Hyppää pääsisältöön

Metsuri on metsän vaatimaton uurastaja

Pekka Patosaaren ohjaama Metsuri on vuonna 1971 julkaistu raportti metsätyömiesten, eli metsureiden elämästä. Työ on fyysisesti raskasta ja toimeentulo niukkaa. Myös ammattitaudit vaivaavat metsureita. Tulevaisuudelta toivotaan parempia työoloja, sosiaaliturvaa ja koulutusta.

Metsureista, jätkistä, elää monella vääränlainen mielikuva. Stereotypioihin kuuluvat rispaantuneet vaatteet, takkuinen tukka ja punainen nenä. Jenkka soi ja tarinaniskijät heittävät huulta.

Totuus on kuitenkin toinen. Metsurin jenkka soi mollivoittoisesti moottorisahan sävelin. Metsätyömiehen arkea ovat parkkiintuneet kädet, ahavoituneet kasvot sekä selkä- ja sydänvaivat.

Metsuri on mustavalkofilmi ajasta, jolloin miehet olivat rautaa ja puu kaatui pääosin jalkamiesten voimin. Se tutustuttaa metsurien ja heidän läheistensä vaatimattomaan arkeen.

Kautta historian suomalaisella metsätaloudella on ollut suuri osansa Suomen talouden nousulla. Usein penni ei kuitenkaan painu metsurien taskuun asti. Elämä on kovaa, työ on rankkaa ja metsurin leipä on kapea.

Sotien jälkeen maaseudun liikaväestö, metsurienvälinen kilpailu ja huonot olosuhteet aiheuttivat sen, että metsurien tuli ottaa vastaan työsuhteita, joiden ehtoihin ei ollut vaikuttamista.

Ei se kevyttä oo, mehtätyömiehen ammatti.― Matti Väisänen, metsuri

Metsätapaturmat ovat yleisiä ja ne saattavat pahimmillaan ajaa varhaiseen eläkeputkeen. Moottorisahan tärinä lisää sairauksia ja raportissa mainitaan jopa puolella metsureista olevan siitä aiheutuneita vaurioita. Desibelit kohoavat korkealle, joten kuulovammat ovat yleisiä.

Videolla haastateltava Martti Väisänen kertoo, miten hän sairastui sydänvikaan ja keuhkolaajentumaan työn takia. Ura piti lopettaa 51-vuotiaana.

Ääneen pääsevät myös metsätyömiesten puolisot. Metsurien eväslaukkuun pakataan sitä, mitä on kauppa-auton hyllyiltä löydetty. Välillä on niukkaa, mutta kahvia ja leipää löytyy laukusta aina.

Kyllähän siinä oma arvostus nousee itseä kohtaan, kun on käynyt kouluja.― Into Mustalahti, nokialainen metsuri

Harva maaseudun kasvatti on halunnut itselleen metsätyömiehen ammattia. Siihen on monesti jouduttu, kun koulutuspohjaa tai muita töitä ei ole ollut tarjolla.

Työolosuhteita kuitenkin pyritään parantamaan kouluttautumisella ja vakituisilla työsuhteilla. Toiveet paremmista ajoista, arvostuksesta ja sosiaaliturvasta kytevät monen mielessä.

Samalla kun tupakka palaa ja puu kaatuu, miehet rupattelevat kuulumisiaan ja muisteloita. Epäkohdat tiedetään, mutta huumori on kuitenkin läsnä ja arjessa korostuvat ne pienet ilot. Niihin kuuluu esimerkiksi luonnossa liikkuminen ja savusaunan lämmitys.

Metsurit

Metsurin tehtäviin kuuluu puun kaadon lisäksi vesakon raivaus ja taimikon hoito sekä puiden istutus. Lisäksi työhön kuuluu mm. puiden leimausta ja metsätraktorin käyttöä.

Sana metsuri syntyi jo 1950-luvulla, mutta yleiseen käyttöön se tuli vasta 1970-luvulla. Tätä ennen puhuttiin metsätyömiehistä ja jätkistä.

Moottorisahat ilmestyivät Suomessa hakkuutyömaille 1940-luvun lopulla. 1950-luvun mittaan moottorisaha vakiintui metsätyömaiden perustyökaluksi.

Traktorien ja moottorisahojen yleistyttyä 1970-luvulla metsureiden tarve väheni, mikä johti maaseudun työpaikkojen vähenemiseen ja maaltamuuttoon.

1980-luvulla hakkuukoneiden kehitys vähensi työpaikkoja entisestään.

Myös metsureiden työnkuva on muuttunut, suurin osa työstä tehdään nykyään lumettomana aikana raskaimman työn ja siitä seuraavien lisäkorvausten välttämiseksi.

Vuonna 2016 metsureita arvioitiin olevan Suomessa 3500-4000.

Lisää ohjelmasta

Keskustele
  • ”Tervetuloa rahinan pariin!” – Kansanmusan legendat ja kadonneet taitajat tallentuivat Ylen muinaisille pikalevyille

    1930-luvun ääniaarteita sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa.

    Suorakaiverruslevyt olivat aikanaan mullistava äänitystekninen uutuus. Niille tallentuivat 1930–1950-lukujen suomalaisen juurimusiikin tärkeimmät osaajat, osa heistä myöhempiä folklegendoja, jotkut unohdettuja, monet jo tuolloin katoamassa olleen maailman viimeisiä edustajia. Ylen varastoihin unohtuneet ääniaarteet nostettiin vuonna 1991 päivänvaloon sarjassa Ylen kansanmusiikkipatinaa, joka on nyt kokonaan kuunneltavana Elävässä arkistossa ja Yle Areenassa.

  • Suomalaiset taistelivat puukot tanassa vapaan Viron puolesta 1919

    Liki 4 000 suomalaista soti Viron vapaussodassa.

    Loppuvuodesta 1918 puhjennut Viron vapaussota sai lähes neljätuhatta suomalaista ylittämään Suomenlahden taistellakseen siellä vapaaehtoisjoukoissa bolševismia vastaan. Osa lähteneistä oli vasta kouluikäisiä nuorukaisia. Vuonna 1993 valmistunut Untamo Eerolan ytimekäs dokumentti antaa puheenvuoron sekä heille itselleen sekä virolaisille: millaisen hengen vallassa sotaa käytiin entä millaisista teoista suomalaiset Virossa muistetaan? Dokumentti sisältää runsaasti arvokasta arkistomateriaalia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto