Markus "Markka" Partasen tuottama ja toimittama Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -ohjelma tarjoilee häkellyttävän kattauksen suurimpien jazztähtien konsertteja Suomen jazzelämän kulta-ajalta. Eetteriin vapautetaan mm. John Coltranen, Ella Fitzgeraldin, Miles Davisin ja Duke Ellingtonin keikat 1960-luvulta. 25-osaisessa sarjassa kuullaan myös aikoinaan paikalla olleiden jazzharrastajien muisteloita kyseisistä konserteista.
Jazzlegendat Suomessa -sarja pysyvästi Areenaan
Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarjaa lähetetään Yle Radio 1:ssä 7.1.2019 alkaen joka maanantai klo 14-15. Kaikki jaksot jäävät kokonaisuudessaan pysyvästi Areenaan.
“Vanhemman polven suomalaiset jazzdiggarit tietää, että arkistoissa nää on olemassa”, Ylen jazztuottaja Markus Partanen kertoo viitaten Suomessa 1960-luvulla keikkailleiden jazztähtien konserttitaltiointeihin.
1960-luvun alussa jazz oli Suomessa lähinnä tanssimuusikoiden intohimoinen harrastus. Levytkin tilattiin pääasiassa Ruotsista kotimaan heikon tarjonnan vuoksi. “Mitään koulutusta ei ollut, vaan sitä opeteltiin kuuntelemalla levyjä”, Partanen kertoo. “Legenda menee, että tanssikeikoilla alkuillasta saatettiin vetää yks setti jazzia.”
Rocktähdet eivät Suomeen vielä noihin aikoihin juurikaan eksyneet, ja Ruisrock-festivaalikin syntyi vasta seuraavalla vuosikymmenellä, joten vaikka jazzharrastajia oli vasta kourallinen, niin keikoilla riitti kävijöitä. “Jazz oli silloin tavallaan aika populaaria musiikkia, koska kun maailmantähtiä tulee, niin kaikkihan sinne menee”, Partanen pohtii.
Paavo Einiö ja Konserttitoimisto Rytmi
Suomen musiikkielämän merkittävä taustavaikuttaja Paavo Einiö kuului toisen maailmansodan aikana jazzista innostuneiden ikäpolveen. Kauppatieteitä opiskellut musadiggari päätti yhdistää liiketoiminnan ja musiikin ja perusti vuonna 1945 Konserttitoimisto Rytmin, josta tuli 1950-luvulla maan tärkein jazzkonserttien järjestäjä.
Alettuaan tuomaan Suomeen maailman suurimpia jazztähtiä, Einiö otti yhteyttä Yleisradioon ja ehdotti yhteistyötä. “Einiö kysyi, että saisko radiolta vähän rahaa, jos saatte tulla nauhoittamaan. Mitään sopimuksia mä en oo löytäny”, Partanen kertoo.
Tallentamista ryhtyi toteuttamaan Yleisradiolla työskennellyt toimituspäällikko ja muusikko Erkki Melakoski, joka vastasi uransa aikana mm. Yleisradion laajan kantanauha-arkiston luomisesta. Äänitysten vetovastuu siirtyi pian Melakosken alaisuudessa työskenneille toimittaja-tuottaja Heikki Annalalle ja Yleisradion ensimmäiselle päätoimiselle jazztoimittajalle Matti ”Pappa” Konttiselle.
Arkistoista eetteriin
Konserttitaltiointeja lähetettiin radiossa usein jo keikkailtana ja joissain tapauksissa myöhemmin uusintana. Pääasiassa nauhat ovat kuitenkin viruneet arkistoissa jo puoli vuosisataa. Niistä tietoinen musiikkiväki on ennättänyt harmittelemaan jo hyvän tovin, että eikö tallenteita pääse koskaan kuulemaan.
“Leviteltiin pitkään käsiä, et ilmeisesti ei, kun ne koko ajan nostaa suoja-aikaa”, Partanen avaa 2010-luvun alussa EU:ssa asetettua direktiiviä, jonka mukaan äänitysten suoja-aika esiintyjien osalta nousi 50 vuodesta 70 vuoteen.
Arkistotoimittaja Raija Pösö alkoi kuitenkin pohtimaan, olisiko suoja-aika jäänyt radioäänitysten osalta sittenkin 50 vuoteen. Partanen kutsui lakiosaston apuun ja otti yhteyttä Euroopan yleisradioliiton (EBU) jazztuottajakollegoihin. Lopulta asiaa selvitettiin EU-komissiosta asti, ja radioäänitysten suoja-ajaksi varmistui 50 vuotta. “Se oli se kimmoke, et tää pitää tehdä.”
Eikä Partasen päättäväisyyttä ainakaan vähentänyt se, että minkä kaliiperin artistikattaus arkistonauhoille on tallentunut. Uuden polven musafanit saattavat yllättyä, että Helsingin Kulttuuritalon lauteilla suomalaista jazzkansaa ovat löylyttäneet mm. John Coltrane, Ella Fitzgerald, Duke Ellington, Thelonious Monk, Art Blakey, Oscar Peterson, Jimmy Smith ja Dizzy Gillespie.
"Pitäähän nämä saada ihmisten kuultavaksi", Partanen julistaa.
