Hyppää pääsisältöön

Ingmar Bergman: 4 + 1 näytöstä

Ingmar Bergmanin profiili
Ingmar Bergmanin profiili Ingmar Bergman,teeman kulttuuri

Bergman 100 -juhlavuosi huipentuu Teemalla joulukuussa ja tammikuussa. Teemalauantai 22.12. on omistettu Bergmanille, ja tapaninpäivän lahjapaketissa on elokuva Fanny ja Alexander. Tammikuussa nähdään uusi neliosainen dokumenttisarja, yksi erillinen dokumentti sekä neljä elokuvaa.

Teemalauantai: Bergmanin Persona

Lauantai 22.12.2018 klo 21.25 alkaen. Dokumentti Areenassa 90 päivää, elokuva Areenassa 30 päivää.

Teemalauantain 22.12. aiheena on yksi ratkaiseva vuosi Ingmar Bergmanin elämässä ja yksi elokuva: 1966 ja Persona – naisen naamio.

Persona on arvoituksellinen elokuva ja vedenjakaja Bergmanin uralla, joka jakautuu aikaan ennen ja jälkeen Personan. "Persona pelasti elämäni. Tämä ei ole liioittelua." Bergman itse koki menneensä Persona-elokuvassa niin pitkälle kuin hänen oli elokuvataiteessa mahdollista mennä. Teemalauantain aloittaa Maria Sjöbergin ja Manuelle Blancin dokumentti Elokuva, joka pelasti Ingmar Bergmanin.

Illan elokuva Persona – naisen naamio kertoo näyttelijättärestä, joka on päättänyt vaieta. Tehtyään Elektran roolin Elisabeth Vogler (Liv Ullmann) käyttää vaikenemista naamionaan. Hän asuu mökissä saaressa sairaanhoitaja Alman (Bibi Andersson) kanssa, ja elokuva seuraa kahden naisen suhteen kehittymistä kohti tilaa, jossa heidän identiteettiensä rajat liukenevat.

Bergman neljässä näytöksessä

Dokumenttisarja keskiviikkoisin 3.1.–24.1.2019 klo 21.00. Bergmanin elokuvat keskiviikon Kinossa 3.1.–24.1.2019 klo 22.00. Jaksot ja elokuvat Areenassa 30 päivää.

Ingmar Bergmanin satavuotisjuhlavuoden dokumentti on Jane Magnussonin ohjaama ja Ruotsin television tuottama neliosainen Bergman – elämä neljässä näytöksessä. Joulukuussa Ruotsissa esitetty sarja nähdään Teemalla heti tammikuussa 2019, ja sen yhteydessä esitetään keskiviikon Kinossa neljän Bergmanin elokuvan sarja.

Ingmar Bergman oli kaikkien aikojen ylistetyimpiä taiteilijoita ylipäänsä, monipuolinen ja valtavan tuottelias elokuvantekijä, käsikirjoittaja ja teatteriohjaaja. Mutta hän oli myös ihminen, jossa oli monia tuntemattomia, myös ongelmallisia puolia.

Ensimmäinen näytös: Bergmanin hullu vuosi

Sarjan ensimmäisen jakson aiheena on Bergmanin tuotteliain vuosi 1957, joka merkitsi myös hänen suurta kansainvälistä läpimurtoaan. Tämän vuoden aikana saivat ensi-iltansa kaksi Bergmanin koko pitkän uran ylistetyimpiin kuuluvaa elokuvaa: Seitsemäs sinetti ja Mansikkapaikka. Samanaikaisesti Bergman laatii lisää käsikirjoituksia, ohjaa kolme teatteriesitystä, tekee tv-elokuvia ja ohjaa myös radioteatteria. Bergmanilla on yksi vaimo, kuusi lasta, kaksi rakastajatarta – ja hirveitä vatsakipuja.

Ensimmäisen osan jälkeen Teemalla nähdään elokuva Seitsemäs sinetti, joka on visuaalisesti Bergmanin ikonisimpia. Päähenkilö on vuosien jälkeen Ruotsiin palaava ristiritari, joka löytää kotimaasta vain kurjuutta, tauteja, uskonkiihkoilua ja kuolemaa. Seitsemännen sinetin kuvat ritarin shakkipelistä Kuoleman kanssa sekä siluettina taivasta vasten piirtyvät keskiaikaiset kuolemantanssijat kuuluvat elokuvahistorian tunnetuimpiin otoksiin, jotka elävät jo omaa elämäänsä teoksesta irrallaan. Seitsemäs sinetti palkittiin Cannesissa erikoispalkinnolla.

Toinen näytös: Alussa

Bergmanin elokuvissa on usein jälkiä ohjaajan omasta lapsuudesta, ja hän käsittelee niissä suhdettaan omiin vanhempiinsa. Nuoren Bergmanin elämä ei vielä näytä kulkevan kohti loistavaa menestystä. Ingmaria ahdistaa moni asia huonoista hampaista lähtien, hän sympatisoi natseja – ja hänen varhaiset elokuvansa eivät ole erityisen hyviä. Mutta hän ehtii kuitenkin naimisiin kahteen kertaan ja saa viisi lasta.

Toisen jakson jälkeen Teemalla nähdään elokuva Mansikkapaikka. Berliinin Kultaisen karhun voittanut elokuva kertoo professorista, joka matkustaa autolla halki Ruotsin vastaanottamaan kunniatohtorin arvonimeä. Matkalla hän ottaa kyytiin liftareita ja poikkeaa lapsuutensa kesäpaikkaan; näiden kautta professori kohtaa muistoja omasta lapsuudestaan, nuoruudestaan ja onnettomasta avioliitostaan.

Kolmas näytös: Bergmania + Talven valoa

Läpimurtovuotensa jälkeen Bergmanilla on vapaus tehdä, mitä tahtoo. Hän on nelikymppisenä yksi maailman ihailluimmista elokuvantekijöistä, jolla on myös valtaa. Uransa huipulla oleva Bergman saa yhä lisää lapsia, menee uusiin naimisiin ja pitää yllä samanaikaisesti rakkaussuhteita moniin naisiin. Mutta vuonna 1976 Bergman jättää kotimaansa ja muuttaa Saksaan. Ruotsin viranomaiset ovat syyttäneet häntä verovilpistä, ja Bergman on nöyryytetty ja syvästi loukkaantunut.

Elokuvasarjan kolmantena nähdään vuonna 1962 valmistunut Talven valoa, jonka pääosassa Gunnar Björnstrand esittää pastoria. Papin vaimon kuoleman jälkeen hänen uskonsa horjuu ja Jumalan vaikeneminen ajaa hänet epätoivoon.

Talven valoa -elokuvan tekemistä seurataan omassa dokumentissaan Tuotanto 136, joka on saanut nimensä kyseisen elokuvan tuotantonumerosta Svensk Filmindustrin papereissa. Kirjailija, ohjaaja Kristian Petri on tehnyt dokumentin ainutlaatuisen arkistomateriaalin pohjalta. Elokuvan tekemistä seurataan paitsi Bergmanin myös apulaisena toimineen nuoren Vilgot Sjömanin näkökulmasta. Tämä dokumentti esitetään Teemalla iltapäivällä keskiviikkona 16.1., ja se on myös Areenassa kuukauden ajan.

Neljäs näytös: Valta ja kunnia

Maanpaosta Ruotsiin palatessaan Bergman ottaa suvereenisti paikkansa yhtenä Ruotsin kulttuurielämän mahtavimmista persoonista. Bergman luo yhä taiteellisia mestariteoksia, huipentumana hänen elokuvauransa päätökseksi suunnittelemansa suurelokuva Fanny ja Alexander, mutta samalla hän myös käyttää omaa valtaansa tavoilla, jotka eivät kestä päivänvaloa.

Elokuvasarjan neljäntenä nähdään vuonna 1973 valmistunut Kuiskauksia ja huutoja. Se on tunteellisesti latautunut elokuva ihmisistä kuoleman läheisyydessä. On syksy, 1800-luku on kääntymässä 1900-luvuksi ja Agnes-niminen nainen makaa vakavasti sairaana syövän kourissa. Hänen sisarensa Karin ja Maria saapuvat valvomaan hänen kuolinvuoteensa ääressä uskollisen palvelijan Annan kanssa.

Ingmar Bergmanin pitkäaikainen työtoveri, kuvaaja Sven Nykvist sai tästä elokuvasta ensimmäisen Oscar-palkintonsa, ja toisen hän sai kymmenisen vuotta myöhemmin elokuvasta Fanny ja Alexander.

  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa