Hyppää pääsisältöön

Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

Sari Kaasinen hymyilevänä tummanpunaisessa nojatuolissa.
Kansanmusiikin moniosaaja ja kulttuurijohtaja Sari Kaasinen Sari Kaasinen hymyilevänä tummanpunaisessa nojatuolissa. Kuva: Harri Anttila Sari Kaasinen,Kuusi kuvaa

Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

Läsnäolo ei ole vain joulussa tärkeää, vaan myös kansanmusiikissa. Pitkänlinjan kansanmuusikolle ja Sibelius akatemiassa aiheesta taiteellisen tohtorintutkinnon tehneelle Sari Kaasiselle on hyvin selvää, miten läsnäolo kansanmusiikissa syntyy:

– Se syntyy juuri tästä hetkestä. Että nyt rupean laulamaan tässä näin ja ymmärrän hetken ainutlaatuisuuden. Kansanmusiikkia on se musiikki, joka muuttuu ja muuttuu ajassa - se on niin notkeata. Ja sitten siihen liittyy myös sanan mahti ja soiton voima. Tekijän persoona on siinä tekemisessä niin täydellisesti mukana, analysoi Sari Kaasinen kansanmusiikin läsnäoloa.

Elämänvalinnoissa läsnäolon tärkeys korostuu

Sari Kaasisella on aina ollut monta rautaa tulessa. Joensuun kulttuurijohtajana hän on toiminut kesästä 2018 alkaen, mutta sitä ennen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana hänen elämässään on riittänyt vauhtia ja toimintaa.

Värttinä-kansanmusiikkiyhtyeen ja Värttinän albumien sekä omien sooloalbumien lisäksi, hän on säveltänyt myös musiikkia kymmeniin näytelmiin ja lasten musikaaleihin. Samaan aikaan Sari Kaasinen on toiminut opetustehtävissä, esiintyvänä taiteilijana ja hoitanut perheenäidin velvollisuuksia mahdollisuuksiensa mukaan.

– Äitinä olen halunnut olla läsnä, vaikka en ole ollut aina paikalla. Minulla on ollut onni, että minun lapsilla on mahtava isä, joka siinä vaiheessa kun lapset oli pieniä, antoi sen mahdollisuuden että hän jäi jopa hoitamaan kotiin tyttöjä. Että minä sain tehdä sitä työtä, johon palo oli niin kova, pohdiskelee Sari Kaasinen omia elämänvalintojaan.

– Monta kertaahan toki miettii, että minkälaisen lapsuuden olen lapsilleni antanut, minkälaiset eväät elämään he ovat saaneet. Silloin olen vaan lohduttanut itseeni ja armollisesti todennut, että eivät he paremmasta tiedä, hän tilittää hersyvästi naurahtaen.

Juurille palaaminen antaa elämään perspektiiviä

Lappeenrannasta Joensuuhun ja lapsuudenmaisemiin Rääkkylään palannut Sari Kaasinen on uuden elämän vaiheen edessä. Nyt kun kolme tytärtä ovat lentäneet pesästä, ajatus kääntyy omiin vanhempiin. Vaikka he nyt vielä jaksavatkin hyvin, niin lähellä oleminen jo nyt tuntuu tärkeältä.

Karjalaisnaisen tarmolla ja taidoilla elämässään pärjänneelle Sari Kaasiselle paluu juurille on myös tapa pitää itsestään huolta niin että jaksaa tehdä kaiken sen mitä elämä vaatii.

– Minun sielunmaisema on minulle hyvin tärkeä ja hiljaisuus tulee minulle koko ajan tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Ja Rääkkylässä on hiljaista. Tuulen humina ja luonnon äänet siellä rauhoittavat. Kun minä ajan sinne työpäivän jälkeen kotipihaan ja näen sen maiseman, niin silloin voi henkäistä, kuvailee Sari Kaasinen nykyistä arkeaan.

–Viime aikoina olen oppinut ottamaan omasta ajasta kaiken irti. Ystävät tietysti ovat tärkeitä ja heistä saa energiaa ja voimaa. Minulle myös perhe ja suku ovat tosi tärkeitä. Se ei tarkoita,että pitäisi olla tekemisissä koko ajan, vaan se on sitä, että tietää, että se toinen on siellä, sänoo Sari painokkaasti.

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä lobbauksesta!

    Onko Suomi lobbauksen villi Pohjola?

    Lobbaus on sana, jolla ei välttämättä ole positiivista kaikua. Mitä lobbaaminen nyky-Suomessa käytännössä on ja miten se toimii? Millaisia lobbareita meillä on ja mitkä ovat heidän motiivinsa? Millainen on korruption ja lobbauksen suhde? Vieraana lobbaamista väitöskirjassaan tutkinut valtiotieteiden tohtori Anders Blom, joka on itsekin pitkän linjan lobbari.

  • Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta

    Tutkija Johanna Vuorelma on kasvanut eurooppalaisuuteen.

    Politiikan tutkija Johanna Vuorelma ei korosta kulttuurien erilaisuutta vaan ihmisten samanlaisuutta Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta asui lapsuutensa kodissa, jossa arvostettiin tietoa ja lukemista. Johanna oppi jo lapsena ajattelemaan, että hänestä voi tulla mitä vain ja että koko maailma on hänelle avoin.

  • Keskustele täällä päivän aiheesta!

    Lestadiolaisten taloudelliset verkostot

    Suomessa on noin 100-tuhatta vanhoillislestadiolaista. Tämä Suviseuroistaan tunnettu joukko on tiivisti verkostoitunut. Monet vanhoillislestadiolaiset toimivat yrittäjinä mm. talonrakennusalalla. Millaisia ovat heidän taloudelliset verkostonsa ja miten ne toimivat?. Vieraana on aihetta tutkinut Lapin yliopiston lehtori Aini Linjakumpu.

  • Keskustele täällä Afrikan taloudesta

    Afrikan tähdet

    Afrikassa on 54 valtiota ja yli miljardi ihmistä. Väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Millainen on Afrikan taloudellinen potentiaali ja millaisia liiketoimintamahdollisuuksia se tarjoaa suomalaisille yrityksille? Vieraina Afrikka-politiikan johtava asiantuntija Martti Eirola ulkoministeriöstä sekä tietokirjailija Esa Salminen.

  • Keskustele luottamuksesta

    Mitä tarkoittaa luottamus työpaikalla?

    Mitä on luottamus työpaikalla? Miten esimies on vastuussa luottamuksellisen ilmapiirin luomisessa? Entä työntekijät? Miten epäluottamusta pitäisi lähteä korjaamaan?

  • Koululintsarista tuli kirjailija

    Eve Hietamiehen tarina kertoo sinnikyydestä

    Koululintsarista tuli kirjailija Kirjailija Eve Hietamies tunnetaan erityisesti Yösyöttö-trilogiastaan, joka kertoo yksinhuoltajaisä Antti Pasasen elämästä. Uusikin kirja on tekeillä. Even kirjailijatarina on tarina sinnikkyydestä: koulu meni penkin alle, mutta kotona oli kirjoituskone, jota Eve takoi teini-iästä lähtien.

  • 13 kertaa Matti Nykänen

    Miten urheilijat ja urheilun tuntijat näkevät Matti Nykäsen.

    Matti Nykänen oli yksi monista Ylen Urheilu-Suomen haastateltavista kaksi vuotta sitten. Helmikuun 15. päivänä 2017 tehdyssä haastattelussa Nykänen puhui avoimesti ja hyväntuulisesti urastaan ja repaleisesta elämästään. "Kyllä on ollut ihan kaaosta. Juttuja on tehty kynällä ja värittämällä aika perkeleesti, mutta ei se mulla helppoa ole ollut.