Hyppää pääsisältöön

Katosiko luonto joululauluista? Luontoprofessori suree joululaulujen muutosta – Miljoonasade lupaa tarttua asiaan

En skog med snöklädda träd. Solen skymtar fram bakom träden.
Korkeat hanget ja nietokset kuuluvat perinteisiin joululauluihin. En skog med snöklädda träd. Solen skymtar fram bakom träden. Kuva: All Over Press / Ismo Pekkarinen luontokuvaus,maisema,joulukuu,luonto,kansallispuistot,Talvisää,lumi,Lapin maakunta

Yksi suosituista suomalaisista joululauluista on Varpunen jouluaamuna. Se kuuluu olennaisena osana monen ihmisen jouluun kuten myös toinen Sacharias Topeliuksen haikea teos: Sylvian joululaulu.

Vanhoissa joululauluissa luonto vilahtelee mukana tuon tuostakin, mutta mahtaako luonto vielä esiintyä uudemmassa tuotannossa.

Professori Antero Järvinen on seurannut vuosikymmeniä Lapin luontoa ja johtanut pitkään Kilpisjärven biologista tutkimusasemaa. Musiikki kuuluu olennaisena osana hänen jouluunsa.
Järvinen sanoo, että hänelle tärkeä joululaulu on Sylvian joululaulu. Se laittaa hiljentymään ja kuuntelemaan.

Laulu kertoo mustapääkertusta, joka muuttaa etelään ja kaipaa kovasti pohjolaan kuitenkin.
– Siinä on suomalaista mollivoittoista kaihon symboliikkaa ja isänmaanrakkautta tietysti silloin, kun Suomea sävellettiin ja kirjoitettiin itsenäiseksi.

Järvinen on huomannut, että luonto on kadonnyt nykyaikaisesta joulumusiikista. Järvinen sanoo, että uusista joululauluista osa on aika hienoja mutta niissä eivät luontoaiheet vilahtele samalla tavalla kuin aiemmin.

Järvisen mukaan luonnon häviämisen taustalla saattavat olla kaupunkilaistuminen ja myös luonnosta vieraantuminen.

– Ehkä sitten vain kaikkein innokkaimat ihmiset luonnosta jotain tietää ja siellä liikkuu mutta alaspäin se luontoharrastus tai -tietämys on ymmärtääkseni mennyt. Ihmiset kaupunkilaistuvat ja sen jälkeen heidän luontokokemuksensa ovat aika heikolla pohjalla.

Järvisen mukaan luonnon käsitteleminen on vähentynyt joulumusiikin lisäksi yleensä taiteellisessa ilmaisussa. Kehitys on vääjäämätön, koska ihmiset eivät enää useinkaan elä luonnon ympäröimänä.

– Mikä ei ole silmissä, se ei ole enää mielessäkään.

Perinteisesti juuri linnut ovat kuuluneet jouluun. Talvella ei oikeastaan paljon muuta elävää luontoa näekään.
– Talven aikana linnut hakeutuvat ihmisasumusten lähelle saadakseen ruokaa ja ne kiinnittävät ihmisten huomiota enemmän kuin muut lajit.

Luonnolla uusi muoto

Laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo on periaatteessa samaa mieltä professori Järvisen kanssa. Luonto lauluissa ja joulussa on muuttunut. Luonto ei kuitenkaan välttämättä ole kadonnut mutta se on saanut uuden muodon ja se lähestyy meitä yllättävistä kulmista tällä hetkellä.

Salo on tunnettu Miljoonasade-yhtyeestä mutta hän on myös tehnyt paljon muutakin, esimerkiksi juuri joulumusiikkia ja etenkin lapsille. Lisäksi Salo opettaa aloittelevia lauluntekijöitä kursseillaan. Konkari on sanonut, että biisinteko on helppoa, kunhan asiaa lähestyy oikein.

Salo kertoo juuri autonratissa kuunnelleensa Kai Jämsän joululaulun nimeltä Jouluna ei tarvita lunta. Jämsän joululevy on vuodelta 2014.
– Musta se oli aika hieno oivallus, että joululaulut päivitetään ilmastonmuutoskauteen.

Salon mukaan elämme juuri nyt taitteessa, jossa ihmiset pohtivat luonnon muuttumista.

–Lauluntekijät eivät ehkä ole uskaltaneet tehdä Jollei jouluna ole lunta niin kaikki menee pipariksi -biisejä. Kevyeen musiikkiin on kirjoitettu sisään tietynlainen uusiutuminen ja possut ja puput sun muut ovat kyllä aika kaluttua tavaraa.

Salo myöntää olevansa aika kyllästynyt jouluun. Hän kirjoitti muutaman vuoden ajan urallaan vain jouluaiheista musiikkia. Salon mukaan Vexi Salmen sanoittama joulukapple Sydämeeni joulun teen onkin nerokas ja aika kuvaava, koska ihmisillä ei ole enää eväitä uskoa jouluun ja joulu tehdään keinotekoisesti.

Heikki Salo laulaa studiossa
Laulaja ja lauluntekijä Heikki Salo sanoo, että hänen perheessään on puhuttu ilmastonmuutoksesta jo vältetty ökykuluttamista. Heikki Salo laulaa studiossa Kuva: Yle/ Jukka Lintinen musiikko

Tuunattu muovikeittiö

Kuuman kesän aikana ilmastonmuutos tuli hyvin konkreettiseksi ja nyt ilmastonmuutos vaikuttaa Salon perheen ja lasten perheiden jouluun. Perheessä on puhuttu ilmastonmuutoksesta jo kauan ja pidetty hiilijalanjäljestä huolta sekä vältetty ökykuluttamista mutta nyt ajattelutapa osuu myös jouluun.

Salon lapsenlapsi kysyi, onko mahdollista saada lahja, joka on joskus annettu jollekin toiselle.

– Tämä on sama asia, jota me ollaan pyöritelty. Meidän varastossa lojuu muovinen leikkikeittö, joka on sinne joskus heitetty. Meidän suunnitelma on, että me tuunataan se ja annetaan lahjaksi. Tämä on sellaista ajattelua, joka meidän perheessä on ihan uutta. Olisi tuntunut pliisulta ja kummalliselta vielä muutama vuosi sitten, että annetaan vanhoja leluja ja jotain käytettyä. Nyt tämä tuntuu tavalta, jonka kautta sen joulun voi tehdä, koska siihen liittyy antaminen, perhe, rakkaus ja se oikea maailma, jossa me nyt eletään. Siihen liittyy ilmastonmuutos ja turhan kuluttamisen lopettaminen.

Yhtäkkiä yllättäen Salo lupaa, että hän tekee joulukappaleen ilmastonmuutoksesta.

– Tässä on se luontosuhde, ei tarvitse laulaa varpusista eikä siitä, onko meillä lunta vai ei. Kun me tuunataan vanha keittiö, niin meidän mielessämme on luonto oikeasti ja konkreettisesti.

Salo sanoo, että joulubiisit täytyy tehdä kesällä, koska silloin joulun näkee kokonaisena ja kirkkaana. Ensi kesänä Salo siis tarttuu toimeen ja jouluna 2019 toivottavasti kuulemme ilmastonmuutoksesta kertovan joulukappaleen. Yle Luonto seuraa lauluprojektin edistymistä.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

  • Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

    Ensimmäiset viljellyt raakun poikaset ovat syntyneet.

    Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.