Hyppää pääsisältöön

”Läheiseni otti nimissäni pikavippejä” – viisi tarinaa suomalaisten rahavaikeuksista

Nainen tutkii lattialla lojuvia laskuja.
Nainen tutkii lattialla lojuvia laskuja. Kuva: Yle, kuva Shutterstock/Rawpixel raha,laskut

Harva ylivelkaantunut rällää rahojaan, vaan rahaa kuluu huomaamatta enemmän kuin sitä tulee, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila. Suomessa on koko ajan suurempi joukko ihmisiä, joilla on rahaongelmia. Mattila kommentoi rahavaikeuksiin joutuneiden ihmisten kokemuksia.

Ero romutti talouden hetkellisesti

”Minulle iski pienimuotoinen taloudellinen kriisi erotessani ex-miehestäni. Ehdimme olla yhdessä lähes kymmenen vuotta. Kun asuin yhtäkkiä yksin, kaikki oli tuplasti kalliimpaa, koska jouduin maksamaan kaiken itse. Tilanne vaati paljon tiukempaa taloudenpitoa kuin aiemmin. Nyt reipas vuosi eron jälkeen alkaa olla raha-asiat paremmalla tolalla, mutta ei silti samassa pisteessä, missä olin ennen eroa.”

Minna Mattila sanoo, että ero on kestosyy, jonka takia ihmiset ajautuvat rahavaikeuksiin. Mattila tietää, että rahavaikeudet voivat jopa olla eron syy, ja siksi parien kannattaakin puhua rahasta avoimesti koko suhteen ajan.

Myös muut yllättävät elämänkäänteet, kuten työttömyys, lyhytaikainenkin lomautus ja sairaus voivat aiheuttaa kierteen.

– Ihmiset ovat usein ylioptimistisia taloutensa suhteen. Vaikkapa sairauden tai työttömyyden alkaessa he ajattelevat, että tilanne on pian ohi, joten voin rahoittaa elämän nyt luotolla, Mattila sanoo.

Ero on kestosyy, jonka takia ihmiset ajautuvat rahavaikeuksiin.

Sitten kun niin ei käykään, velkaa ruvetaan maksamaan seuraavalla velalla ja kierre on valmis. Kun ihminen sitten aikanaan saakin työn, palkka ei enää riitä suurten velkojen maksuun.

– Tällaisissa tilanteissa kannattaa aina istua alas ja laittaa numeroita paperille, ja katsoa niitä kylmästi.

Myös elämän positiiviset taitekohdat, kuten asunnon vaihtaminen, työpaikan perässä muuttaminen tai vaikkapa talon rakentaminen voivat horjuttaa taloutta.

Eläkkeelle jääminenkin voi velkaannuttaa. Mikäli ihminen ei ole ennen eläkettä saanut mitään säästöön ja hänellä on edelleen velkaa jäljellä, sitä voi olla vaikea maksaa pienentyneistä tuloista.

Läheinen velkaannutti

”Velkaannuin isosti alun perin siksi, että läheinen henkilö otti nimissäni lainoja ja pikavippejä käyttämällä minun verkkopankkitunnuksiani. Tämän jälkeen sain raha-asioiden kanssa apua talous- ja velkaneuvonnasta sekä seurakunnan diakoniatyön vapaaehtoisten velkaneuvojien kautta.

Vapareiden kanssa tilanteen työstäminen oli intensiivinen jakso, välillä tapaamisissa ei puhuttu raha-asioista vaan itkin sitä, että oli kuumetta enkä jaksanut imettää ja vaparit kuuntelivat. Sekin oli tosi tärkeää.

Lopulta käräjäoikeus myönsi minulle velkajärjestelyn. Tällä hetkellä pärjään taloudellisesti hyvin ja pystyn myös vähän kuukausittain laittamaan rahaa säästöön. Velkajärjestelyn myötä lyhennän kuukausittain velkaani noin 700 euron verran.”

Usein perheissä ei osata ajatella, että joku voisi käyttää heitä näin taloudellisesti hyväksi. Verkkopankkitunnusten täytyy olla henkilökohtaiset: edes puoliso ei saa asioida niillä ja käydä tutkimassa toisen tilejä.

Rahan kavaltaja voi olla vaikka oma lapsi.

– Mielen sairaudet tai peliriippuvuus ovat ongelmia, jolloin ihminen ei ole normaali oma itsensä. Läheinen ei välttämättä tunnista toisessa tällaista, Mattila sanoo.

Tällaisessa tilanteessa pitäisi tehdä rikosilmoitus, mutta usein omaiset eivät sitä tee, sillä tapahtunut hävettää eikä omalle läheiselle haluta harmia: rahan kavaltaja voi olla vaikka oma lapsi.

– On hienoa, että esimerkin henkilö on hakenut tilanteeseen apua. Tilannetta voi alkaa setviä kenen tahansa kanssa, vaikkei kyseessä olisi heti talousammattilainen. Kunhan saa puhuttua siitä jollekin.

Vuoden alusta 1.1.2019 lähtien velkaneuvontaa saa oikeusaputoimistosta. Tämä on siitä hyvä uutinen, että talousongelmissa oleva voi hakeutua minkä tahansa kunnan toimistoon. Ylipäänsä kynnystä hakea talousapua on madallettu niin, että sitä voi aluksi pyytää chatissa tai puhelimitse anonyymisti.

Kesäkuu on opiskelijalle tiukkaa aikaa

”Hankalinta aikaa opiskellessa oli se, että kesäkuussa ei tullut opintotukea, muttei myöskään saanut palkkaa kesätyöstä. Säästöjä ei ollut yhtään ja vuokra piti vain maksaa. Kävin vanhempien luona ja söin kaiken pakastimen kätköistä. Minulla ei ollut rahaa bussilippuun ja töihin oli käveltävä, joten siihen piti varaa reilusti aikaa. Olin töissä karkkikaupassa ja söin lounaaksi irtokarkkeja.”

Tällaisessa tilanteessa voisi periaatteessa saada toimeentulotukea, mutta se perittäisiin ensimmäisestä palkasta takaisin. Opiskelija saattaakin joutua elämään lainarahalla koko kesän.

– Lisäksi monelle kynnys hakea toimeentulotukea on todella suuri. Jos opintotuki on pieni ja vuokra suuri, on ihan ymmärrettävää, ettei siitä saa säästettyä puskuria kesää varten.

Kukaan ei opettanut rahan käyttämistä

”Minä en ole osannut käyttää rahaa. Olen yksinhuoltajaäidin lapsi, eikä minulla lapsuudessa ja nuoruudessa ollut rahaa. Rahasta keskustelu pyöri sen puutteen ympärillä. 20-votiaana sain perintöä 44 000 euroa ja kulutin kaiken lähes vuodessa. Kymppitonni summasta kului järkeviin juttuihin, loput syömiseen ravintoloissa, juhlimiseen ja kierrosten tarjoamiseen.

Vuosia myöhemmin sain perintöä lisää, kymppitonnin 25-vuotiaana ja 17 000 euroa 26-vuotiaana. Rahankäyttöni ei kuitenkaan järkevöitynyt mitenkään. Sain vain sukulaisilta neuvoja, että ”muista käyttää rahat järkevästi äläkä tuhlaa”, mutta kukaan ei antanut konkreettista apua. Perinnöistä on ollut myös sellainen haittaa, että minulla ei ole oikein ollut motivaatiota mennä töihin ja löytää omaa alaa.”

Takuusäätiön asiakkaissa on ollut monia tällaisia tapauksia: Kun ihminen ei ole koskaan saanut lapsena mitään, hän saattaa 18- tai 20-vuotiaana nostella suuria lainoja saadakseen vaatteita tai ollakseen nätti.

– Taustalla on usein koulukiusaamista tai muuta ikävää ja sitten sitä kompensoidaan rahalla.

Kyseisessä tilanteessa ihminen ei ole nostanut lainaa, vaan käyttänyt perintönsä nopealla tahdilla.

– Jos 25-vuotias ei käy töissä, niin kyllä 30 000 euroa saa kulutettua helposti vuodessa, Mattila kommentoi.

Kodin rahapuhe vaikuttaa siihen, millainen rahankäyttäjä ihmisestä kasvaa. Hyvin pienituloisesta perheestä tullut saattaa ajatella, ettei halua koskaan samanlaista elämää kuin vanhemmilla ja pinnistellä kovasti sen eteen.

– Toisille taas käy niin, että he saavat mallin siitä, miten laskut maksetaan perintätoimistojen kautta – ja elämä kuitenkin jatkuu. Elämä saattaa olla köyhää ja kurjaa, mutta ruokaa tulee kuitenkin pöytään ja elossa säilytään.

Nuori aikuinen kaipaa opetusta ja kannustusta rahan käyttöön ja ammattiin opiskelemiseen. Jos sitä ei saa mistään, on ymmärrettävää, että tilanne päättyy hillittömään kuluttamiseen.

– On ihan inhimillistä, että nuoret tykkäävät juhlia, Mattila sanoo.

Velkaannuin, koska ei ollut säästöjä

”Muutin lukion jälkeen kotoani pohjoisesta Helsinkiin. Vanhempani olivat höveleitä rahankäyttäjiä, ja sain mallin, ettei rahaa tarvitse säästää. Toisaalta heillä oli aina luottotiedot kunnossa. Jatkoin Helsingissä samalla meiningillä, ostelin osamaksulla asioita ja sain maksettua kaiken palkallani. Minun piti vaihtaa pienempipalkkaisiin töihin, mutta menoni olivat entiset. Aloin syödä nälkään pähkinöitä – eli otin pikavippejä. En paljon, mutta liikaa tilanteeseen nähden. Ahdistuin. En kertonut tilanteesta kenellekään, kasasin monta kuukautta laskuja vaatekaappiin.

Sitten kerroin siskolleni. Olin 20-vuotias, reipas, iloinen, työssäkäyvä ja päihteetön naisenalku – ja olin epäonnistunut. Siskoni soitti puolestani perintäfirmoihin ja laati minulle maksusuunnitelman. Vanhempani lainasivat minulle 2000 euroa, mutta kaksi 300 euron lainaa ehti mennä ulosottoon. Menetin luottotietoni, mutta sain tilalle yöunet ja raha-ahdistuksen pois. Vuoden ajan maksoin velkojani 900 euroa kuussa, mikä oli paljon vuokran jälkeen.

Nyt olen 27-vuotias ja luottotietoni ovat puhtaat. Nykyään jos on tiukka kuukausi, soitan heti laskusta asiakaspalveluun ja kysyn, voinko siirtää eräpäivää. Pyydän maksusuunnitelmaa kalliisiin laskuihin, kuten hammaslääkäriin. Pystyisin kyllä saamaan rahaa säästöön, mutten ole siihen vielä valmis.

Tämä on edelleen mielestäni nolo tarina, enkä puhu siitä kenellekään, paitsi jos kuulen jonkun olevan taloudellisesti tiukilla. Silloin kerron tarinani, sillä tiedän, että vertaistuki auttaa. Rahavaikeuksissa oleva ei kaipaa jeesustelua eikä jälkiviisautta.”

Kun tottuu tietynlaiseen elintasoon, siitä voi olla vaikea luopua. Näin käy esimerkiksi nuorille, jotka asuvat kotona eivätkä maksa mistään, mutta samalla käyvät töissä ja ansaitsevat rahaa: kun nuori sitten muuttaa omilleen, rahanmeno saattaa yllättää.

Rahavaikeuksissa oleva ei kaipaa jeesustelua eikä jälkiviisautta.

Nuori saattaa myös haluta pitää kulissia yllä eikä siksi kerro vanhemmilleen, mikäli rahan kanssa tulee hankaluuksia.

– Perheessä kannattaisikin olla avoin rahan suhteen, jotta siitä voisi puhua joka tilanteessa.

Mattila on huomannut, että yleensä velkaantuvat ihmiset eivät pidä elintasoaan poikkeavana tai liian suurena, Mattila sanoo.

– Esimerkkinä käy vaikkapa puhelin. Ostaako 150 euron puhelimen vai 300-400 euron puhelimen? On melko tavallista ostaa se osamaksulla, jolloin tuntuu ihan ”turvalliselta” ostaa kalliimpi.

Samalla tavalla tehdään monia muita valintoja, kuten viihdekanavien hankinta, vaateostokset ja ruokamenot.

Mattila sanookin, että liian korkea kulutustaso suhteessa omiin tuloihin on todennäköisesti seurausta monista hieman kalliimmista tai liian usein tapahtuvista menoista. – Olisikin tärkeää tehdä kulutus mahdollisimman näkyväksi ihmisille niin, että se liittyisi automaattisesti maksutapahtumaan. Ei se ole holhoamista, vaan reiluutta ja asiakaslähtöisyyttä.

Kuuntele podcast!

Miten ihan tavallinen ihminen alkaa ottaa pikavippejä? Entä onko ylivelkaantuminen aina omaa syytä? Toimittaja ja bloggaaja Julia Thurén keskustelee Melkein kaikki rahasta -podcastissa toimittaja ja viestintäyrittäjä Emmi Nuorgamin kanssa rahavaikeuksista. Nuorgamilla on ollut suuria ongelmia rahan kanssa kaksi kertaa elämässään: ensimmäisellä kerralla vika oli oma, toisella kerralla taantuma puuttui peliin.

– Aina sanotaan, että hyville tyypeille riittää töitä. Mutta kun ei välttämättä riitä, Nuorgam sanoo.

Ylen rahaan keskittyvä podcast Julia Thurén: Melkein kaikki rahasta ruotii tuloja ja menoja, rahan jakamista parisuhteessa ja ystävien kesken, säästämistä ja sijoittamista sekä tarjoaa aiheisiin uusia, kiinnostavia näkökulmia. Tervetuloa kuuntelemaan podcastia ja lukemaan siihen liittyviä verkkojuttuja!

Oletko sinä ylivelkaantunut? Millaiset elämäntilanteet johtavat rahaongelmiin? Kerro kokemuksesi tai kommentoi juttua!

Keskustele