Hyppää pääsisältöön

Sampo järjesteli miljoonavoitot Nuorisosäätiön lahjusvyyhdin pääepäilyille – finanssijätti on välttymässä rikostutkinnalta

Kuvituskuva
Kuvituskuva Kuva: Camilla Arjasmaa / Yle Nuorisosäätiö,MOT

Nuorisosäätiön uusi johto on jättänyt kolme tutkintapyyntöä Sammon toiminnasta poliisille ja se aikoo hakea oikeudelta finanssijätin kanssa tehtyjen sopimusten purkamista. Sampo kertoo tekevänsä yhteistyötä poliisin kanssa Nuorisosäätiö-tutkinnassa.

Finanssikonserni Sammolla on ollut keskeinen rooli tonttikaupoissa, joissa laajan talous- ja lahjusrikosvyyhdin pääepäillyt ovat tehneet lähes kymmenen miljoonan euron voiton.

Sampo on osallistunut myös neljään muuhun tonttikauppaan, joissa on tehty yhteensä yli 16 miljoonan euron pikavoitot Nuorisosäätiön kustannuksella.

– Ulkopuolisten arvioitsijan mukaan kaikkien kohteiden tonttien sekä maanvuokran hinnat ovat törkeän ylihintaisia eli pahimmillaan yli kaksinkertaisia. Sopimuksia on tehty tietoisesti markkinahintaa selvästi korkeammalla tasolla, sanoo Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana kesällä 2018 aloittanut Jari Laine.

Helsingin poliisi selvittää tonttikauppoja osana laajaa talousrikosvyyhtiä, jonka pääepäiltyjä ovat Nuorisosäätiön ex-johtajat Aki Haaro ja Perttu Nousiainen.

Toistakymmentä epäiltyä

  • Nuorisosäätiön ex-johtajien Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen lahjusepäilystä alkanut tutkinta on laajentunut mittavaksi talousrikostutkinnaksi.
  • Helsingin poliisi epäilee jo yli kymmenen ihmistä erilaisista talousrikoksista.
  • Nuorisosäätiön uusi johto on arvioinut, että säätiön varallisuutta on kadonnut tai hävitetty huonojen sopimusten takia yli 45 miljoonaa euroa.
  • Kesästä 2018 alkaen Nuorisosäätiö on jättänyt poliisille jo yhdeksän tutkintapyyntöä.
  • Poliisin mukaan ensimmäiset esitutkinnat valmistuvat alkuvuoden aikana.

Sammosta tehty kolme tutkintapyyntöä – ei epäillä rikoksesta

Nuorisosäätiön uusi johto on tehnyt Sammosta jo kolme tutkintapyyntöä poliisille.

MOT:n tietojen mukaan Sampoa ei kuitenkaan tällä hetkellä epäillä rikoksista.

– Asioista on heiltä [Sampo] kysytty ja joudutaan vielä kysymään, mutta miten se lopulta päätyy, jää nähtäväksi. Lähtökohtaisesti epäillyt ovat tietysti Nuorisosäätiön päässä [entiset johtajat], sanoo tapauksen tutkinnanjohtaja Markku Nisula MOT:lle.

MOT:lle Sampo kertoi tekevänsä poliisin kanssa yhteistyötä asioiden selvittämiseksi. Yhtiö katsoo, ettei se ole tehnyt mitään rikollista tai sisäisten ohjeistuksiensa vastaista.

Perttu Nousiainen ja Aki Haaro, Nuorisosäätiö
Nuorisosäätiön entisiä johtajia Perttu Nousiaista (vas.) ja Aki Haaroa epäillään lahjusten ottamisesta sekä muun muassa talousrikoksista. Perttu Nousiainen ja Aki Haaro, Nuorisosäätiö Kuva: Yle MOT ja Markku Ulander / Lehtikuva MOT,Nuorisosäätiö,Perttu Nousiainen

Kymmenien miljoonien tilit tonttikaupoissa

Nuorisosäätiö teki edellisten johtajiensa aikakaudella rakannusalan konsernin SSR-konsernin tai siihen kuuluneen Salpausselän Rakentajien kanssa useita suuria rakennushankkeita ja oli järjestämässä yhtiölle suuria voittoja tontti- ja kiinteistökaupoissa.

– Kun ylihintaisia kauppoja tehdään, syntyy miljoonien pikavoittoja myyjille. Usein hyötyjänä on ollut Salpausselän Rakentajat, heidän kanssaan läheisessä yhteistyössä olevat tahot tai GF Money.

– Olemme pyytäneet poliisia tutkimaan, miten rahoja on sitten siirrelty sen jälkeen, kun voittoja on syntynyt, sanoo Jari Laine.

GF Money on suomalainen varjopankki, joka myöntää muun muassa pikalainoja. Nuorisosäätiö on tehnyt useita liiketoimia yhtiön kanssa sekä muun muassa lainannut yli viisi miljoonaa euroa 18–20 prosentin korolla.

GF Money on rahoittanut myös Aki Haaron ja Perttu Nousiaisen henkilökohtaisia liiketoimia.

Kun ylihintaisia kauppoja tehdään, syntyy miljoonien pikavoittoja myyjille.― Nuorisosäätiön puheenjohtaja Jari Laine

Varjopankin mukaan sen edustajia ei epäillä rikoksista. Yhtiö myös katsoo, ettei sen tekemissä tonttikaupoissa ole mitään erikoista tai poikkeavaa.

Lue tästä linkistä juttu pikalaina-alalla toimivan varjopankki GF Moneyn ja Nuorisosäätiön liiketoimista.

Infografiikka
Infografiikka Kuva: Yle MOT MOT,Nuorisosäätiö,Jyri Hänninen

Voitto tehdään vuokrasopimuksen avulla

Sammon tekemissä kaupoissa tontin hinta on nopeimmillaan noussut miljoonilla euroilla vain muutamassa päivässä.

Sampo on ollut mukana viidessä tällaisessa kaupassa.

Seinäjoella SSR-konserni teki lähes 10 miljoonan euron myyntivoiton myytyään omistamansa tontin Sampolle. SSR ehti omistaa tontin vain muutamien kuukausien ajan.

Tontin myyminen eteenpäin sijoittajalle on rakennusalalla verrattain yleinen menettely. Hyvän vuokralaisen löytäminen myös nostaa tontin arvoa. Näin suurien voittojen tekeminen lyhyessä ajassa on kuitenkin poikkeuksellista.

Tonttien äkillisen hinnannousun varmisti Nuorisosäätiö, sillä se teki kohteisiin pitkäaikaiset maanvuokrasopimukset. Koska Nuorisosäätiö maksaa korkeaa vuokraa, tontin hintaa voidaan vedättää ylöspäin ja kauppa on ostajalle silti kannattava.

MOT:n tietojen ja ulkopuoliselta asiantuntijalta pyydetyn arvion mukaan vuokrataso on kaikissa kohteissa selvästi suurempi kuin alueen yleinen markkinataso.

Sammon Nuorisosäätiöltä perimät vuokrat ovat kohteesta riippuen 20–300 prosenttia kyseisten alueiden markkinavuokraa korkeampia.

Erinomaisten maanvuokrasopimusten ansiosta Sampo-konsernin on kannattanut maksaa tonteista markkinatasoa korkeampaa hintaa.

Kuva Hollolasta, edustalla Hollola-teksti
Nuorisosäätiö vuokraa Sampo-konsernilta yhtä tonttia Hollolassa. Säätiön nykyisen johdon mukaan tontilla ei ole mitään käyttöä Nuorisosäätiölle. Kuva Hollolasta, edustalla Hollola-teksti Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle MOT,Nuorisosäätiö,Hollola,Jyri Hänninen

Sampo: ”Hintataso korkeahko”

Sampo-konserni myöntää MOT:lle, että joidenkin kohteiden hintataso on ”korkeahko”.

Sampo ei antanut MOT:lle haastattelua, vaan vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

– Vuokramarkkinoilla tapahtuneen kehityksen johdosta vuokrien voidaan katsoa olevan nykytasoon nähden korkeahkoja. Aikana, jolloin kaupat ja maanvuokrasopimukset tehtiin, ei kuitenkaan ollut syytä epäillä, etteikö Nuorisosäätiö olisi ollut perehtynyt markkinaan.

– Nuorisosäätiötä pidettiin tuohon aikaan ammattimaisena kiinteistöalan toimijana ja sen sitoutumishalukkuus oli säätiössä hallitustasolla päätetty, Sampo kirjoitti vastauksessaan.

Ylihintaisten kauppojen laskun maksaa vuosikymmenten aikana Nuorisosäätiö korkeana maanvuokrana.

Nuorisosäätiön teettämän ulkopuolisen kiinteistöalan arvioitsijan mukaan Sampo on maksanut viidestä kohteesta yhteensä yli 16 miljoonaa euroa enemmän kuin niiden todellinen markkina-arvo on.

Jari Laineen mielestä Nuorisosäätiö ei todellisuudessa ollut mikään ”kokenut kiinteistöalan toimija”.

– Nuorisosäätiö toimi 50 vuoden ajan säädellyillä markkinoilla, joissa tontin vuokran ja rakennuskustannusten enimmäishinnat olivat ennalta päätetty [Aran puolelta]. Vasta vuonna 2015 Nuorisosäätiö siirtyi vapaille markkinoille ja epäonnistui järjestelmällisesti kaikessa mitä se teki, Laine sanoo.

Skannaus asiakirjasta.
Nuorisosäätiön solmimat maanvuokrasopimukset Sampo-konsernin kanssa ovat kaikki markkinahintaa kalliimpia. Skannaus asiakirjasta. Kuva: Yle MOT MOT,Nuorisosäätiö,Jyri Hänninen

Nuorisosäätiö haluaa sopimuksista eroon

Nuorisosäätiö on Sampo-konsernin vuokralainen viidessä kohteessa Espoossa, Seinäjoella ja Hollolassa.

Kohteiden vuokrasopimusten pituus on pisimillään 80 vuotta eli ne rasittavat säätiön taloutta vielä pitkään.

– Me tulemme riitauttamaan sopimukset, ja vaatimaan niiden kohtuullistamisesta tai pätemättömäksi julistamista, sanoo Jari Laine. Joulukuun lopussa Sampo suostuikin purkamaan yhden sopimuksista Seinäjoella.

Ei kenellekään voi olla epäselvää, ettei säätiön tarkoitus ole maksaa ylihintaa tonteista.― Nuorisosäätiön puheenjohtaja Jari Laine

Sammon mielestä kiinteistökauppoihin ja maanvuokrasopimuksiin ei liity mitään normaalista poikkeavaa. Mitä mieltä olet tästä?

– Olen täysin eri mieltä ja siihen löytyy useita perusteluita. Sampo on ammattimainen toimija, jonka pitäisi tietää millä perusteilla ja hinnoilla liiketoimintaa tehdään. Silti jokaisessa heidän kanssaan tehdyssä sopimuksessa maanvuokran hinta ylittää markkinahinnan järkyttävällä tavalla.

– He ovat tietoisesti tehneet ylihintaisia kiinteistökauppoja. He ovat tienneet miljoonien pikavoitoista. Eikä heitä ole kiinnostanut se, että he ovat tekemisissä Nuorisosäätiön kanssa, joka on yleishyödyllinen yhteisö. Tarkoituksemme on tukea nuorten kohtuuhintaista asumista sekä noudattaa säätiölakia ja säätiön sääntöjä. Ei kenellekään voi olla epäselvää, ettei säätiön tarkoitus ole maksaa ylihintaa tonteista, Laine sanoo.

Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine
Nuorisosäätiön uusi puheenjohtaja Jari Laine pitää säätiön ja Sampo-konsernin välisiä sopimuksia järjettöminä. Nuorisosäätiö aikoo vaatia kaikkien sopimusten purkamista. Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtaja Jari Laine Kuva: Jyri Hänninen / Yle MOT,Nuorisosäätiö,jari laine

Sampo: Yhtiö toimi lakien ja ohjeiden mukaisesti

Sammon mukaan kaikki kiinteistökaupat ja maanvuokrasopimukset on toteutettu lakien ja yhtiön sisäisten ohjeistusten mukaan.

Finanssikonserni viestintä kirjoittaa myös MOT:lle, ettei se ole saanut normaalia suurempaa tuottoa.

– Vuokrasopimusten mukainen tuotto tonteista on kohteesta riippuen 5-6 prosenttia. Tämä oli vuokrasopimusten tekohetkellä vuokratonttimarkkinan markkinaehtoinen taso, Sampo kirjoittaa sähköpostissaan.

Sampo kertoo luovuttaneensa poliisille asiakirjoja kuten kauppakirjoja ja maanvuokrasopimuksia. Sammon edustajia ei epäillä rikoksista, eikä yhtiön mukaan tähän ole myöskään perusteita.

– Tämänhetkisten tietojen valossa Sammolla ei myöskään ole syytä epäillä, että joku Sammon puolesta toimineista henkilöistä olisi osallisena rikoksiin tai säännösten ja/tai ohjeiden vastaiseen toimintaan.

– Mikäli Sammolla olisi ollut vähänkään aihetta epäillä Nuorisosäätiön tai tonttien myyjien toiminnan motiivien vilpittömyyttä, kyseisiä kauppoja ei tietenkään olisi koskaan tehty. Kauppojen tekohetkellä Nuorisosäätiö oli kuitenkin uskottavan ja vakaan toimijan maineessa, eikä Sammolla ollut aihetta epäillä, etteikö säätiö selviäisi kyseisistä vuokrista, jotka sen johto ja hallitus olivat hyväksyneet.

MOT ei tavoittanut SSR-konsernin entisiä omistajia tai Aki Haaroa ja Perttu Nousiaista kommentteja varten.

Näin juttu tehtiin

  • MOT on hankkinut kaikkien jutussa käsiteltyjen tonttien kauppakirjat sekä maanvuokrasopimukset Maanmittauslaitoksesta.
  • Jutun teossa käytössä olivat myös Nuorisosäätiön lokakuussa tilaamat hinta-arviot kohteista. Ne on tehnyt ulkopuolinen arvioitsija.
  • MOT on pyytänyt myös toisen kiinteistöalan ammattilaisen arvioita tonttikauppojen hinnoista. Hän halusi pysyä anonyyminä muun muassa sen takia, että juttu käsittelee laajaa talousrikosvyyhtiä.
  • Yle pyysi kauppahinnoista hinta-arviota myös syksyllä 2016 uutisoidessaan kiinteistökaupoista ensimmäisen kerran. Myös silloin saatujen arvioiden mukaan kaupat tehtiin selvästi markkinatasoa korkeammalla tasolla.

Muokkaus: Jutun viimeiseen virkkeeseen on lisätty sana "tai" selkiyttämään, että Aki Haaro ja Perttu Nousiainen eivät ole koskaan omistaneet SSR-konsernia.

Nuorisosäätiö

Kommentit