Hyppää pääsisältöön
Otsikkokuva: Suurkapungin kasvot
Otsikkokuva: Suurkapungin kasvot

Apua, en ole kiinnostunut peleistä! Mitä virtuaalitodellisuus voisi tarjota minulle? Miten klassinen musiikki ja VR-lasit sopivat yhteen? Suurkaupungin kasvot 360 on elämyksellinen virtuaalimatka, joka sekoittaa historiaa ja nykypäivää.

Virtuaalimatka zeppeliinin lentoreitille ja klassiseen musiikkiin

Saisiko olla rauhallinen, unenomainen hetki, joka rentouttaa ja virkistää? VR-laseja voi hyödyntää myös taide-elämyksen vastaanottamiseen.

Pelimaailmaa vaivaavan ärsyketulvan sijaan ympärille avautuu miellyttävä virtuaalitodellisuus, jossa klassinen musiikki soi ja ihmisääni huokailee. Kun tarina ei sisällä puhetta, saa oman mielikuvituksensa päästää lentoon.

Muuttuva maailma häkellyttää

Teknologia mullistaa elämämme, mutta ihminen on elänyt kiivaasti muuttuvassa maailmassa ennenkin. Ihmeellinen 1930-luvun alku toi kaupunkikuvaan värillisiä valomainoksia, korkealle kohoavia rakennuksia ja äänekkäitä kulkuneuvoja.

Yli 200-metrinen Graf Zeppelin lensi Helsingin yli syksyllä 1930

Yksi ällistyttävimmistä hetkistä koettiin vuoden 1930 syksyllä, kun 236-metrinen ilmalaiva lensi Helsingin yli. Kaupunkilaiset kerääntyivät vilkuttamaan Graf Zeppelinille, joka lähestyi Latvian ja Viron suunnalta.

Vuotta aiemmin ilmalaiva oli kiertänyt maapallon. Yhdysvalloista Saksaan, sitten Tokioon ja takaisin Yhdysvaltoihin. Matkaa kertyi reilut 30 000 kilometriä.

Ja nyt se lähestyi Helsinkiä. Hatut ja nenäliinat viuhuivat Merisatamassa ja Senaatintorilla. Viikin pelloille oli raivattu laskeutumispaikka.

Heikinkadulla loistivat modernit valomainokset

1900-luvun alkupuolella syntynyt modernismi luotiin hajottamaan olemassa oleva järjestelmä. Se antoi suuntaviivat uudenlaiselle tulevaisuudelle.

Helsinkiin ulkomailta asettunut säveltäjä Ernest Pingoud havainnoi teollistuvaa kaupunkia ympärillään.

Uudenlainen kaupunki loisti kirkasta valoa, liikenne autoistui, koneet kolisivat.

Pingoud’n Suurkaupungin kasvot (1936-1937) on ensimmäinen urbaania elämää kuvaava suomalainen sävellys. Se voisi olla elokuvamusiikkia, jos sellaista olisi silloin ymmärretty säveltää.

Uuden ylioppilastalon elokuvateatteri sai nimen Bio-Bio vuonna 1929

Eläviä kuvia, oudolta kuulostavaa musiikkia, korkeita taloja. Pilvenpiirtäjää muistuttava hotelli kohosi kerrostalojen väliin, ja aiheutti tietenkin kuohuntaa.

Kokemukset olivat ihmisille yhtä käsittämättömiä kuin virtuaalimaailma nykyihmiselle.

Hotelli Tornin rakentaminen Helsingin keskustaan liittyi 1920-luvun hankkeeseen pilvenpiirtäjistä

Suurkaupungin kasvot 360 uudistaa klassisen musiikin visualisointia

Kolmeminuuttinen Suurkaupungin kasvot 360 syntyi ideasta visualisoida klassista musiikkia uudella tavalla. Virtuaalilasien tuottamat mahdollisuudet joutuivat puntariin.

Mitä klassisella musiikilla voisi olla annettavaa elämyksen vahvistamiseksi? Minkälaisia muita ääniä teos kaipaisi?

Radion sinfoniaorkesterin esitys Pingoud'n Suurkaupungin kasvoista valikoitui teoksen musiikiksi voimakkaiden visuaalisten mielikuvien ansiosta.

Pingoud halusi ravistella tilannetta, jossa takerruttiin vanhaan.― Hannu Lintu

- Suurkaupungin kasvot on episodimainen ja viihdyttävä, kapellimestari Hannu Lintu luonnehtii Pingoud'n sävellystä.

- Oletan, että Suurkaupungin kasvot on Helsingin kuva. Mutta Pingoud myös halusi tuoda urbaanisuuden musiikkiin ja ravistella auttamattoman vanhakantaista musiikillisyhteiskunnallista tilannetta, jossa takerruttiin asioihin, joista oltiin jo luopumassa.

Unohdettu katu

VR-lasit mahdollistavat tilallisen kokemuksen. Kolmiosaisessa teoksessa musiikin luomalla tunnelmalla on erityinen rooli.

Ensimmäisessä osassa Unohdettu katu kaupunkia katsellaan ylhäältä, värillisten pilvien lomasta. Taivaalla loimottaa kuu ja tähdet tuikkivat. Tuuli suhisee ja kaupunki kumisee kaukaisena.

Toinen osa Tehtaat sysää kokijan keskelle kiivasta liikennettä. Autojonot virtaavat ympärillä, kiihkeä musiikki rytmittää liikettä. Autot sylkevät jälkeensä kipinöitä ja värikkäitä valoviivoja. Kaupunki on kuin tehdas, jonka liike ei pysähdy koskaan.

Tehtaat

Kolmannessa osassa Kuvapatsaita ja suihkulähteitä zeppeliini lentää taivaalla ensin salaperäisesti, sumutorvien kajahtaessa mereltä.

Kun ilmalaiva ylittää Senaatintorin, alkaa ilmassa leijailla ruusunlehtiä.

Kuvapatsaita ja suihkulähteitä

Historiaa, nykypäivää, tilallisuuden kokemus ja klassista musiikkia. Mitä muuta tarvitaan lisäämään virtuaalisen elämyksen vaikuttavuutta?

Videokuvan teknisestä toteutuksesta vastaa tuotantoyhtiö Zoan. Tekijöiden kanssa käydyt pohdinnat johtivat oivallukseen ihmisäänen käytöstä. Mallia voisi ottaa esimerkiksi japanilaisesta animaatiosta, jossa myrskyn äänen tuottavat ihmiset.

Ihmisäänellä tuotettu kaupunki menee ihon alle

Liikenne, tuulen suhina, zeppeliinin jyrinä ja mereltä kajahtavat sumutorvet ovat mystisiä ääniä. Voi vain kuvitella, miltä kaupunki on 1930-luvun helsinkiläisistä kuulostanut.

Virtuaaliteoksen kaikki kaupunkiäänet ovat ihmisen tuottamia. Äänitaiteilija Rudi Rok vietti äänisuunnittelija Anders Wikstenin kanssa Ylen kuunnelmastudiolla kaksi päivää.

Kun Graf Zeppelin purjehtii Senaatintorin yläpuolelle, Rudi Rok huokailee. Huokaukset ilmentävät hurmioitumista, jonka valtavan ilmalaivan näkeminen aiheuttaa.

Tavoitteena on, että ihmisäänellä tuotetut kaupungin äänet menevät tunteisiin.

Suurkaupungin kasvot 360 luottaa mielikuvitukseen. Se tarjoaa musiikillisen matkan, jonka aikatason voi kukin itse päättää.

Vanha joulukortti Zeppelinistä vuodelta 1932
Vanha joulukortti Zeppelinistä vuodelta 1932 Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Zeppelin,ilmalaivat,joulukortit,1930-luku

Kukkia ja suklaata konsulin rouvalle

Mutta palataan ajassa taaksepäin tuohon historialliseen hetkeen, siihen keskiviikkoon vuonna 1930, jolloin valtava saksalainen ilmalaiva lipui Helsingin taivaalla laskeutuakseen Viikkiin.

Graf Zeppelinissä oli miehistön lisäksi tilaa 20 matkustajalle. Salonki ja makuuhytit tarjosivat hulppeat olosuhteet matkustamiselle.

Kukapa ei olisi halunnut ilmalaivan kyytiin? Ehkä Saksan konsulin rouvakin tähysi sitä Annankadulla?

Ainakin rouvalle satoi taivaalta suosiota, ihan kirjaimellisesti. Kerrotaan, että hänelle pudotettiin ilmalaivasta kukkia ja suklaarasia.

Zeppeliini ei laskeutunutkaan Helsinkiin

Helsinki oli kuitenkin tuulinen paikka jo vuonna 1930. Viikin pelloille raivatulle kentälle kokoontunut väkijoukko joutui huokaisemaan pettymyksestä, kun äkillinen tuulenpuuska työnsi zeppeliinin metsänreunan taakse.

Ilmalaiva ei päässyt koskaan laskeutumaan Helsinkiin, vaan sen matka jatkui kohti Tukholmaa.


Katso teos mobiililaitteella tämän linkin kautta

Suurkaupungin kasvot 360 -virtuaalielämyksen ensi-ilta oli valofestivaali Lux Helsingissä 5. - 9.1.2019 osana Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyä.

Virtuaalielämys oli mukana myös tiedekeskus Heurekan 30-vuotisjuhlinnassa 27. - 28.4.2019.

Seuraavan kerran teoksen pääsee kokemaan Pointti-kaupunkifestivaalilla Helsingissä Oodin 2. kerroksen Kuutiossa 1.8.2019 klo 10 - 18.

Artikkelin tekijät:

Kirsi Kukkurainen on graafikko-animaattori, joka on toiminut Suurkaupungin kasvot 360 -teoksen visuaalisena suunnittelijana ja käsikirjoittajana.

Katri Henriksson on klassisen musiikin sisältöjen tuottaja.

Artikkelin historialliset valokuvat ovat Helsingin kaupunginmuseon kokoelmista:

Valomainoksia 1930-luvun Heikinkadulla (nyk. Mannerheimintie). Kuva: Pietinen Aarne Oy 1935.
Ilmalaiva Graf Zeppelinin vierailu Helsingissä syksyllä 1930. Kuva: Rafael Roos.
Helsingin Kalevankatu ja Hotelli Torni 1930-luvun alussa. Kuva: Olof Sundström.
Elokuvateatteri Bio-Bio Uudella ylioppilastalolla. Kuva: Olof Sundström.
Joulukortti 1930-luvulta.

Lue lisää: Ihmeellinen ilmalaiva leijui Helsingin yllä syksyllä 1930