Hyppää pääsisältöön

Joulu syntyy yhdessäolosta rakkaiden kanssa - muusikko, kulttuurijohtaja Sari Kaasinen

Sari Kaasinen hymyilevänä tummanpunaisessa nojatuolissa.
Kansanmusiikin moniosaaja ja kulttuurijohtaja Sari Kaasinen Sari Kaasinen hymyilevänä tummanpunaisessa nojatuolissa. Kuva: Harri Anttila Sari Kaasinen,Kuusi kuvaa

Joulun laittaminen ja yhdessä oleminen on Sari Kaasiselle joulussa kaikkein tärkeintä. Tavaran määrä ja niiden tärkeys vähenee vuosi vuodelta, mutta rakkaus satoihin lasisiin joulupalloihin säilyy. Joensuun kulttuurijohtajakasi tänä vuonna valittu Kaasinen rauhoittuu jouluun viettoon lapsuuden maisemissa Rääkkylässä.

Läsnäolo ei ole vain joulussa tärkeää, vaan myös kansanmusiikissa. Pitkänlinjan kansanmuusikolle ja Sibelius akatemiassa aiheesta taiteellisen tohtorintutkinnon tehneelle Sari Kaasiselle on hyvin selvää, miten läsnäolo kansanmusiikissa syntyy:

– Se syntyy juuri tästä hetkestä. Että nyt rupean laulamaan tässä näin ja ymmärrän hetken ainutlaatuisuuden. Kansanmusiikkia on se musiikki, joka muuttuu ja muuttuu ajassa - se on niin notkeata. Ja sitten siihen liittyy myös sanan mahti ja soiton voima. Tekijän persoona on siinä tekemisessä niin täydellisesti mukana, analysoi Sari Kaasinen kansanmusiikin läsnäoloa.

Elämänvalinnoissa läsnäolon tärkeys korostuu

Sari Kaasisella on aina ollut monta rautaa tulessa. Joensuun kulttuurijohtajana hän on toiminut kesästä 2018 alkaen, mutta sitä ennen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana hänen elämässään on riittänyt vauhtia ja toimintaa.

Värttinä-kansanmusiikkiyhtyeen ja Värttinän albumien sekä omien sooloalbumien lisäksi, hän on säveltänyt myös musiikkia kymmeniin näytelmiin ja lasten musikaaleihin. Samaan aikaan Sari Kaasinen on toiminut opetustehtävissä, esiintyvänä taiteilijana ja hoitanut perheenäidin velvollisuuksia mahdollisuuksiensa mukaan.

– Äitinä olen halunnut olla läsnä, vaikka en ole ollut aina paikalla. Minulla on ollut onni, että minun lapsilla on mahtava isä, joka siinä vaiheessa kun lapset oli pieniä, antoi sen mahdollisuuden että hän jäi jopa hoitamaan kotiin tyttöjä. Että minä sain tehdä sitä työtä, johon palo oli niin kova, pohdiskelee Sari Kaasinen omia elämänvalintojaan.

– Monta kertaahan toki miettii, että minkälaisen lapsuuden olen lapsilleni antanut, minkälaiset eväät elämään he ovat saaneet. Silloin olen vaan lohduttanut itseeni ja armollisesti todennut, että eivät he paremmasta tiedä, hän tilittää hersyvästi naurahtaen.

Juurille palaaminen antaa elämään perspektiiviä

Lappeenrannasta Joensuuhun ja lapsuudenmaisemiin Rääkkylään palannut Sari Kaasinen on uuden elämän vaiheen edessä. Nyt kun kolme tytärtä ovat lentäneet pesästä, ajatus kääntyy omiin vanhempiin. Vaikka he nyt vielä jaksavatkin hyvin, niin lähellä oleminen jo nyt tuntuu tärkeältä.

Karjalaisnaisen tarmolla ja taidoilla elämässään pärjänneelle Sari Kaasiselle paluu juurille on myös tapa pitää itsestään huolta niin että jaksaa tehdä kaiken sen mitä elämä vaatii.

– Minun sielunmaisema on minulle hyvin tärkeä ja hiljaisuus tulee minulle koko ajan tärkeämmäksi ja tärkeämmäksi. Ja Rääkkylässä on hiljaista. Tuulen humina ja luonnon äänet siellä rauhoittavat. Kun minä ajan sinne työpäivän jälkeen kotipihaan ja näen sen maiseman, niin silloin voi henkäistä, kuvailee Sari Kaasinen nykyistä arkeaan.

–Viime aikoina olen oppinut ottamaan omasta ajasta kaiken irti. Ystävät tietysti ovat tärkeitä ja heistä saa energiaa ja voimaa. Minulle myös perhe ja suku ovat tosi tärkeitä. Se ei tarkoita,että pitäisi olla tekemisissä koko ajan, vaan se on sitä, että tietää, että se toinen on siellä, sänoo Sari painokkaasti.

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Kai Ekholm: Kirjasto on lupaus sivistyksestä, yhteisyydestä, ja jatkuvuudesta

    Kansalliskirjasto inspiroi edelleen Kai Ekholmia

    Kirjojen lukemisen lähettilääksi intoutunut tutkija ja tietokirjailija Kai Ekholm tietää mistä puhuu. Lähes neljäkymmentä vuotta kirjastomaailmassa työskennellyt, Kansalliskirjaston ylihoitajan virasta eläköitynyt Kai Ekholm puhuu lämmöllä kirjojen lukemisen merkityksestä ja kirjastojen tärkeydestä. Tampereen yliopistossa lehtorina sekä Vaasan yliopistossa professorina toiminut Ekholm keskittyy nyt eläköidytään organisoimaan omaa laajaa kirja- ja levykokoelmaansa. Useita tietokirjoja, ja dekkareita kirjoittaneena hän unelmoi myös kirjoittavansa enemmän tulevaisuudessa.

  • Keskustele toivosta

    Etsimmekö toivoa ja onnea vääristä paikoista?

    Kirjailija Mark Mansonin mielestä ihmiset pakenevat omaa merkityksettömyytään erilaiseen viihdykkeisiin ja vääränlaisiin toivonlähteisiin. Toivoa etsitään hänen mielestään milloin uudenlaisesta dieetistä, milloin uskonnosta tai ideologiasta.

  • Keskustele tässä yrityselämästä!

    Yrityselämän ongelmana on lyhytjänteisyys

    Vaivaako yrityksiämme lyhytjänteisyystauti? Kyllä vaivaa, sanovat työelämäprpfessori Lasse Mitronen ja konsultti Timo Raikaslehto. Tauti estää tai vaikeuttaa yritysten uudistumista ja menestymistä kansainvälisessä kilpailussa. Mutta siitä voi parantua. Miten, sen Mitronen ja Raikaslehto - tuoreehkoon tutkimukseensa nojaten - kertovat tässä ohjelmassa.

  • Säveltäjä Kaija Saariaho: "Inspiraatiota täytyy oppia ohjelmoimaan"

    Säveltäjälle ei suositeltu synnyttämistä.

    Säveltäjä Kaija Saariaho on eri elämänvaiheiden myötä oppinut ohjelmoimaan inspiraatiota, sillä säveltäminen on hidasta ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Se on hänelle elämän tarkoitus, sillä ilman säveltämistä elämä valuu hukkaan.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Syksyn talousnäkymät

    Hyytyykö talouskasvu - ja jos niin käy, mitä siitä seuraa Suomelle? Miltä uuden hallituksen talouspolitiikan päälinjat vaikuttavat? Muun muassa näiden kysymysten äärelle kokoontuu Mikä maksaa? -ohjelman perinteinen ekonomistiraati. Mukana ennustepäällikkö Janne Huovari Pellervosta, ennustepäällikkö Ilkka Kiema Palkansaajista ja uutena jäsenenä Etlan tuore toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

  • Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

    Akateeminen kehonrakentaja mietiskelee salilla.

    Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

  • Taidehistorioitsija Anna Kortelainen: "Ei hylätä enää ketään!"

    Tietokirjailijalle avautui hylkäämisten historia.

    Taidehistorioitsija Anna Kortelainen tutustui väitöskirjaa tehdessään Albert Edelefeltin maalausten malleihin ja heidän tarinoihinsa. Erityisesti Virginien tarina kiehtoi häntä tuoreena äitinä. Myöhemmin hän löysi oman äitinsä suvun tarinasta liittymäkohtia hylkäämisten historiaan.

  • Koripallovalmentaja Henrik Dettmann ei opeta pelaajia, vaan näyttää heille suuntaa

    Henrik Dettmann on valmentanut peräti 40 vuotta koripalloa.

    Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann alkoi saavuttaa menestystä, kun hän hylkäsi perinteisen johtamistavan, johon liittyi huutojohtamista ja käskyttämistä. Täyskäännöksen ansiosta hän ei lähestynyt peliä enää menestyksen kautta, vaan pelaajalähtöisen valmentamisen avulla. Suomenruotsalaisessa perheessä varttunut Henrik Dettmann harrasti nuorena monenlaisia urheilulajeja kuten keihäänheittoa, pihalätkää, jalkapalloa ja koripalloa. Lopulta koripallo vei miehen sydämen.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Riitta Oikawan innostus Japaniin on elämänmittainen matka

    Kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa innostuu Japanista.

    Japanilaisen majatalon pitäjä ja kulttuurivaihtaja Riitta Oikawa on tutustuttanut suomalaisia jo 50 vuoden ajan japanilaiseen kulttuuriin. Hänestä Japani tarjoaa loputtomasti esteettisiä elämyksiä. Haaveensa japanilaisesta majatalosta Riitta Oikawa toteutti 20 vuotta sitten ostettuaan perinteisen hinokipuusta tehdyn japanilaisen kylpyammeen.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.