Hyppää pääsisältöön

Voiko mediaan luottaa?

Sanomalehtiä pinoissa
Sanomalehtiä pinoissa Kuva: YLE Kuvapalvelu sanomalehdet,sanomalehti,lehdistö

Kaiken informaation yltäkylläisyyden keskellä vallitsee luottamuspula. Johtuuko se tiedon lisääntymisestä vai lietsovatko jotkin tahot pelkoa ja epäluuloa? Leviääkö turvattomuus, koska erilaiset uhkakuvat hallitsevat nykyään median otsikoita?

Pelko on vaistonvarainen reaktio. Sen on tarkoitus suojata meitä, ihminen on säikky laji. Huomaamme negatiiviset asiat ja mahdolliset uhat helpommin kuin rauhoittavat ja turvallisuutta lisäävät.

Kypäräpäinen toimittaja, julisteita joissa uhkista kertovia tekstejä.
Kypäräpäinen toimittaja, julisteita joissa uhkista kertovia tekstejä. Kuva: Yle kuningaskuluttaja,pelko

Popularistiset liikkeet ja niitä kannattavat tiedotusvälineet vakuuttavat kuuntelevansa kansaa ja olevansa tavallisten ihmisten puolella. Todellisuudessa niiden keinovalikoimiin kuuluu vastakkainasettelu ja uhkakuvien maalailu. Pelästynyt ei ehdi tarkistaa faktoja.

Informaatiosta ei ole puutetta, mutta voiko siihen luottaa?

Reuters-instituutti tutkii vuosittain 37 eri puolilla maapalloa sijaitsevan maan kansalaisten luottamusta uutisiin. Suomi pitää hallussaan kärkipaikkaa. Seuraamiinsa uutisiin luottaa n. 70 prosenttia suomalaisista, uutisiin ylipäätään 62 prosenttia. Se on edelleen hyvä luku, vaikka luottamus on Suomessakin laskemaan päin. Tutkimus löytyy täältä ja Suomen maaraportti täältä.

Nainen ja lapsi katsovat televisiota olohuoneen lattialla. Kuva otettu vuonna 1983.
Nainen ja lapsi katsovat televisiota olohuoneen lattialla. Kuva otettu vuonna 1983. Kuva: Seppo Nykänen /Yle kuvapalvelu televisio (joukkoviestimet),lapset (ikäryhmät),olohuoneet

Ketkä sitten eivät luota mediaan? Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Jussi Pullinen kirjoittaa maaraportista artikkelissaan, että luottamus vaihtelee sen mukaan, minne ihminen asemoi itsensä poliittisella kartalla. Luottamusta on selvästi vähemmän niillä, jotka sijoittavat itsensä vasempaan tai oikeaan äärilaitaan. Samoin vähemmän ansaitsevat luottavat uutisiin vähemmän kuin parempituloiset. On siis valheellista hokea, että kansa ei enää luota perinteiseen mediaan. Suuri enemmistö luottaa. Johtoasemasta huolimatta Suomessakin prosenttiluvut ovat pienentyneet, ja siihen pitää suhtautua vakavasti. Median täytyy myös katsoa peiliin.

Sensaatio uutiset
Sensaatio uutiset sensaatio uutiset

Luottamusta nakertavat medioissa esiintyvät klikkiotsikot ja sensaationhakuiset näkökulmat. Näihin syyllistyvät enimmäkseen iltapäivälehdet ja itseään vaihtoehtomediaksi kutsuvat julkaisut. Kilpailu lukijoista on kova, mutta klikkiotsikointiin ei kannattaisi langeta, koska harhaanjohtaminen, asioiden paisuttelu ja epäoikeudenmukainen käsittely murentaa uskoa koko välineeseen.

Julkisen palvelun tarjoama journalismi on tärkeämpää kuin koskaan. Journalismi, joka on yleisön puolella ja yrittää luoda järjestystä disinformaation täyttämään maailmaan.― Tony Hall, EBU:n presidentti, BBC:n pääjohtaja

Perinteiset uutisvälineet kuten painettu sanomalehti ja Yleisradion uutislähetykset koetaan yleisesti luotettaviksi. Kiinnostavasti jopa samojen julkaisijoiden digitaalisiin palveluihin suhtaudutaan epäluuloisemmin. Lähteet ja toimittajathan ovat näissä samat.

jussi-pekka rantanen uutisstudiossa
jussi-pekka rantanen uutisstudiossa Kuva: Yle Kuvapalvelu uutistoimittaja

Epäluottamus kohdistuu itse julkaisukanavaan. Ilmeisesti ihmiset eivät luota omaan medialukutaitoonsa internetin sekavassa maailmassa. Perinteisen median tarjoama tuttu uutisten järjestys ja muoto koetaan turvallisemmaksi.

Ei ole ihme, jos USA:n kansalaiset eivät luota toimittajiin, kun heidän presidenttinsä lietsoo epäluuloa

Yhdysvallat ei pärjännyt Reutersin tutkimuksessa hyvin. Sen sijoitus oli 30. 37 tutkitun maan joukossa. Jos hiljattain käytyjen välivaalien tulos kummastuttaa, selitys voi löytyä eurooppalaisittain ajateltuna erikoisesta ideologisesti värittyneestä journalismista.

Kaikki kielteiset kyselytulokset ovat valeuutisia, aivan kuten CNN:n, ABC:n ja NBC:n kyselyt vaalien aikaan― Donald Trump, 6.2.2017

Kaksipuoluejärjestelmä vahvistaa vastakkainasettelua. Populistinen presidentti Donald Trump on osannut käyttää hyväkseen tätä, sekä kansalaisten tietämättömyyttä ja tyytymättömyyttä.

Valeuutismediat eivät ole minun vihollisiani, vaan ne ovat amerikkalaisten ihmisten vihollisia!― Donald Trump, 16.2.2017

Parhaaseen katseluaikaan eniten seurattu uutiskanava on Trumpin iskulauseita toistava, avoimesti konservatiivipuoluetta kannattava Fox News. Tiedotusvälineistä ei enää haeta informaatiota, vaan vahvistusta omille mielipiteille ja ennakkoluuloille, kertoo Turun Yliopiston Pohjois-Amerikan tutkimuksen laitoksen John Morton -keskuksen johtaja Benita Heiskanen.

Toimittajat kuuluvat maailman epärehellisimpien ihmisten joukkoon― Donald Trump, 21.1.2017
George Bush och Tony Blair träffades på G8 mötet i juni 2004
George Bush och Tony Blair träffades på G8 mötet i juni 2004 Kuva: EPA/Sergei Ilnitsky Tony Blair,George W. Bush,Irakin sota,John Chilcot

Ilmiö sai kuitenkin alkunsa jo 2000-luvun alussa, WTC-iskujen jälkeen, kun presidentti George W. Bush käytti kansan pelkoa ja hämmennystä hyväkseen saadakseen hyväksynnän USA:n sotatoimille Irakissa. Robert Greenwaldin dokumenttielokuva Uncovered: The War on Iraq kertoo maailman mahtavimman propagandakoneen voimasta. Dokumentissa asiantuntijat kertovat, miten hallinto syötti tietoisesti pajunköyttä omille kansalaisilleen ja YK:ssa koko maailmalle.

Tänään kansalaisia pelotellaan uhkakuvilla maahan pyrkivistä pakolaisista. Tämä keino ei ole Euroopan populisteillekaan vieras.

Miten luottamusta mediaan saataisiin kasvatettua?

Ylellä vieraili marraskuun alussa yhdysvaltalaissyntyinen mediatutkija ja Madridilaisen IE yliopiston apulaisprofessori Ruth Palmer, joka on tutkinut erityisesti ns. tavallisten ihmisten suhtautumista toimittajiin, tilanteessa joissa heistä itsestään oli tullut uutisen aihe. Kannattaa huomata, että tutkimukset tehtiin Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Espanjassa, joten niiden tuloksia eivät kerro totuutta suomalaisten asenteista. Inhimilliseltä kannalta katsottuna niitä voinee kuitenkin soveltaa yleismaailmallisesti.

Toimittaja Pietari Kylmälä haastattelee arkkitehti Beata Labuhnia Amsterdamissa.
Toimittaja Pietari Kylmälä haastattelee arkkitehti Beata Labuhnia Amsterdamissa. Kuva: Hanna Karppinen haastattelu
Palmerin mukaan ihmiset suhtautuvat henkilökohtaisesti tapaamiinsa toimittajiin yleensä myönteisesti, mutta toimittajiin yleisesti varauksellisesti. Ennakkoluulot koskivat siis koko alaa. Toimittajat nähtiin ihmisinä joilla on paljon vaikutusvaltaa. Toimittajan työstä tai uutisen julkaisemiseen liittyvästä prosessista tutkimukseen osallistujilla oli hyvin hatara käsitys. Tämä aiheutti yleistä epäluottamusta toimittajia ja medioita kohtaan.
Journalister intervjuar Mark Cavendish, 2016.
Journalister intervjuar Mark Cavendish, 2016. Kuva: All Over Press toimittajat

Palmer on tullut tulokseen, että luottamuksen peruskiviä ovat median ja sen edustajan hyväntahtoisuus, pätevyys ja rehellisyys. Se että pyritään yhteiseen hyvään, että toimittajan asiantuntemukseen voi luottaa, että ollaan avoimia ja tasapuolisia. Toimittajan pitäisi olla hyvä kuuntelija ja kohdata ihmiset aidosti. On tärkeätä huomata omat sokeat pisteet, se mitä ei oman asemansa takia huomaa tai ymmärrä.

Kaikkien journalismin kanssa työskentelevien pitäisi pysähtyä kysymään: Ovatko normit muuttuneet? kuinka paljon ne ovat muuttuneet? Onko se hyväksyttävää?― Noel Curran, EBU:n pääjohtaja

Kansalaisille täytyy opettaa medialukutaitoa, Palmer summaa. Niin haastateltavien kuin uutisen lukijoidenkin täytyy ymmärtää millaisia vaikuttajia uutisen julkaisijan takana on ja miksi yksittäinen uutinen julkaistaan. On tärkeätä, että mediat laskeutuvat maan pinnalle ja paljastaisivat avoimesti miten journalistista työtä tehdään. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen suhde yleisöön lisää ymmärrystä ja sitä kautta luottamusta.

Journalister skyddar sig med skottsäker väst och hjälm när de bevakar demonstrationer.
Journalister skyddar sig med skottsäker väst och hjälm när de bevakar demonstrationer. Kuva: Yle/ Erika Brenner Nicaragua,toimittajat,Suojaliivi

Hahmotamme helposti maailman vastakkaisuuksien kautta, köyhät ja rikkaat, poliittiset äärilaidat, me ja ne. Todellisuudessa niiden väliin sijoittuu suurin osa.

Luonto on tehnyt ihmisestä epäluuloisen, emme luota tuntemattomaan. Epäluuloja ruokkimalla emme kuitenkaan kehity. On tärkeätä tutustua myös oman kuplan ulkopuolisiin todellisuuksiin. On ymmärrettävä, että tunteet ohjaavat päätöksiä ja mielikuvilla mennään, vaikka faktoja olisi tarjolla.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri