Hyppää pääsisältöön

Metsuri on metsän vaatimaton uurastaja

Pekka Patosaaren ohjaama Metsuri on vuonna 1971 julkaistu raportti metsätyömiesten, eli metsureiden elämästä. Työ on fyysisesti raskasta ja toimeentulo niukkaa. Myös ammattitaudit vaivaavat metsureita. Tulevaisuudelta toivotaan parempia työoloja, sosiaaliturvaa ja koulutusta.

Metsureista, jätkistä, elää monella vääränlainen mielikuva. Stereotypioihin kuuluvat rispaantuneet vaatteet, takkuinen tukka ja punainen nenä. Jenkka soi ja tarinaniskijät heittävät huulta.

Totuus on kuitenkin toinen. Metsurin jenkka soi mollivoittoisesti moottorisahan sävelin. Metsätyömiehen arkea ovat parkkiintuneet kädet, ahavoituneet kasvot sekä selkä- ja sydänvaivat.

Metsuri on mustavalkofilmi ajasta, jolloin miehet olivat rautaa ja puu kaatui pääosin jalkamiesten voimin. Se tutustuttaa metsurien ja heidän läheistensä vaatimattomaan arkeen.

Kautta historian suomalaisella metsätaloudella on ollut suuri osansa Suomen talouden nousulla. Usein penni ei kuitenkaan painu metsurien taskuun asti. Elämä on kovaa, työ on rankkaa ja metsurin leipä on kapea.

Sotien jälkeen maaseudun liikaväestö, metsurienvälinen kilpailu ja huonot olosuhteet aiheuttivat sen, että metsurien tuli ottaa vastaan työsuhteita, joiden ehtoihin ei ollut vaikuttamista.

Ei se kevyttä oo, mehtätyömiehen ammatti.― Matti Väisänen, metsuri

Metsätapaturmat ovat yleisiä ja ne saattavat pahimmillaan ajaa varhaiseen eläkeputkeen. Moottorisahan tärinä lisää sairauksia ja raportissa mainitaan jopa puolella metsureista olevan siitä aiheutuneita vaurioita. Desibelit kohoavat korkealle, joten kuulovammat ovat yleisiä.

Videolla haastateltava Martti Väisänen kertoo, miten hän sairastui sydänvikaan ja keuhkolaajentumaan työn takia. Ura piti lopettaa 51-vuotiaana.

Ääneen pääsevät myös metsätyömiesten puolisot. Metsurien eväslaukkuun pakataan sitä, mitä on kauppa-auton hyllyiltä löydetty. Välillä on niukkaa, mutta kahvia ja leipää löytyy laukusta aina.

Kyllähän siinä oma arvostus nousee itseä kohtaan, kun on käynyt kouluja.― Into Mustalahti, nokialainen metsuri

Harva maaseudun kasvatti on halunnut itselleen metsätyömiehen ammattia. Siihen on monesti jouduttu, kun koulutuspohjaa tai muita töitä ei ole ollut tarjolla.

Työolosuhteita kuitenkin pyritään parantamaan kouluttautumisella ja vakituisilla työsuhteilla. Toiveet paremmista ajoista, arvostuksesta ja sosiaaliturvasta kytevät monen mielessä.

Samalla kun tupakka palaa ja puu kaatuu, miehet rupattelevat kuulumisiaan ja muisteloita. Epäkohdat tiedetään, mutta huumori on kuitenkin läsnä ja arjessa korostuvat ne pienet ilot. Niihin kuuluu esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja savusaunan lämmitys.

Metsurit

Metsurin tehtäviin kuuluu puun kaadon lisäksi vesakon raivaus ja taimikon hoito sekä puiden istutus. Lisäksi työhön kuuluu mm. puiden leimausta ja metsätraktorin käyttöä.

Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä.

Moottorisahat ilmestyivät Suomessa hakkuutyömaille 1940-luvun lopulla. 1950-luvun mittaan moottorisaha vakiintui metsätyömaiden perustyökaluksi.

Traktorien ja moottorisahojen yleistyttyä 1970-luvulla metsureiden tarve väheni, mikä johti maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja maaltamuuttoon.

1980-luvulla hakkuukoneiden kehitys vähensi työpaikkoja entisestään.

Myös metsureiden työnkuva on muuttunut, suurin osa työstä tehdään nykyään lumettomana aikana raskaimman työn ja siitä seuraavien lisäkorvausten välttämiseksi.

Vuonna 2016 metsureita arvioitiin olevan Suomessa 3500-4000.

Lisää ohjelmasta

Kommentit
  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.