Hyppää pääsisältöön

"Lapiksi ajattelen, suomeksi täytyy puhua" – Saamelaisemäntä Kaarina Kitti kertoo elämästään Suomen pohjoisimman järven rannalla

Suomen pohjoisimman järven Pulmankijärven rannalla eläminen on monella tapaa vaativaa. Toimittaja Hannu Karpon haastattelussa vuonna 1983 saamelainen emäntä Kaarina Kitti kertoo, millaiset ovat elämisen raamit pohjoisessa. Luonto asettaa omansa, yhteiskunta omansa, mutta silti hän iloitsee monista asioista.

Yli parinkymmenen vuoden ajan on emäntä Kaarina Kitin kotiseutua ollut Pulmankijärvi ympäristöineen, jonne hän muutti avioiduttuaan uudelleen. Elämä syrjäseudulla on antanut näkökulmia ja valmiuksia alati muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin ja luonnon vaatimuksiin.

Lapiksi ajattelen, suomeksi täytyy puhua.

Pulmankijärvi kuuluu Utsjoen kuntaan. Kunnan asukkaana Kaarina puolestaan kuuluu seudun saamelaisenemmistöön, joten hän on voinut käyttää omaa äidinkieltään miltei kaikissa tilanteissa. Kaarina käyttää kuitenkin suomen kieltä kohtaamisissaan maan valtaväestön kanssa. Käyttämäänsä suomea hän kutsuu "navettasuomeksi."

Tunturi-Saamen alueella on puhuttu monia eri murteita. Näillä murteilla kullakin on ollut oma kirjoitustapansa. 1980-luvulla kuitenkin luotiin uusi yhteinen kieli. Suomen, Ruotsin ja Norjan alueella puhuttavista kielistä muodostettiin lapin kieli, jonka sanasto ja kirjoitustapa ovat oleellisesti erilaisia kuin mihin Kaarina on tottunut. Lapin kieli on eräänlainen saamen kielen esperanto. Kaarinan toteaa, ettei ymmärrä kieltä, mutta sanoo arvaavansa, mistä milloinkin on kysymys.

Kun kesä olisi edes puolet pitempi. Niin kuin Rovaniemellä on.― Kaarina Kitti kesän lyhyydestä

Pulmankijärvi

Pulmankijärvi (pohjoissaameksi Buolbmátjávri, norjaksi Polmakvatnet) sijaitsee Suomen ja Norjan rajalla. Suurin osa järvestä sijaitsee Suomen puolella Utsjoen kunnan alueella. Norjassa järvi kuuluu Tenon kuntaan. Se on Jäämeren vuonosta muodostunut Suomen pohjoisin järvi.

Järvi on 35 metriä syvä. Syvyydeltään järvi on Suomen kuudenneksi syvin. Meren läheisyys vaikuttaa järveä ympäröivään luontoon. Siellä kasvaa esimerkiksi muualla Suomessa tuntematon tamariskikasveihin kuuluva pensaskanerva. Järvessä elää myös makean veden kampela.

Pulmankijärvi ympäristöineen on Natura 2000 -kohde.

Lähde: Wikipedia, Helsingin Sanomat


Elämään Pulmankijärven rannalla Kaarina on pääosin tyytyväinen, joskin kylmää ja tuulista siellä usein on. Kesä on lyhyt kuten Pohjois-Suomessa yleensäkin, mutta Pulmankijärvellä se tuntuu olevan erityisen lyhyttä. Hän toivoo, että kesä olisi puolet pidempi niin kuin Rovaniemellä ehkä on.

Huonoa on se, että kauppa-asioiden hoitaminen on vaikeaa eikä televiostakaan ei näy kuin norjalaista ohjelmaa. Norjan läheisyys on suorastaan silminnähtävää, sillä valtioiden välinen metsään hakattu rajalinja näkyykin hyvin Kaarinan pihalle. Lisäksi toisen valtion puolelle on helppo mennä, kunhan vain soutaa järven yli ja on Norjan puolella. Luultavasti kukaan ei kyselisi tulijan perään, niin vapaata Kaarinan liikkuminen on jo vuosikymmenten ajan ollut.

Kartta Pohjois-Suomesta
Pulmankijärvi idän ja lännen asemahtien välissä Kartta Pohjois-Suomesta Kuva: Yle kuvanauha Suomi,peruskartta

Välillä on turvaton olo, kun maa tärähtelee, lentokoneet lentävät yötä päivää. Ulkona on outoja valoja ja ääniä

Pulmankijärvi sijaitsee strategisesti vaarallisessa paikassa, sillä maailman suurimmat asevarastot ovat lähellä. Miten emäntä itse ajattelee paikasta? Onko olo turvaton? "Jollain tavalla on. Maa tärähtelee välillä, lentokoneet lentävät yöllä ja päivällä. Lisäksi kuuluu viheltävää ääntä ja ulkona on outoja valoja. Ikkunatkin kilahtelee. Ehkä ne on ammuksia." Kaarina Kitti kertoo.

Norja ja Suomen välinen raja kummastuttaa muutoinkin toimittajaa. Tullimiestä kun harvemmin näkee, eikä hän tunnu olevan kiinnostunut esimerkiksi Kaarinan kulkemisesta rajan yli. Kertooko tämä jotain rajan luonteesta? Kaarina Kitti toteaakin tähän ykskantaan, että "ei siinä ole mitään moittimista. Saa oikein kehua mukavaksi ja rauhalliseksi."

Lapin tasavalta? Osattaisiinkohan täällä olla niin eteviä kuin Ahvenanmaalla?

Alueen elinkeino on kokenut suuria muutoksia Kaarinan lapsuudesta 1980-luvulle. Ennen elinkeino oli sitä, mitä saatiin maasta ja muualta luonnosta. Oman lisänsä toivat niin naisten kuin miestenkin tekemät käsityöt sekä tervanpoltto. Nämä tuotteet vaihdettiin elintarvikkeisiin ja muihin elintarpeisiin. Ehdotukseen Lapin tasavallasta hän suhtautuu epäillen. "Saattaisi kateuskin muodostua ongelmaksi ja osattaisiinko pohjoisessa olla niin eteviä kuin Ahvenmaalla?"
Täälläkö ei ole kiirettä? Helpossa ei leipä ole täällä. Tästä asiasta huomaa parhaiten, että päättäjät ovat kaukana.

Elinkeinoelämän suurimpia edistysaskeleita Saamenmaalla otettiin viime sodan jälkeen, porotilalaki astui voimaan. Laki takasi, että henkilöllä, joka saa pääasiallisen toimeentulonsa porotaloudesta, on mahdollisuus perustaa porotila. Haastatteluhetkellä Utsjoellakin oli perustettu uusia porotiloja ja joitakin oli perusteilla.

Tilallisten määrän kasvaessa rakennusmaisemakin alkoi muuttua, kun talojen ulkopintoihin tuli punaista ja keltaista tiiltä. Sekin kertoo siitä, että elämä on muuttunut. Kaarina naurahtaa ja sanoo, että hehän olivat ennen kuin maatiaiset, jotka saivat elinkeinoa riekonpyynnillä ja kalastuksella. Porotilalliset sen sijaan ovat siihen verrattuna aatelisia, joilla menee omastakin mielestään taloudellisesti hyvin.

Helpolla ei kuitenkaan elanto tule pohjoisessa. Kaarina huomauttakin, että "tästä asiasta huomaa parhaiten, että presidentti ja hallitus ovat kaukana."

Toivon, ettei hankala elämä, joka meillä on ollut, palaisi enää.

Lapsuuttaan Kaarina muistelee aikana, jolloin oli pulaa kaikesta, kuten ruuasta ja vaatteista. Elämä oli tuolloin kovaa eikä hän enää toivo vanhan ajan paluuta. Elämä on mennyt helpommaksi, vaan ei välttämättä paremmaksi. Kun ennen piti taivaltaa päiväkausia jalan, nyt matkan taittaa tunneissa auton kyydissä.

Joistakin entisistä tavoista Kaarina Kitti haluaa pitää kiinni. Yksi tärkeimmistä on kirkossakäynti. Hän sanoo suurimmiksi syiksi rakkaus kirkkoa kohtaan ja ihmisten tapaaminen, sillä kirkko yhdistää ihmisiä niin surun kuin ilon hetkinä pitkienkin taipaleitten takaa.

Lisää ohjelmasta

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.

  • Formulaliukua ja rokkia – Luisteluleikit Laura Lepistön, Valtter Virtasen ja muiden taitoluistelutähtien opastuksella

    Taitoluistelijat opettavat lapsille luistelua ja leikkejä.

    Miten sopii yhteen pingviinikävely ja luistelu? Taitoluistelijatähdet opettavat lapsille luistelua ja hauskoja leikkejä Pikku Kakkosen ja Suomen Taitoluisteluliiton ohjelmasarjassa vuodelta 2008. Luistimilla voi kokeilla vaikka formulaliukua, kisarokkia, merikotkahyppyjä tai rallijarrutusta. Luisteluoppaina ovat mm. Kiira Korpi, Laura Lepistö, Susanna Pöykiö ja Valtter Virtanen. Katsomisen jälkeen näitä temppuja voi lähteä jäälle testaamaan!

  • "Lennä Nykäsen Matti, lennä" – Sleepy Sleepers livenä Tulilinjalla

    Lahtelainen huumoripumppu provosoi Tampereella 1990.

    Lahtelainen huumorirock-yhtye Sleepy Sleepers esiintyi helmikuusssa 1990 Tampereen Tullikamarilla. Suorana lähetyksenä esitetyn Tulilinja-ohjelman konsertin päätöskappaleena kuultiin oodi maailman parhaalle mäkihyppääjälle: Nykäsen Matille.

  • Matti Nykänen voitti mäkihypyssä kaiken – katso videoita urheilu- ja viihdetähden elämän varrelta

    Mäkihyppylegendan esiintymisiä vuosien varrelta.

    Mäkihyppääjä Matti Nykänen (1963–2019) oli nelinkertainen olympiakultamitalisti ja kuusinkertainen maailmanmestari. Vaikka Nykänen urheilu-uransa jälkeen ajelehti kohusta toiseen alkoholinkäyttönsä ja myrskyisten parisuhteidensa ristiaallokossa, ovat miehen urheilumeriitit kuitenkin vertaansa vailla maailmassa. Artikkeliin on koottu 55-vuotiaana menehtyneen Nykäsen saavutuksia ja esiintymisiä vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto