Teema muistaa lokakuussa edesmennyttä Veijo Vanamoa sekä Jaakko Kolmosta esittämällä perinteiseen tapaan tv-kokkien jouluisia ohjelmia.
Teema torstaina 20.12. klo 23.35, uusinta perjantaina 21.12. klo 14.40. Ohjelmat Areenassa pysyvästi.
Teemalla on esitetty monena, monena vuonna arkistopaikalla Veijo Vanamon ja Jaakko Kolmosen jouluruokaohjelmia. Niistä on tullut kanavan oma jouluperinne, jonka perään katsojat tarkkasilmäisesti kyselevät joka vuosi.
Tänäkin vuonna Teema virittäytyy joulunviettoon näiden ruokaohjelmien parissa. Se on meistä paras tapa muistella lokakuussa edesmennyttä Veijo Vanamoa ja hänen pitkäaikaista työpariaan Jaakko Kolmosta, joka kuoli syksyllä 2016.
Näitä Vanamon ja Kolmosen jouluohjelmia on Teemalta kyselty aina Britanniasta saakka; muuan Lapissa joulua viettänyt pariskunta Englannista oli kerran niin viehättynyt Suomen televisiossa sattumalta näkemästään rohdinpaitaisesta kokkikaksikosta että toivoi saavansa heidät toistekin seurakseen lahjojen paketointiin. Onneksi jo silloin voitiin ohjata heidät Elävään arkistoon, joka näkyy kaikkialla maailmassa.
Vanamon ja Kolmosen ohjelmia on julkaistu paljon Elävässä arkistossa, missä ne ovat pysyvästi katsottavina; niin myös nyt nähtävät. Televisiossa ne on esitetty viimeksi vuosina 2010 ja 2011.
Kuten aina, myös jouluna letkeästi jutustelevat keittiömestarit laittavat ruuat kuin ruuat konstailemattomalla, tottuneella otteella ja löysin rantein.
Vaikka otsikko on sama – Asia on pihvi – ja ohjelmat ovat peräkkäisiltä vuosilta 1971 ja 1972, niiden voi sanoa edustavan kahta hyvin erilaista Vanamon ja Kolmosen ohjelmien tyyliä. Ensimmäinen niistä, alaotsikoltaan "Perinteelliset jouluruoat" on hyvin tunnelmallinen puolituntinen, jossa jouluherkut laitetaan tunnelmallisesti lavastetussa tuvassa oikein vanhanajan tapaan ja samalla muistellaan muutenkin entisaikojen joulunviettoa – tämä on muuten juuri se jakso, jota Englannista toivottiin. Hyvin samanlainen konsepti siis kuin vuonna 1979 tehdyssä spesiaalissa Se on sitten joulu, joka on myös Elävässä arkistossa.
Ja Vanamolta ja Kolmoselta on aina lupa odottaa ruokaneuvoja, jotka nykykatsojalle ovat jopa eksoottisia, jos kohta eivät kaukomailta haettuja. Viime aikoina on virinnyt jonkin verran julkista keskusteluakin siitä, kuinka suomalaisille eivät enää kelpaa sisäelinruuat; ja kamalaa tuhlausta tällainen meno on, jos näiltä kokeilta kysytään. Maksan, sydämen tai munuaisten ääressä nirsoileva ei tiedä mistä jää paitsi! Vanamon ja Kolmosen neuvoilla syntyy joulupöytään vaikkapa tahvanaspaisti.
Vuodelta 1972 puolestaan nähdään modernimpaa, nykyaikaan ja -keittiöön mukautettua lähestymistapaa edustava neljän lyhyen ohjelman sarja. Vanamo ja Kolmonen antavat vinkkejä muun muassa pienen talouden joulupöytää varten – iso kinkku voi monelle olla liian iso, joten näemme miten porsaanlavasta syntyy sovellettu pikkukinkku. Ja terveysnäkökohdat antavat tietenkin hyvän lisäsyyn suosia joulupöydässä kalaherkkuja, jos lisäsyytä tarvitaan.
Vanamo ja Kolmonen laittavat joulupöytään kuten yleensä muutenkin ruokia, joissa on huomioitu keskiverto palkansaajan maksukyky: tavallisista ja kohtuuhintaisista aineksista. Tosin herrojen herkuksi voidaan laskea mateen mäti, jonka kilohinta joulun alla vuonna 1972 saattoi kohota sataan markkaan ja ylikin. Mutta toisaalta jos itse pyytää mateensa, niin eihän se silloin maksa!
Ohjelmassa saadaan myös hieno näyte tv-kokkien mutkattomasta huumorista ja samalla keittiömestarin improvisointitaidosta. Jossain tapahtuneen kirjoitusvirheen takia lehtien ohjelmatietoihin oli päätynyt ruokalajin nimi "reisiluumunakas", ja kun sellainen oli kansalle luvattu, niin Veijo Vanamohan näyttää miten sellainen tehdään!
Toki samassa jaksossa valmistuu myös alkuperäisen suunnitelman mukainen riisiluumuvanukas...
