Hyppää pääsisältöön

Satapäinen suku näki Eijan televisiossa ja löysi lähes 50 vuotta kateissa olleen serkkunsa

Eija ja hänen sukunsa näyttävät peukkua kameralle. Taustalla hirsiseinä.
Pitkä juurettomuuden aika oli Eijan osalta ohi, kun hän kuvausten päätteeksi tapasi ryhmän serkkujaan. Eija ja hänen sukunsa näyttävät peukkua kameralle. Taustalla hirsiseinä. Kuva: Mirva Lahtimaa / Yle Tuhkimotarinoita

Puhelin soi kesken työseminaarin ja Eija poistuu hotellin aulaan vastaamaan. Soittaja olen minä, Tuhkimotarinoiden ohjaaja. Olen juuri saanut puhelun mieheltä nimeltä Pentti.

– En ensin ymmärtänyt mistä on kyse, kun Mape selitti, että hän oli saanut sukulaiseltani puhelun. Eihän minulla ollut kuin muutama sukulainen, eikä kukaan heistä ollut nimeltään Pentti! Eija muistelee nyt vuosi tapahtumien jälkeen.

Mutta niin se vaan oli. Kyseessä oli Eijan sukulainen äidin puolelta. Pentti oli katsonut Tuhkimotarinoita-sarjaa ja tunnistanut Eijan tarinan. Varmistuksen hän sai, kun ohjelmassa näytettiin Eijan äidin Annikin kuva.

Eijan äiti mustavalkoisessa hääkuvassa.
Eijan äiti Annikki. Eijan äiti mustavalkoisessa hääkuvassa. Kuva: Eijan kotialbumi Tuhkimotarinoita

– Yritimme löytää Annikin tytöt jo vuosia sitten järjestäessämme perinteisiä serkkupäiviämme. Yrityksistä huolimatta, emme löytäneet heitä. Kun näin Tuhkimotarinoita-ohjelman, palaset loksahtivat paikoilleen, Pentti kertoo katsoen lämpimästi uutta serkkuaan.

Eija menetti yhteyden äidin puolen sukuun jo ennen kuin se oli alkanutkaan. Eijan ollessa 10 kuukauden ikäinen, hänen äitinsä muutti pois perheen kodista. Isä oli mustasukkainen ja väkivaltainen, hän pakotti äidin lähtemään. Eija jäi kolmisin julman isänsä ja isosiskonsa kanssa. Suku oli pieni, lähes yhden käden sormilla laskettavissa.

– Olin todella liikuttunut tästä yllättävästä käänteestä, itkuhan siinä tuli. Olin aina tuntenut itseni ulkopuoliseksi ja yksinäiseksi ja nyt minulle kerrottiin, että koko ajan minulla oli ollut satapäinen suku ja aivan nurkan takana! Eija iloitsee.

Pentti pyysi Eijaa kyläilemään äitinsä eli Eijan tädin luona

– Äidin kuudesta sisaruksesta kaksi on elossa. Samalla tapasin myös osan serkuistani. Tapaaminen oli ikimuistoinen, mutta samalla hyvin epätodellinen, ihan kuin olisin ollut osallisena jossain elokuvassa! Eija muistelee ensikohtaamista sukunsa kanssa.

Sukulaiset näyttävät peukkua kameralle. He seisovat rivissä kuusien reunustamalla tiellä.
Sukulaiset tulivat yllättämään Eijan Tuhkimotarinoiden kuvauksiin. Sukulaiset näyttävät peukkua kameralle. He seisovat rivissä kuusien reunustamalla tiellä. Kuva: Mirva Lahtimaa / Yle Tuhkimotarinoita,sukulaiset

Eijan tarina järkytti sukua

Eijan serkku Pentti oli järkyttynyt nähtyään Eijan Tuhkimotarinoita: Eija - Julman isän varjosta -jakson. Hän ei olisi ikinä arvannut, mitä Eija joutui isänsä kanssa käymään läpi.

– Muistan kyllä lapsuudesta, kun Eijan äiti pakeni perheriitaa meille ja Eijan isä tuli vihaisena perässä. Minunkaan isäni ei ollut mikään vellihousu ja muistan, kuinka hän kiivaasti saatteli reuhaavan isän pois, Pentti muistelee.

Eijan isä oli arvaamaton. Hän solvasi, vähätteli ja jopa löi pientä tytärtään. Eijasta tuntui lapsena, että hän oli koko maailmassa yksin, eikä kukaan voinut auttaa. Lopulta Eijan isän päätyi itsemurhaan muutama vuosi sitten ja viimeisenä tekonaan silppusi 356 000 euroa käteistä liisteriveteen, jottei lapsille jäisi perintöä.

Lööppi Eijasta Ilta-Sanomissa
Ilta-Sanomat 26.9.2017. Eijan tarina herätti paljon keskustelua ja päätyi myös otsikoihin. Lööppi Eijasta Ilta-Sanomissa Tuhkimotarinoita,tuhkimotarinoiden eija
Seteleitä laatikossa
Eijan isän tuhoamat 356 000 euroa. Seteleitä laatikossa Kuva: Eijan kotialbumi Tuhkimotarinoita

– Olen elämäni aikana nähnyt aika monenlaista perheriitaa, mutta en olisi koskaan voinut kuvitella, millaista Eijan elämä on ollut. Minulla tuli heti ohjelman nähtyäni olo, että minun täytyy löytää Eija, sillä parempaakin elämää on tarjolla. Sinulla on paljon sukulaisia, jotka haluavat tavata hänet ja kannatella elämässä, Pentti lupaa Eijalle.

Pentillä on joitain muistoja Eijan äidistä. Hän muistelee olleensa kymmenen vanha, kun hän on käynyt Eijan äidin kanssa Tammelantorilla. Hän on kertonut Eijalle, että Annikki oli hymyileväinen ja temperamenttinen.

– Olen oppinut uusien sukulaisteni kautta äidistäni paljon uutta. Hän on ollut muun muassa käsistään kätevä ja luonteeltaan hauskuuttaja. Olen saanut myös lisää uskoa siihen, ettei hän lapsiaan vapaaehtoisesti hylännyt, se on ollut hänelle varmasti kova paikka, Eija pohtii.

Eija uskoo, että hänen elämänsä olisi ollut toisenlaista, jos hän olisi saanut elää äitinsäkin kanssa.

– Isä ei koskaan pitänyt minua sylissä, hän hoki vain sitä, ettei minusta ikinä tule mitään, kun olen niin ujo ja arka. Äiti olisi varmasti antanut tunteen, että olen tärkeä edes jollekin, Eija miettii.

Serkukset asuivat tietämättään lähekkäin!

Eija on asunut koko ikänsä samoilla seuduilla serkkujensa kanssa, samassa kaupungissa, tietämättä heidän olemassaolostaan.

– Ja olen juuri muuttanut toiselle paikkakunnalle, jonka naapuriin Pentti on perheineen muuttamassa tässä muutaman kuukauden kuluttua, Eija iloitsee Pentin kanssa.

– Tuntuu kyllä hyvältä kuulla, että on välittävä suku. Huomasin jo ensimmäisessä tapaamisessamme, että meillä on samanlainen huumorintaju. Minulla tuli tunne, että olen tullut kotiin. Pentin veli kävi jo poikansa kanssa tekemässä meillä lattiaremonttiakin eli hyvin on sukulaissuhteet alkaneet viriämään, Eija jatkaa.

Eijalla on äidin puolelta lähes 50 serkkua ja heillä lapsia kymmenittäin. Ensi kesänä Syrjän suku pitää serkkupäivät Pälkäneellä - tällä kertaa mukana on myös kauan kadoksissa ollut uusi serkku.

Eija sekä hänen viisi läheistään istuvat valkoisilla sohvilla kauniissa kartanon kirjastohuoneessa toimittaja Mape Morottajan vieraana.
Eijan ystävät Tuulikki (vas.), Mari, Sirpa, serkku Pentti ja tytär Viivi Tuhkimotarinoiden ohjaaja Mape Morottajan vieraana. Eija sekä hänen viisi läheistään istuvat valkoisilla sohvilla kauniissa kartanon kirjastohuoneessa toimittaja Mape Morottajan vieraana. Kuva: Mirva Lahtimaa / Yle Tuhkimotarinoita

Timo-serkun pitämä koskettava puhe Eijalle.

Eijan Timo-serkku pitää puhetta Eijalle. Eija on punaisessa paidassaan selkä vasten kameraa ja Timon ja hänen välillään on pöytä täynnä hedelmiä ja muita herkkuja. Muut serkut seisovat taustalla.
Eijan Timo-serkku pitää puhetta Eijalle. Eija on punaisessa paidassaan selkä vasten kameraa ja Timon ja hänen välillään on pöytä täynnä hedelmiä ja muita herkkuja. Muut serkut seisovat taustalla. Tuhkimotarinoita

Hei Eija!
Minä olen serkkusi Timo.
Siitä on Eija kauan, kun viimeksi nähtiin. Liian kauan.
Monet meistä ovat nähneet sinut silloin, kun olit aivan pieni.
Silloin minäkin olen sinut tavannut.
Me kaikki tässä olemme sinulle serkkuja, äitisi Annikin sisaren tai veljien lapsia.

Martta serkkusi katseli Tuhkimotarinan ennakkonäytöstä ja hän lähetti viestiä, että katsokaa,
Eijan täytyy olla meidän serkkumme.
Ohjelma kosketti, mutta iloitsimme, kun siinä oli onnellinen päätös, niin kuin Tuhkimolla pitääkin olla.
On hienoa, että haluat kohdata meitä tässä ja nyt.

Äitini Seija oli innokas sukujuhlien järjestäjä ja muistan,
kuinka hän yritti löytää yhteyttä kaikkiin Eeva ja Vilho Syrjän lastenlapsiin.
Sukujuhliin oli valmistettu suuri sukupuu ja puun yhdellä oksalla oli sinun nimesi.
Me tiesimme, että olet olemassa, muuta emme tienneet.

Nyt kun yhteys on löytynyt, iloitsemme siitä, ja tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.
Olemme järjestäneet serkkupäiviä ja ensi kesänä on serkkupäivä Pälkäneellä.
Sieltä Syrjän suku on lähtöisin.
Meitä serkuksia on yhteensä 46, vain yksi serkkuparvesta ei ole enää tavoitettavissa.
Esitän nyt sinulle kutsun: Tule serkkupäiville Pälkäneelle ensi kesänä.
Siellä on mahdollista tutustua moniin äidinpuolen serkkuihisi ja kuulla suvun tarinaa.

Olen varma, että jo tänään solmit uusia ystävyyssuhteita sukulaistesi kanssa.
Kiitos Eija kun olet niin rohkea.
Uskalsit kertoa elämäsi julki ja näin löysimme toisemme monien vuosien jälkeen.
Kohotetaan kolminkertainen hurraa huuto Eijalle: Hurraa, hurraa, hurraa!

Seuraa meitä Facebookissa!


Tuhkimotarinoita: Mitä kuuluu, Eija?

Satapäinen suku näki julman isän varjosta selvinneen Eijan Tuhkimotarinoissa ja löysi näin kateissa olleen serkkunsa. Nyt he yllättävät Eijan! Mape Morottajan vieraana Eija ystävineen keskustelemassa mm. häpeästä.

  • Tuhkimopäivä: Huutokauppaa, ystäviä ja yksisarvisia

    Huutokauppa ja yksisarvishoito värittivät Anskun päivää.

    Pari vuotta sitten Ansku olisi toivonut tuhkimopäivältään adrenaliinia, laskuvarjohyppyä ja miesstrippareita. Elämäntilanteen vilkastuttua vähän liiaksikin hän lopulta toivoi jotain rauhallisempaa ja ystävät laittoivat tuumasta toimeen.

  • Vahvinkin voi heikolla hetkellä ajautua itsetuhoisuuteen

    Tuhkimotarinoiden päähenkilöt pohtivat selviytymistään.

    Ulla halvaantui 15-vuotiaana ja päätyi pyörätuoliin. Nyt hän ajaa ratamoottoripyörää ja on kahden lapsen äiti. Heikkojakin hetkiä on ollut - ainakin aluksi. Tuhkimotarinoiden kolmannen tuotantokauden päähenkilöt tapasivat ensimmäistä kertaa toisensa Mitä kuuluu, Ulla? -jakson kuvauksissa. He löysivät paljon yhtäläisyyksiä niin toistensa itsetuhoisista ajatuksista, identiteetin rakentamisesta kuin selviytymiskeinoistaankin.

  • TUHKIMOTARINOITA - Mitä heille kuuluu nyt?

    Mitä Tuhkimotarinoiden päähenkilöille kuuluu nyt?

    TUHKIMOTARINOITA - Mitä heille kuuluu nyt? -sarjassa ohjaaja Mape Morottaja haluaa tietää mitä Tuhkimotarinoiden päähenkilöiden elämässä on tapahtunut kuvausten jälkeen ja kutsuu heidät kylään.

  • Miltä tuntuu pelätä, että läheinen tappaa itsensä?

    Nannan mieli särkyi ja veli pelkäsi Nannan satuttavan itseää

    Nannan pikkuveli teki itsemurhan. Isosiskon mieli särkyi. Hän päätyi yrittämään itsemurhaa ja lopulta mielisairaalaan. Pikkuveli Jussi oli menettänyt juuri veljensä ja joutui nyt pelkäämään siskonsa elämän puolesta. Miltä tuntuu pelätä läheisensä satuttavan itseään?