätyssuosion jälkeen kesälle 2018 osuivat ennätyshelteet, ja ilmeisesti kuumuus uuvutti ihmiset niin, että sekä suuret että pienet matkailukohteet kärsivät kävijäpulasta.
Maaseudulla potentiaaliset pelaajat eivät piipahda ohikulkumatkalla, vaan on tehtävä paljon töitä, jotta he innostuvat tulemaan paikan päälle, hän toteaa.
Mutta pelejä järjestäessä hän näkee, miten syvässä monilla haave maalla asumisesta on, ja miten se on pelatessa saattanut syttyä uudestaan:
– Siellä se on jossain ollut, ja yhtäkkiä pelin jälkeen he ovat, että “vitsi, mie vielä joku päivä muutan maalle!”
Tietokoneen ruudulta tosielämään: pakopelit ovat 2010-luvun ilmiö
- Pakopeli tai pakohuonepeli on seikkailupeli, jossa huoneeseen lukitut ihmiset ratkaisevat määräajassa pulmia päästäkseen ulos.
- Tosielämän pakopelejä ovat innoittaneet tietokonepelit, joissa paetaan lukitusta tilasta ja esimerkiksi televisio-ohjelmat, kuten Seikkailujen linnake.
- Ensimmäinen tosielämän pakopeli luotiin tiettävästi Japanissa vuonna 2007.
- Suomessa ensimmäiset pakohuonepelit perustettiin vuonna 2014 ja helmikuussa 2018 Suomessa oli ainakin 68 pakohuoneyritystä.
- Suomalainen luontomatkailuyritys on järjestänyt pakopelejä myös metsässä.
Lähteet: Wikipedia; Katleena Kortesuo: Pakohuone: suunnittele, toteuta, pakene (2018)
Egenland – yleisön matkaopas Suomeen kahdella kielellä
- Egenland on kaksikielinen televisio-ohjelma ja kulttuurimatkaopas, jossa yleisö päättää, mitä kulttuuri tarkoittaa.
- Tähän mennessä olette lähettäneet Egenlandille yli 4000 vihjettä vierailun arvoisista paikoista, henkilöistä ja tapahtumista. Niiden joukosta valitsemme kiinnostavimmat.
- Kohteet esitellään tässä netin matkaoppaassa suomeksi ja ruotsiksi. Kaikki kohteet ovat nähtävissä tällä kartalla.
- Egenlandin kaikki videot ovat katsottavissa Yle Areenassa.
- Seuraa meitä Instagramissa!
