Hyppää pääsisältöön

Metsuri on metsän vaatimaton uurastaja

Pekka Patosaaren ohjaama Metsuri on vuonna 1971 julkaistu raportti metsätyömiesten, eli metsureiden elämästä. Työ on fyysisesti raskasta ja toimeentulo niukkaa. Myös ammattitaudit vaivaavat metsureita. Tulevaisuudelta toivotaan parempia työoloja, sosiaaliturvaa ja koulutusta.

Metsureista, jätkistä, elää monella vääränlainen mielikuva. Stereotypioihin kuuluvat rispaantuneet vaatteet, takkuinen tukka ja punainen nenä. Jenkka soi ja tarinaniskijät heittävät huulta.

Totuus on kuitenkin toinen. Metsurin jenkka soi mollivoittoisesti moottorisahan sävelin. Metsätyömiehen arkea ovat parkkiintuneet kädet, ahavoituneet kasvot sekä selkä- ja sydänvaivat.

Metsuri on mustavalkofilmi ajasta, jolloin miehet olivat rautaa ja puu kaatui pääosin jalkamiesten voimin. Se tutustuttaa metsurien ja heidän läheistensä vaatimattomaan arkeen.

Kautta historian suomalaisella metsätaloudella on ollut suuri osansa Suomen talouden nousulla. Usein penni ei kuitenkaan painu metsurien taskuun asti. Elämä on kovaa, työ on rankkaa ja metsurin leipä on kapea.

Sotien jälkeen maaseudun liikaväestö, metsurienvälinen kilpailu ja huonot olosuhteet aiheuttivat sen, että metsurien tuli ottaa vastaan työsuhteita, joiden ehtoihin ei ollut vaikuttamista.

Ei se kevyttä oo, mehtätyömiehen ammatti.― Matti Väisänen, metsuri

Metsätapaturmat ovat yleisiä ja ne saattavat pahimmillaan ajaa varhaiseen eläkeputkeen. Moottorisahan tärinä lisää sairauksia ja raportissa mainitaan jopa puolella metsureista olevan siitä aiheutuneita vaurioita. Desibelit kohoavat korkealle, joten kuulovammat ovat yleisiä.

Videolla haastateltava Martti Väisänen kertoo, miten hän sairastui sydänvikaan ja keuhkolaajentumaan työn takia. Ura piti lopettaa 51-vuotiaana.

Ääneen pääsevät myös metsätyömiesten puolisot. Metsurien eväslaukkuun pakataan sitä, mitä on kauppa-auton hyllyiltä löydetty. Välillä on niukkaa, mutta kahvia ja leipää löytyy laukusta aina.

Kyllähän siinä oma arvostus nousee itseä kohtaan, kun on käynyt kouluja.― Into Mustalahti, nokialainen metsuri

Harva maaseudun kasvatti on halunnut itselleen metsätyömiehen ammattia. Siihen on monesti jouduttu, kun koulutuspohjaa tai muita töitä ei ole ollut tarjolla.

Työolosuhteita kuitenkin pyritään parantamaan kouluttautumisella ja vakituisilla työsuhteilla. Toiveet paremmista ajoista, arvostuksesta ja sosiaaliturvasta kytevät monen mielessä.

Samalla kun tupakka palaa ja puu kaatuu, miehet rupattelevat kuulumisiaan ja muisteloita. Epäkohdat tiedetään, mutta huumori on kuitenkin läsnä ja arjessa korostuvat ne pienet ilot. Niihin kuuluu esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja savusaunan lämmitys.

Metsurit

Metsurin tehtäviin kuuluu puun kaadon lisäksi vesakon raivaus ja taimikon hoito sekä puiden istutus. Lisäksi työhön kuuluu mm. puiden leimausta ja metsätraktorin käyttöä.

Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä.

Moottorisahat ilmestyivät Suomessa hakkuutyömaille 1940-luvun lopulla. 1950-luvun mittaan moottorisaha vakiintui metsätyömaiden perustyökaluksi.

Traktorien ja moottorisahojen yleistyttyä 1970-luvulla metsureiden tarve väheni, mikä johti maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja maaltamuuttoon.

1980-luvulla hakkuukoneiden kehitys vähensi työpaikkoja entisestään.

Myös metsureiden työnkuva on muuttunut, suurin osa työstä tehdään nykyään lumettomana aikana raskaimman työn ja siitä seuraavien lisäkorvausten välttämiseksi.

Vuonna 2016 metsureita arvioitiin olevan Suomessa 3500-4000.

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Last Call! Remu & Hurriganesin viimeinen keikka

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole."

    ”Kun mä päätän, että Hurriganesia ei enää ole, sitä ei ole." Remu & Hurriganesin tarina päättyi viimeiseen keikkaan tammikuussa 2018.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.