Hyppää pääsisältöön

Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä: Yhteisö antaa yksilölle juuret ja tulevaisuuden

Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä työhuoneessaan Joensuussa polkupyöränsä kanssa.
Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä Professori ja pappismunkki Serafim Seppälä työhuoneessaan Joensuussa polkupyöränsä kanssa. Kuva: Harri Anttila Serafim Seppälä,Kuusi kuvaa

Serafim Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

Oulussa syntynyt ja Pohjanmaalla luterilaisessa perheessä kasvanut Veli-Petri Seppälä löysi tien ortodoksikirkkoon Lähi-idässä. Myöhemmin luostarissa hän sai nimen Serafim. Havahtuminen siihen, että ortodoksikirkko on hänen kirkkonsa ja kotinsa, tapahtui Jerusalemissa.

– Havahtuminen on oikein hyvä sana ja se tapahtui tosiaan Jerusalemissa kadulla. Kiinnitin siellä huomiota siihen, että kun kävelin protestanttisen kirkon ohi, kiihdytin askeleitani, jotta puolitutut ihmiset eivät tulisi sieltä pyytämään sisään. Tajusin että ortodoksinen kirkko on se kirkko, jossa oma henki hengittää ja missä rukouksellisesti olen kotona, kuvailee Serafim Seppälä prosessiaan.

– Tajusin, että rehellistä, on liittyä siihen kirkkoon mihin jo sisäisen olemukseni puolesta kuulun.

Munkki Valamossa teki väitöskirjansa yön hiljaisina tunteina

Suhde ortodoksiseen kirkkoon syveni myöhemmin Suomessa niin että Serafim Seppälä asui ja eli vuodet 1998–2003 Valamon luostarissa. Siellä hän antoi lupaukset ja hänet vihittiin munkiksi.

– Jerusalemista tarttui ortodoksisuus ja sen jälkeen halusin omistautua Jumalan ja kirkon palvelukseen ja oletin että se on tehtäväni. Olisin todennäköisesti jäänyt Jerusalemiin jos siellä olisi ollut joku länsimaalainen ortodoksinen yhteisö, kertoo Serafim Seppälä.

Valamossa asui tuolloin vain muutama veli ja Serafim Seppälää tarvittiin siellä. Samaan aikaan hänelle oli akateemiset jatko-opinnot Helsingin yliopistossa jääneet kesken. Vaatimaton mies ei kuitenkaan rohjennut ajatella itselleen akateemista uraa. Muutaman vuoden kuluttua kaipaus akateeminen tutkimuksen pariin nousi kuitenkin uudestaan pintaan.

– Itse asiassa se oli luostarin johtaja, joka silloin antoi, voisiko sanoa käskyn, että ”sinullahan on kuulemma väitöskirja kesken, nyt sinun pitää tehdä se loppuun”. En tänä päivänä tiedä, että kuka häntä oli lobannut tässä asiassa, en koskaan tullut sitä kysyneeksi. Tein sitten väitöskirjan ja siitä sitten elämä lähti hieman akateemisempaan suuntaan, kertoo Serafim Seppälä.

Akateeminen ura ei ollut itsestään selvyys

Serafim Seppälän tie yliopistomaailmaan oli ylipäätänsä sattumusten viitoittama. Lapsuuden kodissa ei ollut kirjoja, eikä koulussa uskottu nuoren Seppälän akateemisiin haaveisiin. Vaikka hän jo kaksivuotiaasta lähtien oli lukuhimoissaan lukenut kaiken mikä eteen tuli, niin maaseudun ahtaassa ilmapiirissä ei nähty nuoren miehen potentiaalia.

Parikymppisenä hän löysi eräästä kirjastosta Helsingin yliopiston esitteen ja silloin hän tiesi minne hänen oli päästävä. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta valikoitui lopulta kaikista tiedekunnista omaksi.

– Minulla oli syvä tarve päästä laajentamaan ja syventämään maailmankuvaa ja halu ymmärtää muita. Opiskelin aluksi jonkin verran teoreettista filosofiaa ja mitä erilaisimpia humanistisia tieteitä, mutta sitten löytyi pääaine Aasian ja Afrikan laitoksella, sanoittaa Serafim Seppälä tietään akateemiseen maailmaan.

Hän oli niin innoissaan opiskelusta, että kävi lähes kaikkien humanististen alojen luennoilla ja suoritti kymmenittäin peruskursseja.

– Kertaakaan ei käynyt mielessä ajatus että tästä pitäisi olla jotain ammatillista hyötyä, vaan se oli sellaista lapsenomaista uteliaisuutta ja asioihin syventymistä, hän kuvailee opiskeluintohimoaan.

Kuolleet kirjakielet inspiroivat erityisesti

Serafim Seppälä opiskeli Helsingin Yliopistossa islamin tutkimusta, seemiläisiä kieliä ja teoreettista filosofiaa. Seemiläisistä kielistä hän hallitsee arabiaa, hepreaa, arameaa sekä syyriaa. Kaikista hän on myös tehnyt jonkun verran käännöksiä.

– Keskityin mahdollisimman kuolleisiin kirjakieliin, kuten myös arabian tapauksessa klassiseen kirjakieleen, joka on aika kaukana noista puhutuista muodoista. Itselläni on visuaalinen muisti joten minulle on helppoa lähestyä näitä kieliä, joita jokaista kirjoitetaan omalla aakkostollaan.

Serafim Seppälälle kielet ovat vain väline, joiden avulla hän pääsee tutustumaan syvemmin myös uskontoihin ja elämäntapoihin Lähi-idässä. Ennen kaikkea hän havaitsi, että hengellisyys jäsentyi siellä eri tavalla kuin Euroopassa.

– Se hengellisyyden asema niin kulttuurissa kuin ajattelussa ylipäätänsä oli se kiinnostava, niin islamissa, juutalaisuudessa kuin Lähi-idän kristillisyydessä.

Nykyajassa ei ole mitään mielenkiintoista

Akateemisen tutkimuksen ja julkaisutoiminnan lisäksi Serafim Seppälä on kirjoittanut kymmeniä kansantajuisia kirjoja. Hän työskentelee Itä-Suomen yliopistossa systemaattisen teologian ja patristiikan professorina ja hänen tutkimuskohteita ovat Bysantti, Lähi-itä ja viime aikoina myös Armenia. Kun utelen, miksi hän haluaa tutkia näitä aiheita ja mitä uutta ne voivat avata nykypäivän ihmisille, saan yllättäen vastakysymyksen.

– Itse näen tämän kysymyksen kokonaan toisinpäin: Mitä ihmettä ja kiinnostavaa on tässä ajassa? Siis ei tarvitse kuin avata mikä tahansa media ja lukea ne otsikot niin sanoisin, että kyllä kuusisataaluvulla oli paljon mielenkiintoisimmat asiat tapetilla.

Ihmetellessäni hänen vastausta ja melkein uusi kysymys huulillani Serafim Seppälä jatkaa:

– Ehkä se sama minkä kohtasin Jerusalemissa, että kaupungin draivi oli se, että ykkösjuttu oli eri uskontojen, pyhäkköjen rukouspaikoissa käyminen. Arvojärjestys oli sillä tavalla luonteva, että ensin oli tämän olevaisen takana olevat voimat ja sitten nämä tässä ajassa olevat ilmiöt sen jälkeen.

Itse hän kokee kuuluvansa paremmin sellaiseen kulttuuriin, jossa Jumala on kaiken pohja.

– Nyt kuitenkin elämme ajassa, jossa Jumala on eristetty niin kuin yhdeksi olioksi maailman reunalle. Tälläinen olio ei ole Jumala lainkaan, minkään uskonnon opetuksen mukaan.

Yhteisö on yksilöä tärkeämpi

Serafim Seppälää ihmisyydessä kiinnostaa erityisesti se mikä on yhteistä ja meitä yhdistävää.

– Se mitä luulemme itsessämme oman yksilöllisyytemme tuottamaksi, onkin aiempien sukupolvien ja toisiin pitämämme yhteyden sanelemaa. Me länsimaiset ihmiset ja minä itse siinä samassa joukossa, pidämme itseämme paljon yksilöllisempinä kuin mitä me olemme. Tämä on sellainen teema, jota tässä viime vuosina olen eri kulmista miettinyt.

Uskonnollisuuden rajaaminen kulttuurin ulkopuolelle synnyttää pinnallisuutta.

Viime vuosina Serafim Seppälää on erityisesti kiinnostanut yhteisön merkitys yksilön elämänkaaressa. Aihe on tullut ajankohtaiseksi sen myötä kun hän on tutustunut Armeniaan ja armenialaiseen kristillisyyteen. Armenialaiset ovat hänen mukaansa maailman ensimmäinen kristillinen kansa.

– Armeniassa jokainen voi olla jumalasta mitä mieltä tahansa, mutta kristinusko on syvällisesti maan kulttuurinpohja. Jopa ateistitikin siellä puhuvat siitä kuinka heillä on kristillinen identiteetti.

Holistinen yhtenäiskulttuurin luonne inspiroi Serafim Seppälää Armeniassa. Euroopassa pyrkimykset pyyhkiä kaikenlainen uskonnollisuus ja uskonnot kulttuurista etäänyttävät häntä eurooppalaisesta elämänmenosta.

– Me menetetään syvällisyyden mahdollisuus, jos uskonnollisuus rajataan kulttuurin ulkopuolelle. Uskomuksista riippumatta jos jumala käsitteenä jätetään kulttuurin ulkopuolelle, niin se on sitten melkoinen pinnallisuuden suo, mihin siinä vajotaan, pohdiskelee Serafim Seppälä.

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele täällä maahanmuutosta!

    Miten ratkaista maahanmuuton ongelmat?

    Ulkomaalaistaustaisten ihmisten määrä Suomessa on noussut tasaisesti pari viimeistä vuosikymmentä. Tällä hetkellä n 6,5 prosenttia väestöstämme on ulkomaalaistaustaisia. Maahanmuuttojärjestelmämme joutui kovalle koetukselle vuonna 2015, kun maahan saapui lyhyessä aikataulussa yli 30 000 turvapaikanhakijaa.

  • Kuusi kuvaa lähetykset ja kuvat

    Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit sivuille.

    Kuusi kuvaa kertoo vieraana olevan henkilön elämäntarinan kuuden hänelle tärkeän valokuvan kautta. Lauantaisin klo 8.05, uusinta keskiviikkoisin klo 22.05 Yle Radio 1 Lista uusimmista Kuusi kuvaa ohjelmista ja linkit ohjelmien sivuille, josta löytyvät esillä olevat kuvat ja esittely ohjelman vieraasta.

  • Keskustele täällä talousnäkymistä!

    Vuoden 2019 talousnäkymät

    Mikä maksaa? -ohjelman ekonomistiraati tekee inventaarion talousvuodesta 2018 ja tutkailee alkaneen vuoden talousnäkymiä. Talousennustajat ruuvaavat kilvan kasvuprosentteja alaspäin. Mutta millaisia ovat talouden suurimmat haasteet?

  • Keskustele täällä lääketieteen asemasta!

    Onko lääketieteen asema murenemassa?

    Miksi modernissa yhteiskunnassamme joku juo hopeavettä ja uskoo parantuvansa sen avulla? Tai jättää lapsensa rokottamatta? Mistä lääketiedekriittisyys johtuu? Vieraina professori Juhani Knuuti sekä lääketiedekriittisyyteen paneutunut tutkija Pia Vuolanto Tampereen yliopistosta.

  • Kuvataiteilija Kirsimaria E. Törönen halusi paaviksi mutta ryhtyi taiteilijaksi, koska halusi muuttaa maailmaa

    Nuori feministi unelmoi suuria Lähi-idässä

    Jo kymmenvuotiaana, orastavana feministinä Saudi-Arabian aavikolla Kirsimaria E. Törönen aavisti kutsumuksensa. Koulussa hän ilmoitti aikovansa paaviksi, mutta havahtui pian että taiteilijana hän voi paremmin muuttaa maailmaa. Yli neljännesvuosisadan taiteilijana toiminut, Mikkelissä vaikuttava, Kirsimaria E. Törönen tietää omakohtaisesti millaista sitkeyttä kuvataiteilijana itsensä ja perheensä elättäminen vaatii.

  • Keskustele täällä brexitistä!

    Miten Suomi on varautunut brexitiin?

    Britannian parlamentti äänestää EU-erosta ensi viikolla. Brittien ja EU:n tavoitteena on ollut ja on vieläkin saada sopimus, jolla mm. turvattaisiin kaupankäynti myös eron jälkeen. Sopimusta ei ole syntynyt. Eron on määrä astua voimaan maaliskuun lopussa. Millaisia vaikutuksia brexitistä on suomalaisille ja suomen taloudelle?

  • Valon villitsemä - Kari Kola

    Valotaiteilija Kari Kolan ajatuksia.

    Valtaiteilija Kari Kola tekee suuren mittakaavan valoteoksia. Oman kotinsa hän löysi Joensuusta ja sieltä käsin hän risteilee eri puolilla maailmaa suunnittelemassa ja toteuttamassa huikeita valoteoksia. Joensuussa hän on omistautunut maailman pohjoisimman trooppisten perhosten puutarhan ylläpitämiseen. Suuria valoteoksia on mm.

  • Valotaiteilija Kari Kola suunnittelee Grönlantiin ilmastomuutoksen visualisointia

    Valotaiteilija rakastaa outoja paikkoja.

    Valotaiteilija Kari Kola rakastaa poikkeuksellisia paikkoja ja valaisee niitä ympäri maailmaa. Grönlannin jäätikölle ja Jordaniaan Petran pyhään kaupunkiin on suunnitteilla valotaideteokset. Yhdeksäntuhannen kilometrin pituisen Kiinan muurin suunnitelmat yhden päivän valotaideteokseen ovat jo olemassa. Huiman rohkea ja ennakkoluuloton Kari Kola luo yhteyksiä niin ministereihin, pormestareihin, kuin prinsessoihin toteuttaakseen suunnitelmiansa. Tässä mittakaavassa hänellä ei ole maailmalla edes kilpailijoita.

  • Tellervo Koivisto puhuu naisten ja kiusattujen puolesta – pitkästä liitosta elävät rakkaus ja huumori

    Nasevaa pakinointia ja herkkää tarinointia ohjelmissa.

    Tellervo Koivisto sanailee suoraan kameralle verotuksesta ja tasa-arvosta, kommentoi viistosti puolisonsa edesottamuksia dokumentissa ja avaa ajatuksiaan sekä rakkaita ja raskaita elämänvaiheita haastatteluissa. Yhteinen elämä Mauno Koiviston kanssa antoi kummallekin mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskuntaan omalla tavallaan. Tosin puoliso kutsui vahvasti argumentoivaa vaimoaan myös "anti-muusaksi". Rakkaus, huumori ja kohdatut vastoinkäymiset liimasivat parin yhteen.

  • Tiede ja usko – ikkunoita totuuteen

    Serafim Seppälän ajatuksia tieteestä ja uskosta.

    Professori ja pappismunkki Serafin Seppälä on mielenkiintoinen yhdistelmä analyyttistä tiedemiestä ja mystikkoa. Itä-Suomen Yliopiston patristiikan professorina hän pitää luentoja mm. numeroiden metafysiikasta. Silloin kun hän ei ole syventynyt tutkimukseen tai kirjoita kirjoja, hän harrastaa esimerkiksi vanhaa juutalaista tai armenialaista musiikkia.

  • Tunteella ja taidolla - kansanmuusikko Sari Kaasinen

    Sari Kaasisen haastattelu

    Sari Kaasinen on elänyt koko elämänsä kansanmusiikille ja nyt Joensuun kulttuurijohtajanakin hän nauttii edelleen esiintymisestä. Valmistautuessaan konserttiin Carelia-salissa Joensuussa hän kertoo elämänsä vaiheista ja tärkeistä asioista elämänsä varrella radiosarjan Kuusi kuvaa toimittajalle.