Hyppää pääsisältöön

Matti Kassila in memoriam Kino Suomessa tammikuussa 2019

Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) elokuvassa Haluan rakastaa, Peter
Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) elokuvassa Haluan rakastaa, Peter Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) elokuvassa Haluan rakastaa, Peter Kuva: Matti Kassila ky Haluan rakastaa Peter,teeman elokuvat

Teeman Kino Suomi esittää 1.1. ja 8.1.2019 kolme Matti Kassilan elokuvaa. Kassilaa muistetaan myös Teeman lahjapaketeissa, TV1:n iltapäiväelokuvissa ja Areenassa.

Joulukuussa 2018 katkesi eräs suomalaisen elokuvan historiallinen lanka, kun elokuvaohjaaja, professori Matti Kassila kuoli 94 vuoden iässä. Hänen pitkä uransa alkoi legendaarisen maisteri T. J. Särkän alaisuudessa 1940-luvulla ja jatkui aina 1990-luvulle asti. Kassila ehti kokea "Suomi-filmiksi" yleisesti kutsutun studioelokuvan kulta-ajan ja sen päättymisen ja yhtenä harvoista tuon ajan mestareista löysi itselleen myös paikan uudessa aikakaudessa, johon elokuva Suomessa siirtyi 1960-luvulla.

Teeman Kino Suomen sekä TV1:n oli määrä muistaa Matti Kassilaa tämän 95-vuotispäivänä tammikuussa 2019, ja myös Yle Arkiston toivotut-paketissa ollaan julkaisemassa verkkoon pysyvästi Kassilan ohjauksia sekä ohjelmia Kassilasta. Mutta ohjelmistoon valituista elokuvista tulikin muistonäytöksiä. Ne kattavat ajan vuodesta 1951 vuoteen 1984, siis Kassilan uran alkuvaiheista yhteen hänen aivan viimeisistä teatterielokuvistaan.

Matti Kassila televisiossa ja Areenassa tammikuussa 2019

1.1. klo 12.00 Yle Teema Lahjapaketti: Mustavalkoiset Palmut (Areenassa pysyvästi, paitsi Komisario Palmun erehdys vain suorana)
1.1. klo 21.45 Yle Teema Niskavuori (Areenassa 30 päivää)
8.1. klo 21.45 Yle Teema Haluan rakastaa, Peter (Areenassa 7 päivää) & Pariisilaissolmio
10.1. Yle Areena Tammikuun toivotut: Matti Kassila ja Mikko Niskanen
3.1. –24.1. Yle TV1 Matti Kassilan elokuvia iltapäivisin noin klo 13

Uuudenvuodenpäivänä, tiistaina 1.1.2019 Teeman lahjapaketissa ovat komisario Palmun klassiset mustavalkoiset tutkimukset, joilla Matti Kassila lunasti paikkansa yhtenä suomalaisen elokuvan ehdottoman unohtumattomista tekijöistä. Saman tiistain iltana Teeman Kino Suomi esittää elokuvan Niskavuori Kassilan uran loppupuolelta.

Niskavuori, Suomi-filmin päivitys 1980-luvulle

Matti Kassilan vuonna 1984 valmistunut suurelokuva Niskavuori pohjautuu Hella Wuolijoen sarjan ensimmäisiin näytelmiin Niskavuoren naiset ja Niskavuoren leipä, jotka ilmestyivät vuosina 1936 ja 1938. Juonellisesti ne ovat kiinteästi yhtä; Leipä on Naisten suora jatko-osa. Niistä ensimmäinen oli filmattu kahdesti aiemminkin, vuosina 1938 ja 1958. Niskavuoren leipä oli filmattu kerran nimellä Niskavuoren Aarne (1954).

Esko Salminen on Aarne Niskavuori elokuvassa Niskavuori (1984)
Aarne (Esko Salminen) Esko Salminen on Aarne Niskavuori elokuvassa Niskavuori (1984) Esko Salminen,Niskavuori,teeman lahjapaketit
Rauni Luoma on Niskavuoren vanhaemäntä Loviisa elokuvassa Niskavuori (1984)
Loviisa (Rauni Luoma) Rauni Luoma on Niskavuoren vanhaemäntä Loviisa elokuvassa Niskavuori (1984) Niskavuori,teeman lahjapaketit

Ensimmäisessä näytelmässä Niskavuoren Aarne jättää vaimonsa Martan ja vanhaemäntä Loviisa potkaisee poikansa ulos Niskavuorelta. Toisessa näytelmässä Loviisa nöyrtyy vierailemaan Aarnen ja nuorikko Ilonan luona ja houkuttelee Aarnen takaisin Niskavuoren isännäksi.

Kassilan elokuva on harkittua epookkia, jossa klassinen teksti on otettu kunnioituksella käsittelyyn. Niskavuoren Aarnena nähdään Esko Salminen, jonka yhdennäköisyys elokuva-Aarnea aiemmin esittäneen Tauno Palon kanssa on hämmentävä. Petettyä Marttaa esittää Marja-Liisa Márton ja nuorikko-Ilonaa Satu Silvo.

Erityisen vaikuttavan roolityön tekee veteraaninäyttelijä Rauni Luoma, joka esittää vanhaemäntä Loviisaa ankarasti mutta koskettavasti. Luoma sai roolityöstään Jussi-patsaan: edellisen Jussinsa hän oli saanut yli 30 vuotta aiemmin Niskavuoren Hetan nimiroolista.

Viikkoa myöhemmin tiistaina 8.1. Kino Suomessa nähdään kaksi Matti Kassilan elokuvaa.

Haluan rakastaa, Peter – Aila Meriluodon romaani kohuelokuvana

Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) elokuvassa Haluan rakastaa, Peter
Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) Sanna (Tea Ista) ja Peter (Paul Osipow) elokuvassa Haluan rakastaa, Peter Kuva: Matti Kassila ky Haluan rakastaa Peter,teeman elokuvat

Vuonna 1972 Kassila ohjasi aikansa eroottisen kohuelokuvan Haluan rakastaa, Peter. Päähenkilö Sanna Auhti on ruotsalaisessa pikkukaupungissa asuva suomalainen leskirouva, kouluikäisten lasten yksinhuoltaja, joka kärsii lemmenkaipuusta ja sukupuolisesta tyhjiöstä. Hän löytää haluilleen kohteen eksoottisen komeasta lääkäristä, mutta suhteen intohimo palaa nopeasti loppuun.

Tea Istan pääroolia pidettiin poikkeuksellisen rohkeana. Ista oli tuolloin 40-vuotias, ja eroottissävyisissä rooleissa oli totuttu näkemään vain huomattavasti nuorempia naisnäyttelijöitä. Lisäksi Ista oli arvostettu Kansallisteatterin näyttelijä, jonka edellisestä elokuvaroolista oli kulunut jo seitsemän vuotta.

Rohkeus kannatti, sillä Sanna Auhtin rooli toi Tea Istalle parhaan naisnäyttelijän Jussi-patsaan. Himon kohteena, elokuvan Peterinä, nähdään Paul Osipow. Taidemaalarina paremmin tunnettu Osipow on nähty myös Risto Jarvan elokuvissa, mutta Kassila ei ollut tyytyväinen Osipowin replikointiin, ja koko dialogin onkin jälkiäänityksessä puhunut Matti Oravisto.

Ohjaaja Matti Kassila laati elokuvan käsikirjoituksen yhdessä Panu Rajalan kanssa Aila Meriluodon romaanista Peter, Peter (1971). Myöhemmissä päiväkirjateoksissaan Meriluoto on paljastanut teoksen elämäkerralliset yhteydet: hän asui avioeronsa jälkeen Ruotsissa yli kymmenen vuotta, ja hänellä oli romaanin kuvaama lyhyt suhde virolaissyntyisen kirjalija-lääkäri Mart Sarnetin kanssa.

Pariisilaissolmio on Mika Waltarin tarina keski-iän villityksestä

Keijo Komppa ja Anneli Haahdenmaa elokuvassa Pariisilaissolmio
Keijo Komppa ja Anneli Haahdenmaa Keijo Komppa ja Anneli Haahdenmaa elokuvassa Pariisilaissolmio Kuva: Erkki Suonio, Yle Pariisilaissolmio,teeman elokuvat

Kaksoisnäytöksen toinen elokuva edustaa aikakautta, jolloin suomalainen elokuva koki nopeasti rajun murroksen. 1960-luku mullisti elokuvateollisuuden kaikkialla maailmassa; Suomessa kriisi ilmeni muun muassa kaksi vuotta kestäneenä näyttelijälakkona 1963–1965, jona aikana näyttelijäliiton jäseniltä oli kielletty elokuvatuotantojen tekeminen.

Tarinan mukaan muun muassa suunniteltu neljäs komisario Palmu -elokuvakin jäi lakon takia toteutumatta. Suomalaisen studioelokuvan aika oli ohi.

Yleisradion tv-tuotannot jatkuivat lakosta huolimatta, liittoon kuulumattomien näyttelijöiden voimin, ja vuosina 1964–65 Matti Kassila ohjasi Ylelle kaksi tunnin mittaista tv-elokuvaa. Niistä nähdään jälkimmäinen, vuonna 1965 valmistunut Pariisilaissolmio. Se perustuu Mika Waltarin samannimiseen pienoisromaaniin, jonka Waltari alkujaan kirjoitti 1947 ja liitti sitten kokoelmaan Kuun maisema (1953).

Pariisilaissolmio kuvaa kriisiä, joka on aina kuulunut ihmiselämään: sen tajuamista, että on siirtynyt "nuoruuden epämääräisistä jälkivuosista tyyneen keski-ikään". Järkytys, jota päähenkilö ensin lääkitsee grogilla nuoruudenystävän seurassa, ja siitä alkaa päivä ja ilta, jonka aikana vapaudenkaipuu ja seikkailunhalu valtaavat miehen. Mutta hän ei ole ainoana pettynyt madaltuneeseen elämäänsä. Myös hänen puolisonsa kokee, että jotain on jäänyt kokematta. Miksi siis kaksi aikuista ihmistä eivät antaisi toisilleen vapautta, jota kumpikin kaipaa?

Kassilan Pariisilaissolmio ei ole mikään studiossa kuvattu tv-teatterikappale, vaan se on tehty Helsingin kaduilla ja aidoilla kuvauspaikoilla, tavallaan sen kaupunkikuvan viimeisinä aikoina, jonka vääjäämätöntä katoamista komisario Palmukin melankolisesti ennusti. Helsinki, jossa Esplanadia kävelevä pankinjohtaja poikkeaa lasilliselle Kämpiin, on sekä Waltarin että hänen tarinansa päähenkilön jo tuolloin hieman nostalginen nuoruuden maisema. Nykyajan katsojalle Pariisilaissolmio tarjoaa waltarimaisen pisteliään asetelman lisäksi herkullisia kuvia lähes kuuden vuosikymmenen takaisesta pääkaupungista.

Matti Kassilaa muistetaan tammikuussa myös TV1:n iltapäivän kotimaisissa elokuvissa. TV1 esittää mm. elokuvat Lasisydän (1959), Tyttö kuunsillalta (1953), Kuriton sukupolvi (1957) sekä kaikki neljä komisario Palmua.

Ylen kuukauden toivotut -paketissa tammikuussa julkaistaan Matti Kassilan ja Mikko Niskasen ohjaamia elokuvia sekä ohjelmia heistä; 10.1. julkaistavassa paketissa on mm. elokuvat Vodkaa, komisario Palmu sekä Elokuu, jotka tulevat pysyvästi katsottaviksi.

Yle Teema