Jenny Lehtinen
Yle
Kolme vuotta sitten päätin ryhtyä lihavien esikuvaksi, näyttää miten tehdään elämänmuutos, laihdutaan 20 kg puolessa vuodessa. En todella tiennyt, miten käsittämättömän hieno, iso, pelottava ja paitsi omaani, myös monen muun ihmisen maailmoja ravisutteleva kokemus siitä tulisi, kirjoittaa Jenny Lehtinen.
– Kuule, mä olen miettinyt, että haluaisin alkaa ihan oikeasti tutkia ja puida julkisesti kaikkea, mitä me tiedetään lihavuudesta ja laihduttamisesta. Kiinnostaisi penkoa pohjiaan myöten sitä, mikä tässä mättää.
Suunnilleen nämä lauseet kakaisin minun ja ystäväni Saara Sarvaksen välisessä maratonpuhelussa noin kolme vuotta sitten. Ja jostain sieltä alkoi oma matkani.
Syntyi Jenny ja Läskimyytimurtajat, sitten Vaakakapina ja lopulta Jenny+.
Vaakakapinan alussa kirjoitin 5 kohdan manifestin, jolla halusin yhteiskuntaa muuttaa. Näiden kolmen vuoden ja kolmen eri projektin jälkeen on aika summata kolme tärkeintä ja koskettavinta asiaa, jotka reissusta on jäänyt käteen – tai ehkä pikemminkin sieluun.
1. Kehonkuvaan ja syömiseen liittyvät ongelmat koskevat kaikkia
Silmäni aukaisi eräs 70-vuotias nainen, joka kirjoitti Jenny ja Läskimyytinmurtajat ryhmässä näin: Koko ikäni minun arvoani on mitattu sen mukaan, olenko lihonut vai laihtunut. Koskahan tämä loppuu?
Vähän myöhemmin kollegani kertoi 7-vuotiaasta pojastaan, joka ei suostunut lähtemään korvapuustille ja kaakaolle, ettei vaan lihoisi.
Kehopositiivisuutta epäillään lihavien itsetunnonnostatusliikkeeksi.
Kehopositiivisuutta usein epäillään ja arvostellaan vain lihavien itsetunnonnostatusliikkeeksi, mutta oikeasti nämä asiat koskevat meistä jokaista. Kaiken kokoisia, kaikkia sukupuolia ja kaiken ikäisiä ihmisiä.
Tätä olen halunnut tuoda esiin etsimällä mahdollisimman ison kirjon ihmisiä puhumaan asiasta julkisesti. Ja näitä upeita ihmisiä on löytynyt kertomaan omaa tarinaansa: Sirkku vakuutti minut siitä, että laihduttamisen kierre voi loppua, jos sen itse lopettaa. Anita, jonka laihduttaminen melkein tappoi. Veli Koo, joka antoi kehopositiivisuudelle ensimmäistä kertaa suomalaisen miehen kasvot. Ja pieni Spiderman, joka sulatti kaikkien sydämet.
2. Ihmiset haluavat tulla kuulluiksi ja nähdyiksi, juuri nyt, juuri sellaisina kuin ovat
Minua on kiitelty paljon rohkeudesta, kun olen tuonut esiin oman elämäni kipukohtia ja puhunut niistä avoimesti. Mutta en olisi koskaan voinut tehdä niin ilman ihmisiä, jotka haluavat kuulla ja kuunnella, jakavat minun kokemukseni ja myös omansa.
Kun minä näytin haavani, te teitte saman.
Te osallistuitte keskusteluihin jotka minä viritin, tulitte tueksi, kun lähdin haastamaan yhteiskunnan eri tahoja mukaan muutokseen. Te marssitte kanssani ihmisoikeuksien puolesta niin Body Pride kuin Mind Pride -marsseilla. Levititte kehorauhan sanomaa, halusitte katsoa ihmistä pintaa syvemmälle.
Kun minä näytin haavani, te teitte saman. Siitä olen ikuisesti kiitollinen.
3. Yhteiskunta on valmis muutokseen ja haluaa sitä!
Tässä yhteiskunnassa on aina kuulunut vahvimpien ja parhaiten normiin solahtavien ihmisten ääni. Nyt kuuluvat myös toisenlaiset äänet!
Meidän viestimme kaikille kuuluvasta ihmisarvosta, painonhallinnan ja kehonkuvan monimuotoisuudesta ja kehopositiivisuuden voimasta hyvinvointia merkittävästi edistävänä tekijänä on kuultu. Ja sitä viestiä on viety isolla joukolla eteenpäin.
Minun olisi ollut turha huudella lasten kasvurauhan puolesta, jos te ette olisi tarttuneet viestiin, vieneet #kasvurauha-julisteita neuvoloihin ja terveyskeskuksiin. Tai julistaa liikunnan iloa ilman laihtumistavoitteita, elleivät kaikenkokoiset treenaajat olisi ottaneet asiaa omakseen ja levittäneet #munlaji-julisteita liikuntapaikoille ympäri Suomen.
Muutosta ei olisi tapahtunut, jos terveydenhuollon toimijat olisivat kääntäneet selkänsä ja todenneet, ettei kiinnosta. Sen sijaan terveydenhuollon ammattilaiset alkoivat tänä syksynä haastaa toinen toisiaan mukaan #kasvurauhaan. Voiko merkittävämpää muutosta edes olla?
Olemme ottaneet toinen toisiamme kädestä kiinni.
Me olemme muuttaneet, jos ei nyt koko maailmaa, niin ainakin omaa yhteiskuntaamme. Kiitos kun olette olleet mukana, kukin omalla panoksellanne. Kiitos että olen saanut tehdä tätä työtä, paitsi uskomattoman hienojen työkavereiden, ennen kaikkea teidän kaikkien muutokseen mukaan lähteneiden kanssa.
Jos aiemmin elämän vaikeuksien edessä olemme kehottaneet toinen toisiamme ottamaan itseämme niskasta kiinni, nyt me olemme ottaneet toinen toisiamme kädestä kiinni. Ja opetelleet ottamaan myös itse itseämme kädestä kiinni, olemaan ystävä itsellemmekin.
Jenny+-sarja päättyy. Kaikki kaudet löytyvät Yle Areenasta. Aiheesta lisää myös osoitteessa yle.fi/jennyplus.
