Hyppää pääsisältöön

Louhimiehen Tuntematon sotilas tulee tv-sarjana – Mitä kipupisteitä piilee pienissä yksityiskohdissa?

Rokka ja Kariluoto Tuntematon sotilas -elokuvassa.
Rokka ja Kariluoto Tuntematon sotilas -elokuvassa. Kuva: Juuli Aschan Tuntematon sotilas (2017 elokuva)

Aku Louhimiehen ohjaama Tuntematon sotilas esitetään nyt 5-osaisena tv-sarjaversiona. Tv-sarjassa näkyy monia romaanista poistettuja paloja. Väinö Linnan teos on kohonnut klassikkoasemaan, ja sen luoma kuva sodasta on vaikuttanut suomalaisiin syvästi. Fiktiossa saa tehdä mitä tahansa, mutta miten tyypillisiä ja edustavia yksityiskohdat ovat historian kannalta? KulttuuriCocktail tulkitsee Tuntemattoman sotilaan kohtauksia tuoreiden tietokirjojen avulla.

Elokuvien ja tv-sarjojen vertailu on viime vuosina yhä useammin kääntynyt tv-sarjan eduksi. Tv-sarja sallii enemmän liikkumavaraa henkilökuvauksen kehittelyssä ja tyylittelevässä maalailussa. Tv-sarja soveltuu hyvin romaanimittaisen kerronnan haltuunottoon.

Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan kerronta toimii nyt jopa paremmalla rytmillä eikä tunnu pidennetyltä tai venytetyltä. Toisaalta lisätty materiaali ei ole kovin huomiota herättävää. Näkökulmahenkilöä vaihdellaan jaksojen välillä Kariluodosta Rokkaan ja Koskelaan. Lisättyyn materiaaliin kuuluu lotan ja majuri Sarastien suhdetta enemmän kuvaava juonilinja.

Naisten kuvaukseen on tehty lisäyksiä, jotka antavat välähdyksiä sota-ajan Suomen muistakin puolista kuin miesten sodasta.

Elokuvan valmistumisen aikaan mediassa esitettiin paljon naishahmojen vähäisyyteen liittyviä kysymyksiä. Ilmeinen vastaus ratkaisulle on, että Linnan Tuntematon sotilas on konekiväärikomppanian miesjoukon kuvaus jatkosodassa. Mutta kuitenkin juuri naiskuvaukseen on tehty lisäyksiä, jotka antavat välähdyksiä sota-ajan Suomen muistakin puolista kuin miesten sodasta.

Rokka och Koskela rekognoserar terrängen.
Rokka och Koskela rekognoserar terrängen. Kuva: Tommi Hynynen Tuntematon sotilas (2017 elokuva),Eero Aho,Jussi Vatanen

2000-luvulla on julkaistu useita tietokirjoja, jotka ovat tarjonneet uutta tietoa ennen sivuutetuista aiheista, kuten päihteiden käyttö ja mielenterveysongelmat rintamalla, emäntien työ kotirintamalla ja lottien rooli sekä suomalaisten sotilaiden ja vallattujen alueiden naisten suhteet.

Louhimiehen Tuntematon sotilas tarjoaa näistä useita väläyksiä, mutta ne jäävät helposti hyvin pinnallisiksi ilman taustatietoa.

Sotilaat kohtaavat valloitettujen alueiden naiset

Jatkosodassa Natsi-Saksan kanssa liittoutuneet suomalaiset ylittivät vanhat valtakunnan rajat ja valtasivat ison palan Itä-Karjalaa Neuvostoliitolta. Petroskoin valtausta seurasi armeijan känninen ja kaoottinen riehunta kaduilla.

Alikersantti Urho Hietanen (Aku Hirviniemi) osoittautuu inhimilliseksi tyypiksi. Sodan jaloissa vallattuun kaupunkiin jäänyt venäläinen ja itäkarjalainen väestö kärsi tarvikepulasta ja suoranaisesta nälästä. Louhimiehen versiossa (ja myös Linnan romaanissa) Hietanen antaa kadulla kerjääville lapsille leipää vähistä varastoistaan.

Inhimillisyyden vastapainoksi hän huudattaa lapsilla koomisesti propagandistisia Suur-Suomi -sloganeja. Myöhemmin Hietanen solmii suhteen venäläiseen opettajaan Veraan, jonka luona hän, Rokka ja Vanhala käyvät tutustumiskäynnillä teellä.

Edvin Laineen elokuvaversiossa tämä sotilaiden ja Petroskoin eli Äänislinnan naisten kohtaaminen jää viattomaksi ripaskaksi, mutta Louhimiehen versiossa rakennetaan romanssi Hietasen ja Veran välille.

Sarjan kuluessa kaunis romanssi noudattaa Hietasesta syntynyttä inhimillistä kuvaa. Hietanen rakastuu ja palaa vielä myöhemmin lomallaan takaisin etsiäkseen Veraa, mutta tämä on jo kadonnut asunnostaan.

Taustoja tietämättä Louhimiehen version Veran ja Hietasen suhde jää ehkä hitusen arvoitukselliseksi ja kiiltokuvamaiseksi. Miksi Vera vaikuttaa sekä varautuneelta että ylimieliseltä aluksi?

Tuntematoman sotilaan Vera seurustelee Hietasen kanssa.
Opettaja Vera ryhtyy suhteeseen alikersantti Hietasen kanssa. Tuntematoman sotilaan Vera seurustelee Hietasen kanssa. Kuva: Elokuvayhtiö Suomi 2017 Tuntematon sotilas (2017 elokuva)

Hietasen kaltainen romanttinen suhtautuminen vallatun alueen naisväestöön ei ole edustava, vaan ilmeinen poikkeus. Sari Näreen tietokirjassa Sota ja seksi kerrotaan, että suhteita syntyi, mutta näissä kohtaamisissa nainen oli altavastaaja. Sotilaat kutsuivat Itä-Karjalan naisia maatuskoiksi. Jos suhde johti naisen raskauteen, suomalainen sotilas yleensä pyrki eroamaan ja hankkiutumaan eroon lapsesta.

Sotilaat ottivat tai pystyivät harvoin ottamaan perheensä mukaan Suomeen. Oli myös tapauksia, joissa perheellinen mies hankki Itä-Karjalassa toisen perheen.

Sotilaat elivät rintamalla seksin puutteessa, ja heidän päämääränsä oli hankkia naisseuraa ilman perheen perustamisajatuksia.

Suhteissa molemmat osapuolet laskelmoivat. Sotilaat elivät rintamalla seksin puutteessa, ja heidän päämääränsä oli hankkia naisseuraa ilman perheen perustamisajatuksia. Vallattujen alueiden naiset puolestaan kärsivät ruoka- ja elintarvikepulan takia. Sotilaiden avulla he saivat elintarvikkeita, joilla pystyivät elättämään lapsensa ja perheensä ja selviytymään seuraavaan päivään.

Kauppaa käytiin myös ilman prostituutiota. Armeijan tarvikkeita kuten saippuaa vaihdettiin esimerkiksi kotitekoiseen vahvaan alkoholiin pivaan, mikä tulee tv-sarjassakin esiin.

Pauliina Salmisen tutkimuksen mukaan Itä-Karjalan naiset halusivat seurustella tositarkoituksella, mikäli ryhtyivät sukupuolisuhteeseen. Avioliittojen määrä on ollut arviolta useita satoja, mutta näiden dokumentit ovat tuhoutuneet perääntymisvaiheessa. Kuitenkin kun alueella on ollut kymmeniätuhansia sotilaita, määrä vaikuttaa varsin pieneltä.

Korsuperinneaineistoa tutkineen Näreen tietokirjan mukaan suomalaiset sotilaat valittivat, että Itä-Karjalan naiset eivät arvostaneet suomalaisia sotilaita. Suhteita on tietenkin ollut enemmän kuin avioliittoja.

Louhimiehen versiossa ja edelleen Linnan romaaniin pohjautuen ei kaunistella vallatun alueen suhteiden rumempaa puolta. Komppanian ahkerin kauppa- ja naistenmies Rahikainen ottaa vallatun kaupungin kaaoksen nopeasti haltuun ja ryhtyy sutenööriksi. Väläyksenomaisesti näytetään pari kertaa, miten Rahikainen kauppaa alaikäiseltä näyttäviä tyttöjä sotilaille.

Vera oli ehkä pakkosiirretty keskitysleirille. Suomalaiset perustivat keskitysleirejä, nk. siirtoleirejä, jonne hallinto siirsi 24 000 siviiliä.

Veran katoaminen Petroskoin asunnostaan vihjaa myös valloitussodan synkkään historiaan. Vera oli ehkä pakkosiirretty keskitysleirille. Suomalaiset perustivat keskitysleirejä, nk. siirtoleirejä, jonne hallinto siirsi 24 000 siviiliä. Heidän ei rasistisesti katsottu kuuluvan “kansallisiin” ihmisiin. Olot olivat leireillä erittäin kurjat, mikä on Suomen sotahistorian häpeätahroja.

Kuvassa Paula Vesala, jolla sylissä pieni lapsi. Vieressä toinen lapsi.
Louhimiehen versiossa Rokan perhettä kuvataan muutamassa kohtauksessa. Kuvassa Paula Vesala, jolla sylissä pieni lapsi. Vieressä toinen lapsi. Kuva: Juuli Aschan Tuntematon sotilas (2017 elokuva),Paula Vesala

Emäntä otti isännän tehtävät

Elokuvaversiossa kiiltokuvamaiselta lisäykseltä näyttänyttä Rokan (Eero Aho) perheen kuvausta on kasvatettu sarjassa merkittävästi ja tehty siitä tunteiden kannalta merkittävämpi lisäpanos Rokan henkilökuvaukseen. Rokan repliikeissähän tulee usein esiin, että hänen sotimisensa tärkein syy on kotitilan puolustaminen. Tämä on myös Väinö Linnan koko tarinan tärkeintä ydinsanomaa. Rivisotilaat näkevät Suur-Suomi-kiihkoilun ja valloitussodan suurena virheenä.

Louhimiehen versiossa Rokan perheen ja vaimon Lyytin (Paula Vesala) roolin korostus on selkeä myönnytys sille, että yleisö kaipaa naisille nykyään viihteessä näkyvämpää roolia.

Kotirintamallakin tosiaan käytiin sotaa, joskin toisenlaista. Miesten lähdettyä sotaan maataloudessa miestenkin työt jäivät naisten harteille, jolloin yhdellä naisella saattoi olla kaksin tai kolminkertainen työtaakka. Naisten piti vielä opetella miesten tehtävät monesti itse kantapään kautta.

Miesten lähdettyä sotaan maataloudessa miestenkin työt jäivät naisten harteille, jolloin yhdellä naisella saattoi olla kaksin tai kolminkertainen työtaakka.

Naisen kasvanut rooli tulee jonkin verran esiin Louhimiehen maaseutukuvauksessa, vaikka pääasiassa näytetään Rokka lomallaan tekemässä maatöitä.

Miehet olivat lomalla hellempiä

Huomiota herättävää on Rokan ja Lyytin suhteen tunteellinen ja perinteisen romanttinen kuvaus, jossa ei näytetä seksiä, mikä sinänsä on Louhimiehen elokuvissa poikkeuksellista. Tietokirjojen aineistoon verrattuna tästä tulee mieleen kaksikin kiinnostavaa, joskin erilaista tulkintaa.

Toisaalta Rokka ja Lyyti makaavat Louhimiehen versiossa osassa 2 sängyllä toisiinsa tyytyväisinä, mutta huolestuneen näköisinä. Kerätyn haastattelumateriaalin mukaan naisten sotamuistoissa lomissa painottuivat muut asiat kuin seksi: ”Sota-aikana miehet olivat hellempiä. Arvostivat naisia enemmän ja lomat olivat yhtä iloa ja hellyyttä”. Loman loppumisen läheneminen herätti tuskaa, minkä kohtaus välittää hyvin.

Filmbild av man och barn på hästkärra
Filmbild av man och barn på hästkärra Kuva: Juuli Aschan Tuntematon sotilas (2017 elokuva)

Näreen tietokirjan Sota ja seksi mukaan jatkosodan aikana ehkäisyvälineistä oli pulaa. Kondomeita ei ollut materiaalipulan takia tarjolla. Monet naimisissa olevat naiset eivät suostuneet yhdyntään sotilaan palattua rintamalta lomalle, koska pelkäsivät tulevansa raskaaksi. Raskaus olisi kaikkeen kasvaneeseen työtaakkaan lisättynä aiheuttanut suunnattomia rasituksia maatilan emännälle ja kenties suistanut tilan vararikkoon.

Monet naimisissa olevat naiset eivät suostuneet yhdyntään sotilaan palattua rintamalta lomalle, koska pelkäsivät tulevansa raskaaksi.

Tv-sarjaversion kolmannessa osassa Rokka on lomalla palkkiona siitä, että sai upseerin vangiksi. Sadonkorjuutöiden keskellä yksi isommista lapsista tuo vauvan äidilleen. Perhe on siis juuri kasvanut, ja ainakin Rokan perheessä oli siis harrastettu seksiä sodan aikana edellisellä lomalla.

Tunnelmallisilla maaseutuidyllikuvilla pelaava elokuva ei selitä, miten emäntä on pärjännyt tilalla yksin neljän lapsen kanssa. Yhdessä kohtauksessa on toki nähty emäntä raahaamassa yksin joulukuusta taloon.

Lotta Kotilaisen hahmo paljasti misogynian

Lotta Kotilaisen (Annika Stenvall) roolia on Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan tv-sarjaversiossa entisestään kasvatettu.

Kanttiinissa kahvia ja pullaa sotilaille tarjoileva lotta alkaa seurustella majuri Sarastien kanssa. Elokuvassa suhde hahmottuu epätasaisena. Nainen tekee lopulta päätöksen, että koomisuuteen asti sic transit gloria mundia lausuva majuri ei ole hänelle se oikea.

Aihe perustuu Linnan alkuperäiseen Sotaromaaniin, jossa kuvattu lotta Kotilainen on tullut rintamalle etsimään miestä. Lotta pääsee tilanteeseen, jossa miesehdokkaista ei ole pulaa. Linnan kerronnassa majuri Sarastie pohtii, että lotan “taso” oli sodan edetessä laskenut. Linnan lottakuvauksen koettiin olevan naisia ja lottia halveksiva jo 1950-luvulla. Tuntematon sotilas -romaanissa hahmon osuutta pienennettiin.

Tutkija Ville Kivimäen mukaan halventavat puheet lotista upseerien huorina liittyivät sisällissodasta periytyviin luokkaristiriitoihin. Sekä upseerit että lotat olivat pääasiassa valkoisen Suomen jäseniä.

Kiistelty aihe tuntemattomassa sotilaassa: lotta ryhtyy suhteeseen upseerin kanssa.
Kiistelty aihe Tuntemattomassa sotilaassa: lotta ryhtyy suhteeseen upseerin kanssa. Kiistelty aihe tuntemattomassa sotilaassa: lotta ryhtyy suhteeseen upseerin kanssa. Kuva: Elokuvayhtiö Suomi 2017 Tuntematon sotilas (2017 elokuva)

Louhimiehen versiossa lotta Kotilaiselle on rakennettu itsenäisen naisen roolia, ja siinä on selvästi yritetty jopa korjata Linnan teoksen naisvihamielistä asennetta. Sivurooli jää kuitenkin heikoksi, hahmottomaksi ja kummalliseksi, ellei henkilöhahmon taustaa tiedä sekä Tuntemattoman eri versioissa että lottien historiassa.

Louhimiehen versiossa on selvästi yritetty jopa korjata Linnan teoksen naisvihamielistä asennetta

Näreen tietokirjan mukaan lottajärjestössä siveyskuri oli kova, mutta sotilaat levittivät huhuja, jotka mustasivat kotirintamalle asti lottien mainetta.

Osmo Kontulan ja Elina Haavio-Mannilan tutkimusten mukaan varsinkin lottien oli pidettävä huolta moraalistaan. Lottien seksisuhteet sotilaisiin olivat harvinaisia. Tarkkoja tietoja on vaikea saada, mutta tilastot puhuvat puolestaan: vain puoli prosenttia vapautettiin rangaistuksena tehtävistään, ja raskauksien määrä oli vähäinen.

Lotan hahmon kautta on tehty tv-sarjaan kohtaus, jossa lotta kohtaa miesten härskin korsukulttuurin. Osassa neljä Rahikainen puhuu korviketta kaatavalle lotalle rivoja. Vieressä istuva nuori mies innostuu ääneen haaveilemaan riisuutuvasta naisesta, minkä Rokka katkaisee paheksuen.

Kohtaus kuvaa ilmeisen hyvin käyttäytymisen eri puolia. Sari Näreen Sota ja seksi kuvaa yksityiskohtaisesti korsujen rivoa ja raakaa seksipuhekulttuuria, jossa luonnollisesti puheet olivat yleensä tekoja monin verroin suuremmat. Toisaalta lottien härnäämistä rivouksilla myös vältettiin.

Ruumiiden ryöstö

Louhimiehen elokuvassa ja tv-versiossa on huomiota herättävä kohtaus, jossa Rahikainen (Andrei Alén), komppanian häikäilemätön kauppamies nähdään kumartuneena venäläisen sotilaan ruumiin ylle kuin haaskalintu. Hän ottaa talteen kaiken irtilähtevän, ehkä jopa kultahampaat. Hietanen paheksuu, mutta ei sano mitään eikä puutu.

Myöhemmin tilanne toistuu.

Kaatuneiden vihollisten varusteiden nappaaminen oli aivan rutiinia, eikä kultahampaidenkaan irrottelu vainajilta aivan tavatonta ollut.

Rahikainen tuntuu murtavan yhden tabun inhimillisestä ja kunniakkaasta käytöksestä. Kuitenkin kaatuneiden varusteiden nappaaminen oli aivan rutiinia, eikä kultahampaidenkaan irrottelu vainajilta aivan tavatonta ollut. Sota alensi moraalisia estoja.

Esimerkiksi tutkija Ville Kivimäki kuvailee eräässä artikkelissaan taistelussa kaatuneiden vihollissotilaiden ryöstämistä ja vainajien rituaalista asettelua valokuviin. Ruumiilla leikkimistä ei Tuntemattomassa sotilaassa nähdä.

Vangin tappaminen

Tv-sarjassa nähdään pari kertaa antautuneen sotilaan ampuminen, mikä on sodassakin laitonta. Eräässä juoksuhaudan valtauksessa suomalainen konepistoolimies ampuu antautuneen rutiininomaisesti. Antti Kujalan Vankisurmat -kirjan mukaan sotavangin surmaamisesta joutui sodan aikana vain poikkeustapauksessa oikeuteen.

Muita syitä murhiin olivat taistelun kaaos, kiihkeys ja kyvyttömyys lopettaa taistelussa pakollinen tappamisvire. Yksi motiivi oli myös sen varmistaminen, ettei antautunut kuitenkin hyökkää kimppuun. Ja luonnollinen perustelu tappamiselle oli myös kosto omien kaatuneiden kavereiden puolesta. Sotapropaganda oli myös eläimellistänyt vihollista ja voimistanut “ryssävihaa”.

Sotavangin surmaamisesta joutui sodan aikana vain poikkeustapauksessa oikeuteen.

Vielä räikeämpi tilanne Tuntemattomassa sotilaassa on kohtaus, jossa tylyluonteinen alikersantti Lehto ilmoittautuu vapaaehtoiseksi kuljettamaan antautunutta sotavankia, mutta teloittaakin vangin julmasti selkään ampumalla. Muiden reaktioista voi päätellä, että teko ei ole lainkaan hyväksyttävä, mutta siitä ei seuraa mitään rangaistusta.

Tuntematon sotilas :Karjula tappaa sotilaan
Eversti Karjula yrittää pysäyttää omien sotilaiden perääntymisen. Tuntematon sotilas :Karjula tappaa sotilaan Kuva: Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Tuntematon sotilas (2017 elokuva)

Omien ampuminen

Tuntemattoman sotilaan keskeisiä kohtauksia on tositapahtumaan pohjautuva omien sotilaiden teloitus. Sotilaat olivat lähteneet omin luvin pois vartiosta. Edvin Laineen versiossa teloitus on kuvattu intensiivisemmin, Louhimiehellä etäännytetymmin, mutta miesten reaktioiden kautta nähtynä.

Sotajohdon mukaan kuritoimenpide tehosi toivotulla tavalla pelotteena, mutta itse asiassa sotilaat kokivat sen taistelumoraalia rapauttavana. Olivathan he muutenkin panneet henkensä alttiiksi ja venyneet mahdottomiin.

Ehkä tässä tulee Väinö Linnan tarinan rivisotilaat vastaan upseerit -asenne voimakkaimmin esiin. Helsingin Sanomien kriitikko syytti kirjaa 1950-luvulla upseerivihamielisestä sammakkoperspektiivistä, mikä näin jälkikäteen katsoen taitaa olla ansio Väinö Linnalle eikä kriitikolle.

Louhimiehen version vahvassa päätösosassa nähdään 1944 perääntymisvaiheessa sekavasti riehuva eversti Karjula (Janne Virtanen), joka aseella uhaten yrittää pakottaa perääntyviä sotilaita takaisin taisteluun. Karjula ampuu sotamies Viirilän, joka vittuilee avoimesti upseerille.

Laineen Tuntemattomasta sotilaasta kohtaus sensuroitiin. Antti Kujalan Vankisurmat -kirjassa mainitaan tällaista tapausta muistuttava majuri Lindgrenin tapaus. Siinä upseeri ampui sotamiehen, joka oli luvatta poistunut etulinjasta. Juttua puitiin oikeudessa kauan, mutta majuri Lindgren selvisi rangaistuksetta.

Louhimiehen tv-sarjassa paha saa palkkansa. Ammuttuaan sotamies Viirilän Eversti Karjula haavoittuu, kaatuu tielle ja anelee apua. Kukaan ei auta. Lopulta neuvostotankki liiskaa everstin.


Kirjallisuutta:

Sari Näre: Sota ja seksi (Tammi 2006/2016)
Sari Näre & Jenni Kirves (toim.): Ruma Sota (2008)
Ville Kivimäki: Murtuneet mielet (2013)
Onerva Hintikka & Kirsti Häppölä: Tuntematon emäntä (2007)
Antti Kujala: Vankisurmat (2008)

Muokattu 27.12.2018: korjattu nimitieto, Urho Hietasta esittää Aku Hirviniemi, ei Aku Louhimies.

Kommentit